Keskusta voitti Mikkelissä kesän 2021 kuntavaalit johtotähtenään Pirjo Siiskonen, joka sai vankan tuen taakseen 427 äänellä. Paikkaneuvotteluissa hänet valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
Mikkelin ykköspoliitikkojen joukkoon liittynyt Siiskonen panostaa rooliinsa työuransa jälkeisellä innolla. Valtiotieteen tohtori jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston Luomuinstituutin johtajan tehtävästä vuonna 2016. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Siiskonen ei ollut mukana ja sitä ennen hän oli varavaltuutettuna. Aiempaa kokemusta kaupunginhallituksesta hänellä ei siis ole. Siiskonen ajatteleekin, että on ponnistanut esiin lähivuosien politiikan ulkopuolelta. Innostus yhteiskunnallisiin asioihin kumpuaa alun perin lapsuuden kodista.
– Isäni ja puolisoni isä olivat aikoinaan valtuutettuja. Opiskeluaikana politiikka oli luonnollinen asia, Siiskonen kertoo taustastaan.
Kuntavaalien menestyksestä huolimatta Siiskonen ei lähde ehdolle tammikuun 2022 aluevaaleihin. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ansaitsee nyt kaiken poliittisen keskittymisen. Siiskonen kuitenkin pitää tulevia aluevaaleja erittäin tärkeinä.
– Pidän tästä aivotyöstä, jota politiikka tarjoaa. Kuntapolitiikka on hyvin monipuolista. Tämä on Mikkelin kaupungin kehittämistä, Siiskonen kertoo.
Uuden kaupunginhallituksen urakan käynnistymistä Siiskonen kuvailee positiivisesti. Hilpeää alkukankeutta aiheutti hallituksen pelisäännöistä sopiminen.
– Kaupunginhallitus on työkykyinen ja keskustelut kokousten ulkopuolella auttavat. On tärkeää, että ryhmät ovat keskustelleet asioista ennen kokousta, Siiskonen sanoo ja painottaa asioiden valmistelun tärkeyttä; kokouksia kun ei ole järkevää viivyttää turhaan.
– Ryhmät ovat löytäneet hyvän toimintatavan, kun ryhmäpuheenjohtajat kokoontuvat määräajoin ja niihin kokouksiin osallistuu myös hallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto.
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen on talousarvioesityksensä yhteydessä painottanut päättäjien rohkeutta. Siiskosen mukaan rohkeutta on vielä syksyn aikana tulossa.
– Ehkä aikaisemmin Mikkelissä on ollut vähän toisenlainen kulttuuri, eikä ole ollut riittävästi rohkeutta puuttua asioihin. Tällä kaupunginhallituksella on rohkeutta, ainakin mikäli se minusta riippuu. Meidän arvommehan tulevassa strategiassa on rohkeus, Siiskonen sanoo.
Talous kuntoon elinvoimaa unohtamatta
Mikkelissä vellovan tiukan talouskeskustelun labyrintissa Siiskonen on yllättynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen jättimäisistä kustannuksista.
– Minua ihmetyttää sekin näkökulma, miten asiaa lähestytään soten puolella. Siellä tuntuu olevan ymmärrystä kuntataloutta kohtaan erittäin vähän.
Tärkeältä työkalulta ja suunnannäyttäjältä eli valtuustostrategialta Siiskonen toivoo yksinkertaisuutta. Hänen mielestään epämääräinen ja idealistinen strategia ei johda tuloksiin.
– Strategian pitää ohjata valtuuston nelivuotiskauden ja koko organisaation työskentelyä. Tilanne on vähän hassu, koska meillä ei ole strategiaa nyt kun päätämme ensi vuoden talousarviosta ja toimenpiteistä. Valmiin strategian pitää olla ymmärrettävä ja sellainen, että siihen pystytään sitoutumaan. Siinä pitää olla konkretiaa ja sen pitää ohjata tekemistä ja taloutta.
Siiskonen painottaa, että talouskeskustelussa pitäisi korostaa isoja toimenpiteitä eikä yksittäisiä, juustohöylättyjä ratkaisuja. Kokonaisuuden kannalta kaupungin energiaomistusratkaisussa, olipa se millainen tahansa, piilee yksi vastaus alijäämien kattamiseen.
– Luultavasti energiapuolelta löydetään keino kattaa vuosia kertyneet alijäämät. Tai sitten on myytävä muuta omaisuutta, Siiskonen sanoo.
Pitäisikö energiaomistukset kokonaan myydä? Siiskosella ei ole asiaan suoraa vastausta.
– On olemassa useita ratkaisuja. Se voi olla myynti, mutta mitä tarkalleen myydään, siitä ei ole selvyyttä. Meidän täytyy keskustella muistakin omistuksista. Asia kuitenkin täytyy hoitaa, eikä sitä pidä pitkittää. Nykyisen toimeksiannon energiatyöryhmä on vain asian pitkittämistä, Siiskonen myöntää.
Siiskonen ei arvosta syksyllä esiin noussutta säästölistakeskustelua. Viranhaltijaesitykset ovatkin yksi toisensa jälkeen torpattu. Keskustalainen penää voimakkaasti elinvoiman merkitystä.
– Missään tapauksessa en kannata kaupunginorkesterin lakkauttamista, koska näen sen elinvoimatekijänä. Lentokentän kanssa sama juttu. Meillä on muodostunut sellainen kulttuuri, että jos pitää sopeuttaa tai säästää niin keksitään yksittäisiä asioita, jotka lakkautettaisiin. Sitä nykyinen kaupunginhallitus lähtökohtaisesti vastustaa, Siiskonen sanoo.
Erityisen ilahtunut Siiskonen on uuden valtuustokauden tunnusmerkiksi nousseesta elinvoimakeskustelusta. Matkailun ja sen mahdollisuuksien lisäksi Siiskonen painottaa kaikenlaista yritystoimintaa ja uusien, sekä pienten että suurten yritysten sijoittumista Mikkeliin.
– Nyt on hyvä vire. Ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin sitä, myönnetäänkö Prismalle lupa tutkia Veturitallien aluetta sijoituspaikkana. Urakka käynnistyi positiivisella päätöksellä. Sitten on Varsavuoren alueen käyttöönotto, uuden logistiikkakeskuksen rakentuminen Tuskuun ja Mölnlycken sekä UPM:n tehtaan uusi tuotantolinja. Kaikki ovat hyviä uutisia elinvoimalle. Mikkelin mittakaavassa nämä ovat merkittäviä asioita. Meillä on merkittävää ja monipuolista yritystoimintaa myös maaseutualueilla.
Tyytymättömyyttä Siiskonen kuitenkin osoittaa korkeakouluyhteistyötä kohtaan. Mahdollisuuksia olisi hopeatarjottimella, mutta draivi puuttuu.
– Korkeakouluyhteistyötä ei ole riittävästi hyödynnetty, Siiskonen tuumaa.
– Meillä on yliopistokeskuksen kautta edustettuna kaikki Suomen johtavat yliopistot. Kyllä niistä pitäisi saada enemmän irti. Ammattikorkeakoulu toki siinä rinnalla. Tarvitsisimme tämän ajan tarpeisiin, esimerkiksi uuteen teknologiaan, vihreään talouteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan vastaavia koulutusohjelmia ja tutkimustoimintaa, jotka tekisivät yhteistyötä kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisen kanssa. Ja aivan toisella tavalla kuin nyt! Tähän pitäisi reagoida.
Itäisen alueen koulu- ja varhaiskasvatuspäätökset teemoittavat talvea
Yksi kaupungin käyttötalouden merkittävimmistä ratkaisuista koskee itäisen alueen koulu- ja päiväkotiverkostoa. Asiaa valmistellaan tulevien kuukausien aikana ja päätöksiä on tarkoitus tehdä helmikuussa 2022.
– Olen parhaillaan tutustumassa itäisen alueen koulu- ja päiväkotiasioihin. Haluan henkilökohtaisesti käydä kaikissa yksiköissä, Siiskonen kertoo.
Siiskonen myöntää tarkastelevansa itäisen alueen palveluverkkoa kriittisesti. Esimerkiksi Peitsarin koulun olemista väistössä Paukkulassa hänen on vaikea ymmärtää, sillä oppilaat mahtuisivat pienillä muutostöillä ja vähäisillä kustannuksilla Lähemäen kouluun. Tällöin kaupunki saisi Paukkula-vuokransa pois kustannuksistaan.
– Itäisellä alueella tullaan tekemään ratkaisuja, mutta meidän täytyy olla tarkkana lapsilukuennusteiden kanssa. Edellinen lapsilukuennuste on kolmen vuoden aikana pudonnut kahdellasadalla. Toki tähänhän voi suhtautua niin, että on vaikea ennustaa, mihin ihmiset muuttavat, mutta jos Launialaan tulee lisää omakotitalorakentamista, voidaan päätellä tiettyjä tarpeita, Siiskonen pohtii.
Mutta mitä Siiskonen sanoo launialaisille, jotka ovat huolissaan lähikoulunsa tulevaisuudesta?
– Sellaista esitystä, että koulu lakkautetaan, ei ole tehty. Nyt pitää olla maltillinen. Tänä syksynä ei tehdä itäisen alueen päätöksiä. Mutta ensi vuoden alusta asiat lähtevät kehittymään ja keskustelua syntyy. Itse kannatan periaatepäätöksen mukaisesti itäistä aluekoulua.
Siiskonen painottaa myös etäisyyksien merkitystä ja niiden hahmottamista. Hän harmittelee, että keskustelu kääntyy helposti nurkkakuntaiseksi. Hän muistuttaakin, että tarkoituksena on kohdella alueita tasa-arvoisesti.
– On aika erikoista, että idässä niin monta pientä koulua on niin pienellä alueella. Toivoisin tässä keskustelussa suhteellisuudentajua ja vertailua muihin alueisiin.
Mikkelin runsaus jaksaa aina ihastuttaa
Haastattelun lopuksi Pirjo Siiskonen pohtii vielä, mikä Mikkelissä on parasta ja miksi Mikkelissä on hyvä elää.
– Hirmuisen paljon tulee vastauksia mieleen. Ensinnäkin se on vahvuus, että moni paikka kaupunkikeskustassa on kävelymatkan päässä ja että kantakaupungissa ei tarvitse autoa, Siiskonen sanoo.
– Meillä on rikas kulttuuri ja historia. Minulla ei ikinä ole ongelma miettiä, mihin vien vieraani syömään tai käymään. Monipuolinen tarjonta, hyvät tutustumiskohteet ja mielenkiintoinen historia ovat erilaista kuin muualla Suomessa. Mikkelillä on todellinen historia, joka kiinnostaa monia. Me olemme idän ja lännen rajamailla, Mikkeli on runsas! Lisäksi me olemme maaseutukaupunki ja edelleen johtava luomukaupunki. Puhtaan ruoan tuotanto ja osaaminen ovat lähteneet kehittymään täältä.
**
Pirjo Siiskonen
– syntynyt 9.5.1951
– kotoisin Haukivuorelta
– valtiotieteen tohtori
– Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
– asuu Mikkelin Heinälahdessa
– naimisissa, kaksi lasta ja kuusi lastenlasta
– harrastaa politiikkaa, liikuntaa, lukemista, puutarha- ja pihatöitä sekä järjestötoimintaa
Kuva: Ismo Funke
Lue myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Oskari Valtolan haastattelu täältä.