Mikkelin kaupunki pitää tärkeänä, että kaupunkien ja kuntien ääni kuuluu uuden kaivoslain valmistelussa. Kaupunginhallitus hyväksyi Mikkelin kaupungin lausunnon luonnoksesta kaivoslain muuttamiseksi kokouksessaan 4.4.2022. Lausunto on annettu 5.4.2022.
– Kaupunkien on oltava entistä paremmin hereillä ja vaikutettava aktiivisesti asioihin, joilla on erityistä merkitystä elinvoiman kehittymisen varmistamiselle, kommentoi Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
Mikkelin kaupunki korostaa paikallista hyväksyttävyyttä ja laajempia vaikutusmahdollisuuksia kaivoslain alaisessa toiminnassa. Mikkeli alleviivaa lausunnossaan kiinteistön omistajan ja kunnan roolia varausalueita vahvistettaessa. Nykyisessä laissa tätä ei ole riittävästi huomioitu.
Myös riittävän suuruisella hehtaarikohtaisella varausmaksulla katsotaan olevan varaajia hillitsevä vaikutus ylisuurien alueiden merkitsemisessä. Varausajan pituuden lyhentämisellä esimerkiksi kahdesta vuodesta yhteen vuoteen katsotaan alueelle kohdistuvan haitan pysyvän rajatumpana. Tästä ajasta myönnettävien poikkeamakriteerien tulee olla tiukemmin määritellyt, jottei poikkeamisesta tule pysyvää käytäntöä.
Lakiluonnoksen suurena ongelmana nähdään se, ettei se kiellä malmin etsintää ja kaivosvarauksia luonnonsuojelualueilla, Unesco Global Geopark -alueilla ja muilla herkillä ja arvokkailla seuduilla. Lakiluonnoksessa tämä perustellaan sillä, että ne kuuluvat uudistuksen alla olevan luonnonsuojelulain alaan. Uutta luonnonsuojelulakiehdotusta ei ole vielä hyväksytty, eikä voida tietää, minkälainen kirjaus siihen aikanaan tulee. Mikkelin kaupunki on panostanut vahvasti matkailun kehittämiseen ja Geopark-toimintaan. Kehittämistyön perusteella Unesco on myöntänyt harvinaisen Unesco Global Geopark -statuksen alueelle. Saimaa Unesco Global Geopark on kansainväliseen luonto- ja geomatkailuun tehty elinvoimapanostus eteläisellä Saimaalla.
Kaupunkikehitysjohtaja Riihelä muistuttaa, että kaivoslain merkitys korostuu erityisesti herkkien vesistöjen Etelä-Savossa. Maakunnassa vapaa-ajan asukkaiden ja luontomatkailun merkitys nousee yhä enemmän osana kokonaiselinvoimakehitystä.
– Kaupungin elinvoimakehityksen tulee tapahtua monella rintamalla, mutta puhtaasta ja ainutlaatuisesta luonnosta ponnistava elinvoimakehitys on turvattava alueella, Jouni Riihelä toteaa.
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia