Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille on massiivinen hallinnollinen uudistus. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kertoo, että odottavan tunnelman keskellä uudet kuviot hieman myös jännittävät.
– Tunnelmat ovat kauhun ja innostuksen sekaisia. Edessä on historiallisen suuri uudistus. Uudessa organisaatiossa työskentelee 8 000 ihmistä, ja taustalla olevat muutokset ovat valtavia, Santeri Seppälä summaa ajatuksiaan.
Hyvinvointialueen toiveissa on, että alku tammikuussa sujuu ongelmitta ja että muutokset eivät näkyisi asiakkaille ainakaan negatiivisesti.
– On selvää, että uudistukseen voi liittyä alkuvuonna riskejä. Potilastieto- tai puhelinjärjestelmän hetkellinen toimimattomuus ovat esimerkkejä, joihin kannattaa varautua.
Seppälän mukaan näkyvin muutos on uuden organisaation visuaalinen ilme ja brändi, jotka tulevat vähitellen kaikille tutuiksi. Palveluihin tulee jonkinlaisia muutoksia, mutta kaikki ei tapahdu hetkessä.
– Iso osa kansalaisille näkyvistä muutoksista tapahtuu kuukausien tai vasta vuosien kuluessa, jotkin asiat toki nopeammin. Henkilöstöllemme vaikutus on varmasti suurempi, Seppälä sanoo.
Omat haasteensa hyvinvointialueen palvelutuotantoon luo maantiede, joka ei muutu, vaikka organisaatiot ympärillä muuttuisivat.
– Etelä-Savo on poikkeuksellinen saaristoisuuden takia. Täällä ihmiset todellakin asuvat niemissä ja saarissa, kylissä ja kaupungeissa. Kyseessä on iso haaste, kun mietimme, miten ratkaisemme tasapäisen palveluihin pääsyn ja yhdenvertaisuuden koko alueella. Yhtenä keinona on digitaalisuuden hyödyntäminen, mitä onkin jo pilotoitu, Seppälä kertoo.
Etelä-Savossa organisoidaan matalasti ja käytännönläheisesti
Seppälän mukaan merkittäviä palvelutasoon vaikuttavia asioita ovat muun muassa hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa sekä perusterveydenhoidon hoitotakuun rahoitus, joka on tiukka. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion osuuteen sekä osittain asiakas- ja käyttömaksuihin. Hyvinvointialueilla ei toistaiseksi ole verotusoikeutta.
Keskustelu hoitajien palkoista ja määrästä on vellonut valtakunnallisesti. Tilanne heijastuu myös Etelä-Savoon. – Hoitajapula on koko Suomen trendi, mutta myös yleiseurooppalainen. Lisäksi ikärakenteen muutos koettelee Etelä-Savoa voimakkaasti. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy löytää uusia innovatiivisia keinoja henkilöstön rekrytointiin ja palvelutuotantoon, jotta pärjäämme vähemmillä käsipareilla tulevaisuudessa, vaikka vanhusväestön määrä kasvaa, Seppälä sanoo.
Synnytykset Mikkelissä ovat jo vuosia olleet vaakalaudalla, niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kun puhutaan maakunnan keskuskaupungista. Mikkelin keskussairaalassa on Essoten aikana synnytetty ministeriön myöntämällä poikkeusluvalla. Seppälä toivoo, että poikkeusluvista ja niiden hakemisesta päästäisiin eroon ja tunnistettaisiin todellisuus.
– Totta kai Etelä-Savolle on suuri merkitys, että hyvinvointialueella synnytetään. Hyvinvointialue tekee kaikkensa synnytysten jatkamiseksi Mikkelissä. Poikkeusluvan epävarmuus haastaa myös rekrytointia.
Seppälän mukaan organisaationa Etelä-Savon hyvinvointialue tulee olemaan hyvin kunnianhimoinen, mutta ennen kaikkea käytännönläheinen.
– Meille tulee vähemmän johtajatasoja kuin valtaosalla hyvinvointialueista ja meillä on vähemmän johtajia kuin yhdelläkään muulla. Pyrimme panostamaan resurssit suorittavaan portaaseen ja riittävään määrään lähiesihenkilöitä. Pidämme organisaatiomme matalana ja teemme siitä joustavan. Tähän liittyy myös riskinsä, kun puhutaan isosta organisaatiosta, mutta emme ainakaan itse pyri olemaan liian byrokraattisia.
Kohti suuria eteläsavolaisia aikoja
Essoten terveyspalvelujen johtajana aiemmin työskennellyt Seppälä nousi julkisuuteen koronan keskellä, kun häntä siteerattiin paikallismediassa harva se päivä. Kymmenen vuotta sitten Etelä-Savoon tullut tamperelaislähtöinen Seppälä on luonut vahvat siteet maakuntaan. Kynnys hakeutua muualle on suuri. Keväällä hän haki hyvinvointialueen johtajaksi ja tuli ennakkosuosikkina valituksi kesäkuussa 2022.
– Minähän olen niin eteläsavolaistunut kuin ihminen vain voi olla. Perheen kanssa tänne on kotiuduttu erinomaisesti. Pidän luonnonläheisyydestä ja Saimaasta; kaikki on saatavilla ja palvelut toimivat. Koska täällä tykkää olla, on kyseessä aika suuri henkilökohtainen vetovoimatekijä, Seppälä tuumaa.
Mutta missä ja millaisena Seppälä näkee Etelä-Savon hyvinvointialueen viiden vuoden päästä?
– Silloin Etelä-Savon hyvinvointialue on elinvoimainen ja kokoaan suurempi. Olemme kansallisesti sellainen hyvinvointialue, jolta muut alueet ostavat aktiivisesti palveluita ja pystymme ylläpitämään omaa palvelutuotantoamme. Henkilöstön silmissä olemme vetovoimainen ja haluttu työnantaja.
Vaikka uuden äärellä hieman jännittää, on Seppälän silmäkulmassa innostuneisuuden pilkettä.
– Alkuvaihe on kuin startup-firmaa laittaisi pystyyn. Kohtalaisen pienellä porukalla olemme tekemässä jotain valtavan suurta. Hyvinvointialue on tällä hetkellä muutaman ihmisen putiikki ja vuodenvaihteen jälkeen se on 8 000 ihmisen organisaatio, kun palvelutuotantomme käynnistyy. On hienoa olla rakentamassa uutta. Maailman ei onneksi tarvitse olla valmis vuodenvaihteessa. Se on tärkeä viesti henkilöstölle ja asiakkaille.
Juttu on alun perin julkaistu lokakuussa 2022 jokaiseen mikkeliläiseen kotitalouteen jaetussa Mikkelin kaupungin palveluoppaassa.