Mikkelin kaupunginvaltuusto arvioi omaa työskentelyään – valtuustokausi sujui vastaajien mielestä kohtalaisesti

07.06.2021

Artikkelin kuva

Kaupunginvaltuusto toteutti itsearvioinnin kevään 2021 aikana. Itsearviointia käsitellään valtuuston vaihtokokouksessa syyskuussa.

Itsearviointikyselyyn vastasi 37 valtuutettua ja se käsitteli valtuuston toimintakulttuuria, yhteistyötä, vaikuttamismahdollisuuksia, viranhaltijatyöskentelyä, strategian sisältöä ja rakennetta, strategian toteuttamista sekä valtuustotyöskentelyä kokonaisuutena.

Valtuuston itsearvioinnin mukaan valtuustotyöskentely kokonaisuutena onnistui kohtalaisesti. Tätä mieltä valtuutetuista oli 17 valtuutettua. Valtuustotyöskentely kokonaisuutena onnistui seitsemän (7) valtuutetun mielestä melko hyvin. Saman verran valtuutetuista eli seitsemän (7) henkilöä koki, että valtuustotyöskentely on toteutunut melko huonosti tai erittäin huonosti.

Strategialla ohjaava rooli – useampi koki kokousten venyneen liian pitkiksi
Toimintakulttuuriosiossa arvioitiin strategian merkitystä päätöksenteossa, yhteisiä pelisääntöjä, yleistä tiedonkulkua, ajankäyttöä, sitoutumista päätöksiin, valtuustotyöskentelyn tehokkuutta, valtuutettujen kunnioittavaa suhtautumista toisiaan kohtaan, kokouksen venymistä, tiedonkulkua valmistelusta olevista asioista sekä tehtyihin linjauksiin sitoutumista. Parhaat arviot kaupungin valtuutetut antoivat yleiselle tiedonkululle sekä strategian ohjaavalle roolille päätöksenteossa. Nämä saivat asteikolla 1-5 arvosanan 3.1, joka vastaa kohtalaista tasoa. Heikomman arvosanan valtuusto antoi kokousten venymisestä. Sen arvosana oli 2.1, joka vastaa melko huonoa tasoa.

Valtuutetut tyytyväisiä kaupungin ja median väliseen yhteistyöhön
Toisessa kokonaisuudessa arvioitiin yhteistyön toimivuuden valtuuston ja muiden osapuolten välillä. Parhaan arvosanan sai kaupungin ja median välisen yhteistyön toimivuus. Sen arvosana oli 3.5. Noin 92 prosenttia koki, että kaupungin ja median välinen yhteistyö toimi kohtalaisesti, melko hyvin tai erittäin hyvin. Liki yhtä hyväksi valtuuston jäsenet arvioivat johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen yhteistyön sujuvuuden, jonka arvosana oli 3.4.

Heikoimman arvioinnin (2.6) kyselyyn vastanneet valtuuston jäsenet antoivat valtuustoryhmien välisen yhteystyön sujuvuudelle.

Valtuuston vaikuttamismahdollisuudet koetaan kohtalaisiksi
Valtuuston vaikuttamismahdollisuuksista valtuutettujen vastaukset olivat varsin yhteneväisiä vastausten keskiarvon ollessa 3,1 eli kohtalainen. Valtuuston vaikuttamismahdollisuudet kaupungin toiminnan kokonaisohjaukseen, kaupungin omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen, talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, palvelujen tuottamisesta ja palveluverkosta päättämiseen, elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen koettiin olevan kohtalaiset. Arvosanat vaihtelivat välillä 2.8-3.2.

Asioiden ennakoiva selostaminen koetaan hyvin tärkeänä
Seuraavaksi arvioinnissa pyydettiin valtuutettuja nimeämään ne työ- ja toimintamuodot, joihin kaupungin tulisi erityisesti panostaa. Selvästi tärkeimmäksi panostuksen kohteeksi valtuutetut näkivät asioiden ennakoivan selostamisen ja infotilaisuudet, joita kannatti 26 vastaajaa eli yli 80 prosenttia vastaajajoukosta. Valtuustoryhmien puheenjohtajapalaverit, iltakoulut, luottamushenkilöiden suunnitelmallinen koulutus sekä esittelijöiden keskustelut valmistelun yhteydessä puheenjohtajien kanssa saivat kaikki kannatusta yli kolmannekselta vastaajista.

Viranhaltijat ovat melko hyvin tavoitettavissa – asioiden oikea-aikaiseen käsittelyyn toivotaan parannusta
Viranhaltijatyöskentelystä vastaajat antoivat parhaan kokonaiskeskiarvon, joka oli 3.3. Parhaimman osa-arvioinnin viranhaltijat saivat siitä, että he ovat helposti tavoitettavissa (3.6). Huonoimman arvioinnin sai asioiden oikea-aikainen käsittelyyn tuleminen, joka arvosana oli 2.8.

Strategia tulevaisuuteen suuntautuva ja toteutuskelpoinen 
Strategia koettiin tulevaisuuteen suuntautuvaksi (3.4), mutta sen ei koettu vastaavan kovinkaan hyvin kuntatalouden realiteetteja (2.8). Strategian toteuttaminen on onnistunut vastaajien mielestä kohtalaisesti (2.9) Strategia on kuitenkin koettu varsin toteutuskelpoiseksi (3.2).

Valtuustolla merkittävä rooli – valtuustoryhmien välisessä yhteistyössä parannettavaa
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka kommentoi itsearvioinnin tuloksia ja niiden taustavaikuttimia: ”Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä. Valtuustokauden alussa pyrimme silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa vakinaistamaan valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamiset ja neuvottelut, mutta emme saaneet tätä läpi. Tämä heijastuu nyt valtuutettujen vastauksissa – valtuustoryhmien yhteistyö koettiin huonoksi. Tällä on vaikutusta myös kokousten venymiseen. Valtuustoon asiat tulevat yleensä lautakuntien ja aina kaupunginhallituksen kautta – jos näissä elimissä asiat ovat hyvin keskusteltu ja viety myös omiin ryhmiin, toimii päätöksenteko valtuustossa joustavammin. Valtuustoryhmät voivat myös itse säännöissään sopia, miten puheenvuoroja käytetään vai käyttääkö pelkästään ryhmäpuheenjohtaja ryhmän ääntä.

Positiivista valtuuston itsearvioinnissa oli kuitenkin se, että valtuutetut kokivat vaikutusmahdollisuutensa kohtalaiseksi ja tiedon kulku jouhevaa. Myös se, että valtuustokauden alussa tehty strategia ohjaa päätöksentekoa, koettiin toimivaksi.”

Lopuksi väistyvä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka muistuttaa valtuutettujen roolista päätöksenteossa: ”Valtuutetuilla on tärkeä asema: onhan valtuusto kunnan ylin päättävä elin. Kokouskulttuuria kehittämällä toimintaa voidaan jalostaa siten, että isoille linjapäätöksille jää riittävästi aikaa."

Kuva: Ismo Funke