Mikkelin päätöksentekoilmapiiri koetaan heikkona – kunnallisiin palveluihin ollaan silti tyytyväisiä

01.02.2021

Artikkelin kuva

Päätöksentekoilmapiiri koetaan Mikkelissä heikkona. Asia tulee ilmi luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden antamista vastauksista vuoden 2020 kuntapäättäjätutkimuksessa. Ilmapiirin ja päätöksentekokulttuurin takkuisuudesta huolimatta mikkeliläiset ovat tyytyväisiä kotikaupunkinsa palveluihin.

Kuntaliiton ja Åbo Akademin yhteistyönä toteuttama Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimus keräsi alkusyksyllä 2020 vastauksia 43 kunnasta, joista yksi oli Mikkeli. Tutkimustulokset kuntiin lähetettiin joulukuussa. Mikkelissä päättäjäkyselyyn vastasi 21 henkilöä, joista kuusitoista oli luottamushenkilöitä ja viisi viranhaltijoita.

Kuntakohtaisessa vertailussa Mikkelin päätöksentekoilmapiiri-indeksi jää merkittävästi jälkeen muista kunnissa sen ollessa 2,9. Korkein indeksi saman kokoluokan kaupungeissa on Lappeenrannalla (3,6). Erityisen huonoksi ilmapiiri koettiin puolueryhmien välillä mutta myös puolueryhmien sisällä. Parhaaksi ilmapiiri koettiin viranhaltijajohdon ja henkilöstön välillä.

Ongelmista huolimatta palveluihin ollaan yhä tyytyväisiä

Huonosta ilmapiiristä ja takkuilevasta päätöksenteosta huolimatta Mikkelin kaupungin asukkaat kokevat kunnalliset palvelut enimmäkseen toimiviksi. Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimus osoittaa kuntalaisten vastausten perusteella, että perusasiat Mikkelin palvelutuotannossa ovat kunnossa ja arki sujuu.

Toisaalta mikkeliläiset eivät ole tyytyväisiä kaupungin taloudenhoitoon. Kuntalaiskyselyssä myös luottamus kunnan päätöksentekoon oli laskenut. Tutkimukseen vastasi 430 mikkeliläistä.

Tärkeimmiksi asioiksi kotikaupungissa nousivat hyvä asuinympäristö, hyvät palvelut, luonnonläheisyys ja turvallisuus. Koronakevään käytännön vaikutukset tosin saattavat näkyä yllättävän paljon kuntalaiskyselyn puolella. Esimerkiksi hyvät liikenneyhteydet eivät nouse lähellekään tärkeimpien asioiden kärkeä. Myöskään kaupungin hyvää mainetta ei koeta juuri ollenkaan tärkeäksi tekijäksi.

Tietoa saadaan perinteisin keinoin – kirjastopalvelut nousevat ykköseksi

Kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa vastaajat seuraavat perinteisistä tiedonvälityskanavista: sanomalehdistä ja radiosta tai televisiosta. Kuitenkin sosiaalisen median merkitys on kasvanut tiedon saamisessa ja asioiden seuraamisessa. Kaupungin verkkosivuston seuraaminen on myös kasvanut hieman. Kaupungin oma tiedotuslehti, jota Mikkelissä edustaa kerran vuodessa jaettava palveluopas, koetaan myös tärkeäksi.

Tutkimuksesta käy ilmi, että kunnallisia palveluja käyttäneiden määrissä on suuria eroja. Mikkelissä käytetyimmiksi palveluiksi nousevat kierrätystoiminta ja jätehuolto. Kuntayhtymä Essoten järjestämien terveysaseman lääkärivastaanoton ja sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanoton jälkeen käytetyimpien listalla nousee esiin yksi suosituimmista kunnallisista palveluista eli kirjastopalvelut. Tämän perässä seuraavat kulttuuripalvelut ja liikuntapalvelut.

Suurinta tyytyväisyys on kirjastopalveluja kohtaan, mikä noudattaa myös valtakunnallista trendiä. Myös sairaalahoitoon ja liikuntapalveluihin ollaan erityisen tyytyväisiä. Heikoimmat arviot saivat kunnallinen tonttitarjonta, teiden ja katujen hoito, ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen, päihdepalvelut ja rakennusvalvonta.

Koronakevään kriisinhoito koetaan onnistuneeksi

Johtavilta viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä kysyttiin tutkimuksessa myös kevään 2020 koronakriisin hoitamista ja sitä, kuinka merkittävässä roolissa erilaiset tahot kevään aikana olivat. Merkittävimmäksi koettiin johtavien viranhaltijoiden roolit sekä koulujen, terveyskeskusten ja toimialajohtajien roolit ennen alueellisia viranomaisia ja muita viranomaisia sekä mediaa.

Yhteistyön toimivuudesta koronakevään aikana ei vastauksissa ilmennyt suuria notkahduksia. Niinpä vastausten perusteella voidaan tulkita, että ainakin kevään korona-ajan hoitamiseen yhteistyön kannalta oltiin tyytyväisiä. Koronakevään toimet ja yhteistyön onnistuminen kielivät myös siitä, että ilmapiiriongelmista huolimatta kaupunkiorganisaatio pystyy säilyttämään toimintakykynsä vakavan kriisin keskellä ja tarjoamaan palveluja ja riittävää viestintää muutoksista.

Kuntaliiton koordinoima uusi tutkimusohjelma Erilaistuva KuntaSuomi 2025 tarkastelee kuntien moninaisuutta, erilaisuutta ja erilaistumiskehitystä Suomen kunnissa. Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa vertailevaa tietoa kuntien kestävien ratkaisujen ja toimintamallien tueksi sekä lisätä yleistä tietoisuutta kuntien toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja haasteista muuttuvassa ja erilaistuvassa kuntakentässä. Linkki tutkimussivulle.

Aineistolinkki: Ilmapiiritutkimus
Aineistolinkki: Kuntalaistutkimus