Tiesitkö, että Mikkelin Kalevankankaalla sijaitsee rakennus, jonka uumenissa on lähes kolmekymmentä kilometriä Suomen elinkeino- ja yrityselämän arkistoja? Toimintakertomuksia, luetteloita, valokuvia, pankkitalletuksia, laskuja, lupahakemuksia, pöytäkirjoja. Kyseessä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, joka on ollut osa Kalevankangasta jo vuodesta 1981 lähtien. Seuraava vuosi onkin Elkan juhlavuosi.
Arkistonjohtajana yhdentoista vuoden ajan työskennellyt Jarmo Luoma-aho on ollut elkalainen vuodesta 1989. Alun perin keskisuomalaislähtöinen Luoma-aho toteaa, että Mikkeli on Suomen toiseksi tärkein arkistokaupunki heti Helsingin jälkeen. Se on paljon sanottu, mutta se on myös totta volyymien suhteen. Asiantuntemus ja palvelut ovat korkealla tasolla.
– Vaatimattomasti sanottuna Elkan asiakaskuntana on koko Suomen elinkeinoelämä, Luoma-aho sanoo.
Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatieto. Materiaali on pääsääntöisesti kenen tahansa tutkijan tai harrastajan käytettävissä. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.
Tutkijasali on Elkalla kaikille avoin ja ilmainen, myös kaukolainat joihinkin arkistoihin ja laitoksiin ovat mahdollisia tietyin kriteerein. Vierailijaryhmien käynnit ovat mahdollisia ennakkoon sovitulla aikataululla; Elkan tilat jo itsessään ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään arkistoa sen koommin tutkisikaan. Kopiointi- ja digitointipalvelujen lisäksi verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat viime vuosina saaneet yhä suurempaa jalansijaa Elkan toiminnassa.
Ihmisten kiinnostus historiaa ja vanhoja arkistoja kohtaan ei osoittane koskaan hiipumisen merkkejä. Mikkeliläisiä vieraita kiinnostaa luonnollisesti mikkeliläisyritysten historia. Yritykset ottavatkin yhteyttä Elkaan yhä useammin muustakin syystä kuin vain muutoksen vuoksi, jolloin vanhat arkistot täytyy siirtää asiankuuluvaan laitokseen tulevia sukupolvia varten.
– Etenkin perheyrityksillä on aitoa halua saattaa historiansa talteen, Jarmo Luoma-aho kertoo.
– Suomessa harvemmalla yrityksellä on omat isot arkistonsa, joten meidän asemamme on valtakunnallisesti merkittävä Suomen elinkeinoelämän historian säilyttämisen kannalta. Tarjoamme monipuolisen tuen yrityksille tietojen arkistoinnissa ja toisaalta myös asiantuntemuksen siinä, miten tarpeettomia arkistoja voidaan tuhota. Yleisesti vanhimmat arkistomme alkavat 1850-luvulta ja uusimmat ovat tältä vuodelta.
Elkan arkistossa on muun muassa Suomen vanhin pankkitalletus vuodelta 1823 sekä Sinebrychoffin arkisto, joka sisältää historiallisen luvan rakentaa panimorakennus Helsinkiin.
Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho
Memory Campus vahvistaa Mikkelin asemaa arkistokaupunkina
Merkittävänä toimijana Elkalla on kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa. 152 000 euron arvoiseen sopimukseen kuuluu olennaisesti Memory Campus -kehittämisalusta. Sopimus tukee Mikkelin elinvoimaisuustavoitteita ja Mikkelissä jo olevaa tiedonhallinnan osaamista, palveluja, verkostoja ja asiakkuuksia. Yhtenä Memory Campus -toimijoista Elka edustaa yritysmaailmaa ja elinkeinoelämää sekä tuottaa ja parantaa sähköisen arkistoinnin palvelukehitystä ja tarjontaa.
Näkyvintä Memory Campus -toimintaa Elkalla on ollut Memoriaali-hanke. Elka yhdisti voimansa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Xamkin kanssa. Hankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevia digitaalisen aineiston vastaanottamiseen ja käytettävyyteen kehitettyjä toimintamalleja, järjestelmiä sekä kehitetään niitä Memoriaali-verkkopalveluksi.
– Memoriaali-hanke sisältää paljon synergiaetua, kun eri toimijat hyödyntävät samaa alustaa, Luoma-aho sanoo.
Tiedon siirtäminen ja toisaalta tiedon helppo löydettävyys ovat suuressa arvossa digitaalisessa maailmassa. Silti fyysinen arkistoaineisto tulee olemaan vielä pitkään alan arkipäivää. Olipa aineisto sitten hyllytettävää tai digitaalista, yhteistyön merkitys korostuu toimijoiden välillä. Asialla on myös arkistoalan työllistävä vaikutus.
– Mikkelissä on pitkät perinteet paikallisella yhteistyöllä. Pystymme hyödyntämään toistemme asiantuntemusta ja samalla Mikkelin status arkistokaupunkina kasvaa entisestään, Luoma-aho kertoo.
Korona vaikutti myös Elkan toimintaan
Keväällä Suomessakin yltynyt koronavirustilanne vaikutti Elkaan siinä missä muihinkin toimijoihin. Tutkijavierailut lakkasivat hetkeksi ja tapaamiset sekä palaverit toteutettiin etäyhteyksillä. Elkan henkilöstö teki etätöitä sen verran kuin työtehtävät mahdollistivat. Kaikki tapahtumat keväältä ja kesältä siirtyivät.
Nyt Elka on taas auki, mutta henkilöstö noudattaa tarkkaa suojautumista. Ennen vierailuja on syytä olla yhteydessä etukäteen. Ensi vuoden juhlavuoden mahdolliset tapahtumat ovat vielä suunnitteluasteella, mutta perustekeminen arkistojen uumenissa jatkuu. Toimitilojen kierroksen päätteeksi Jarmo Luoma-aho toteaa, että iltapäivällä olisi taas keskusteluja uusien aineistojen siirtämisestä Elkaan. Joskus aineistoa tulee kuorma-autollinen. Siksi Elkalla on lastauslaiturikin. Tekemistä Kalevankankaalla riittää, oli korona tai ei.
Haluatko tutustua Elkaan paikan päällä? Kerää porukka ja varaa aika puhelinnumerosta 015 321 340 tai e-posti@elka.fi.