Mikkelin kaupunginhallitus myönsi Pro Mikkeli -mitalin numero 40 valtiotieteen maisteri Paavo Lipposelle. Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies otti mitalin vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikalta. Pienimuotoinen luovutustilaisuus järjestettiin Helsingissä 26.11. ja asia julkistettiin perinteisen kaavan mukaan itsenäisyyspäivänä 6.12.
Paavo Lipponen on tehnyt pitkään työtä, antanut tukeaan ja taustavaikuttanut sotahistoriallisen tiedekeskuksen eteen. Lipposen rooli Sodan ja rauhan keskus Muistin hallintoneuvoston puheenjohtajana on merkittävästi auttanut Mikkeliä saamaan ainutlaatuisen tiedekeskuksen.
Mutta mitä Paavo Lipponen itse odottaa keväällä 2021 avautuvalta Muistilta mikkeliläisten ja muidenkin tiedekeskuksessa käyvien näkökulmasta?
– Sitä, että se olisi pyhiinvaelluspaikka, Lipponen vastaa.
Muistin hallintoneuvoston puheenjohtaja toivoo avautuvaan tiedekeskukseen erityisesti nuoria kävijöitä.
– Muisti tulee olemaan tiedekeskuksena kansainvälistä kärkitasoa. Siellä saadaan esiin sodan kokemukset ja erilaiset sotaan liittyvät tarinat. Muistin perusajatus on hyvin edistyksellinen, Lipponen jatkaa.
Sota jättää jälkensä ja tarinoiden kerääminen on kansallisen ja kansainvälisen muistin tallentamista. Sota-ajan tarinat voivat nostaa esiin uusiakin näkökulmia ja ymmärrystä laajemmasta kontekstista – konflikteilla kun on aina syynsä ja seurauksensa.
– Varsinkin toinen maailmansota elää syvällä mielessä monella kansalla, esimerkiksi holokausti koskettaa yhä monia, eivätkä vaikutukset koskaan häviä, Lipponen pohtii.
– Meillä Suomessa oli sodassa poikkeuksellinen onni, koska siviilitappiomme olivat pienet. Presidentti Mauno Koivisto sanoi kerran, että talvisodan ihme tapahtui jo ennen talvisotaa. Eheytynyt ja moderni kansakunta pystyi itse kokoamaan voimansa ja turvaamaan asemansa. Suomessa tunnettiin vahvaa yhteenkuuluvuutta ja äärisuuntaukset kitkettiin pois eurooppalaisittain poikkeuksellisella tavalla.
Seija Kuikka luovutti Pro Mikkeli -mitalin Paavo Lipposelle Helsingissä 26.11.
Sotakokemukset identiteettiä rakentamassa
Suomessa itsenäisyyspäivän kuvastoon kuuluu perinteisesti sota-aiheita. Veteraanien kunnioitus ja muistelut ovat porautuneet kansalliseen sieluun vahvasti. Lipposella on asiaan universaali näkemys.
– Sodat ovat suomalaisilla ja monilla muillakin kansoilla identiteetin perustassa. Niin kunniakkaita kuin jotkin saavutukset ovatkin, pääajatus on se, ettei koskaan enää, Lipponen sanoo.
Lipponen haluaa muistuttaa myös rauhan merkityksestä ja sen ymmärtämisestä. Muisti kertoo sodan lisäksi rauhasta ja siitä, kuinka konflikteja voitaisiin estää. Lipponen korostaa Suomen perinteistä roolia rauhan puolestapuhujana yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.
Tutkimusten mukaan Suomessa on vuosikymmenestä toiseen vahva maanpuolustustahto. Asevelvollisuuden Lipponen näkee edelleen ainoana järkevänä vaihtoehtona maan puolustamiseen.
– Asevelvollisuus on meillä perusasia. Se perustuu hyvään koulutukseen, joka ei ole pelkästään sotilaallista.
Mikkeliä entinen pääministeri muistelee lämmöllä. Lappilaissyntyinen mutta vahvasti savolaistaustainen Lipponen muistuttaa, että Mikkelillä on kunniakas historia ja kaunis arkkitehtuuri. Valtiomiehen hallinnollisella tarkkuudella Lipponen muotoileekin, että käytännössä entinen päämajakaupunki on myös ollut yksi Suomen ”kolmesta pääkaupungista”, Helsingin ja Turun ohella. Suosikkikohde torin lisäksi on selvä.
– Aina Mikkelissä käydessäni vierailen tietenkin kauppahallissa kalan, lihan ja herkullisen leivän vuoksi, Lipponen kertoo.
Paavo Lipponen
– syntynyt 1941 Turtolassa
– asuu Helsingissä
– valtiotieteen maisteri
– Suomen pääministeri 1995–2003
– eduskunnan puhemies 1995 ja 2003–2007