Vuoden keskilämpötila Mikkelissä voi nousta jopa 5,5 astetta vuoteen 2100 mennessä

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on mukana EU:n Kaakkois-Suomi – Venäjä ohjelman (CBC) rahoittamassa RAINMAN -hankkeessa, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja pintavesien vaikutuksia yhdyskuntien vedenhankinnalle. Hanke on alkanut vuonna 2019 ja se kestää vuoteen 2021. Hanketta hallinnoi Geologian tutkimuskeskus. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lisäksi muita hankekumppaneita ovat Lahden kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä Pietarin kaupunki ja Meteorologien ja Hydrologinen tutkimusinstituutti Pietarista.

Mikkelissä tutkimukset kohdistuvat Hanhikankaan pohjavesialueelle ja Emolanjoen valuma-alueelle. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden tavoitteena on kartoittaa pintavesien kautta Hanhikankaan pohjavedelle aiheutuvia riskejä. Riskien ennustamista ja arviointia varten Mikkelin seudun ympäristöpalvelut teettää hydrologisen mallin Emolanjoen valuma-alueesta Tampinkoskesta ylöspäin. Hankkeessa päivitetään Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma siten, että suojelusuunnitelmassa huomioidaan pintavesien välityksellä pohjavesialueelle kulkeutuvat riskit ja ilmastonmuutoksen ennustettavissa olevat vaikutukset. Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä hankkeessa tunnistettujen riskien minimoimiseksi.

RAINMAN -hankkeessa Geologian tutkimuskeskus on ennustanut Mikkelin sademäärien ja lämpötilojen kehitystä REMO2009 + MPI-ESM-LR ja CCLM + ICHEC-EC-EARTH -ilmastomalleilla ja päästöskenaariolla RCP8,5. Globaalit ilmastomallit MPI-ESM-LR ja ICHEC-EC-EARTH ennustavat ilmastonmuuttumista maailmanlaajuisesti ja alueelliset ilmastomallit REMO2009 ja CCLM paikallisesti. Alueelliset ilmastomallit hyödyntävät lähtötietoinaan ja raja-arvoinaan globaalien ilmastomallien tuloksia. Päästöskenaariot ennustavat puolestaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kehittymistä ilmakehässä (representative concentration pathways, RCP). Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kehityskulut ja niihin johtavat päästöt tuottavat vuosisadan lopulle tultaessa erisuuruisia säteilypakotteita. Päästöskenaarioita merkitään symbolein RCP8.5, RCP6.0, RCP4.5, RCP2.6, missä numeroarvo viittaa säteilypakotteen suuruuteen (W/m2). Globaalien ja alueellisten ilmastomallien ja päästöskenaarioiden avulla voidaan ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia säähän tulevaisuudessa.  Molempien ilmastonmuutosmalliyhdistelmien mukaan lämpötilan nousun on arvoitu olevan Mikkelissä vuosina 2021-2050 noin 1-2.5 °C ja vuosina 2071-2100 1.5-5.5 °C. Lämpötilan nousu on pienintä kesällä ja suurinta talvikuukausina.  Ilmastonmuutosmallien mukaan vuosisadanta kasvaa Mikkelissä. REMO2009 mallin mukaan sadannan kasvu on suurinta talvella ja pienintä kesällä. Tietoa Rainman -hankkeesta ja ilmastonmuutosta käsittelevä raportti löytyvät osoitteesta: http://projects.gtk.fi/rainman/results/

Hankkeen tuloksia esiteltiin hankekumppaneille marraskuussa teamsilla järjestetyssä hankekokouksessa, johon osallistui hanketta hallinnoiva Geologian tutkimuskeskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Lahden kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Pietarin kaupunki ja Meteorologien ja Hydrologinen tutkimusinstituutti Pietarista. Hankepartnereiden lisäksi kokouksessa kuultiin hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden esityksiä pohjavesialueiden riskien tunnistamisesta Drastic -analyysia hyödyntäen, hulevesien käsittelyratkaisuista eri puolilla maailmaa, ulosteperäisten päästölähteiden määrittämisestä geenimarkkereita hyödyntäen sekä vesistömalli VEMALA;n hyödyntämisestä Kinnin kemikaalionnettomuuden hallinnassa.

Kuva: Roosa Laiho