Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta päätti muuttaa nimensä Mikkelin seudun kausiasukasvaltuuskunnaksi. Nimen muutos korostaa kausiasumisen merkitystä seudun maineelle ja elinvoimalle. Pitkään aikaan ei ole ollut kysymys pelkästään vapaa-ajan vietosta mökeillä, vaan moni kausiasukas tekee etätöitä ja on aktiivinen seudun asukas. Uusi nimi otetaan käyttöön ensi vuoden alusta.
Valtuuskunnan päätös kuvaa Mikkelin seudun ennakkoluulotonta suhdetta kausiasumiseen. Seudun kunnat perustivat vuonna 2006 ensimmäisenä Suomessa kunnallisen valtuuskunnan edistämään vapaa-ajanasukkaiden ja kuntien vuoropuhelua. Kun vapaa-ajanasuntojen käyttö on monipuolistunut halutaan myös nimellä korostaa kausiasukkaiden tasavertaista kuulumista yhteisöön.
Valtuuskunta haki uutta nimeä myös avoimella verkkokyselyllä. Vapaa-ajanasuminen ja perinteinen mökkeily saivat luonnollisesti edelleen kannatusta, mutta enemmistö haki uutta ja paremmin nykytilannetta kuvaavaa nimeä. Kausiasuminen sai uusista vaihtoehdoista eniten kannatusta. Myös Kotimaisten kielten keskus antoi tukensa kausiasukas-nimelle.
Valtuuskunta kuuli 10.12. kokouksessaan tuottaja-ohjaaja Marko Röhrin puheenvuoron Mikkelin seudun luontoarvoista ja Puulan suojelun tehostamiseen tähtäävästä toiminnasta. Röhr lupautui kausiasukasvaltuuskunnan uudeksi jäseneksi Hirvensalmen kunnan edustajana.
Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä kausiasukasjoukko. Mikkelin seudulla on yli 29 000 vapaa-ajanasuntoa, joista 70 prosenttia on ulkomaakuntalaisten omistamia. Ulkopaikkakuntalaisten omistamia vapaa-ajan asuntoja käyttää liki 100 000 henkilöä ja yöpymisvuorokausia heille kertyy vuodessa noin 10 miljoonaa. Ulkomaakuntalaisten vapaa-ajanasukkaat käyttävät rahaa Mikkelin seudulla vuosittain noin 152 miljoonaa. Vapaa-ajan asumisen arvioitu työllistämisvaikutus Mikkelin seudulla (pl. yrittäjät) on noin 195 henkilötyövuotta.
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia