Kehityksen kelkasta ei pidä pudota – Kaupungin konserniyhtiö Esedu panostaa hiilineutraaliuteen

Kaksi naista kävelyllä talvipäivänä, taustalla metsää.

Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Kohti hiilineutraalia osaamisen ekosysteemiä -selvityshanke tähtää suunnitelmaan monialaisesta, erityisesti tekniikan ja luonnonvara-alan hiilineutraalista oppimisympäristöstä. Rahoittajana selvityshankkeelle toimii Etelä-Savon maakuntaliitto. Haastattelimme projektipäällikkö Eija-Riitta Ikosta ajankohtaisen hankkeen tiimoilta.

 – Osaamisen ekosysteemi käytännössä tarkoittaa sitä, että oppilaitoksella on fyysiset tilat mutta myös verkko-opintomahdollisuudet. Hanke tähtää ennen kaikkea suunnitelmaan hiilineutraalista oppimisympäristöstä, kertoo Eija-Riitta Ikonen.

Mutta avataanpa hieman enemmän hiilineutraaliuden käsitettä, se kun ei välttämättä ole kaikille tuttu, vaikka sanan voi kohdata monissa eri yhteyksissä. Virallisen, Euroopan parlamentin määritelmän mukaan hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kasvihuonepäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen. Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät, jotka pystyvät keräämään ja varastoimaan hiilidioksidia. Hiilinieluistakin on ryhdytty puhumaan osana ilmastonmuutoskeskustelua.

Hiilineutraaliksi tilanteeksi voidaan sanoa todellisuutta, jossa ihmisen toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, toisin sanoen hiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.

Eija-Riitta Ikonen näkee hiilineutraaliuteen pyrkimisen työnä tulevien sukupolvien taakan vähentämiseksi. Liian myöhään tehtävät muutokset olisivat liian kalliita ja vaikeita; taakka olisi liian raskas ja epäreilu. Oppilaitoksille hiilineutraaliuden korostaminen on myös kilpailullinen, imagollinen ja markkinoinnillinen asia, millä on vaikutuksia koko seudun elinvoimalle.

– Hiilineutraaliustavoitteita on joka puolella. Kaupunkiorganisaatiot ja -konsernit on haastettu toimimaan vahvemmin asian hyväksi. Tavoitteet sidotaan myös kuntien strategioihin ja johtamiseen. Esedu voi omalla toiminnallaan näyttää suuntaa alueellamme. Hiilineutraalius on tässä vaiheessa vaativa päämäärä, joten vähähiilinen oppimisympäristö on realismia. Olemme matkalla kohti hiilineutraalia oppimisympäristöä päämääränämme vähähiilinen rakennus, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan vähähiilisyys on koko oppilaitoksen toiminnan keskeinen lähtökohta. Merkittävimmät oppilaitoksen hiilijalanjäljen pienentämisen mahdollisuudet liittyvät rakentamiseen, kiinteistöihin, ruokaan, liikkumiseen ja hankintoihin.

– Esedulla on myös vastuu työelämän kehittämisestä, sehän on yhteiskunnallista vastuunkantoa. Meillä muutenkin on suuri intressi olla läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa, ja työelämä osaltaan ajaa hiilineutraaliutta eteenpäin, Ikonen summaa.

Lyhyt selvityshanke saattaa poikia rakennushankkeen

Syksyllä 2021 alkanut ja helmikuussa 2022 loppuva Kohti hiilineutraalia osaamisen ekosysteemiä on lyhyt selvityshanke, joka ei vielä itsessään takaa jatkotoimia tai päätä rakentamisesta. Varsinainen hiilineutraalin oppimisympäristön eli konkreettisen vähähiilisen rakennuksen rakentaminen tietyille Esedun aloille toteutuu, jos rakentamishanke päätetään aloittaa. Asiasta on määrä päättää kuluvan vuoden huhtikuussa.

– Hankkeeksi tämä toki on lyhyt, mutta tässä on selvitetty osaamistarpeita yhteistyössä koulutuspäällikköjen ja opettajien kanssa asioista, jotka liittyvät hiilineutraaliuteen tai vähähiilisyyteen. Tietoa tulevaisuuden tarpeista ja osaamisesta on onneksi jo paljon saatavilla. Muuttumattomiin rakenteisiin ja yksin asioiden tekemiseen ei kannata satsata, vaan mukaan on otettava yrityksiä ja eri organisaatioita sekä oppilaitoksia. Oppimisympäristön tulisi olla monikäyttöinen ja muuntautuva. Selvityshanke tarjoaa alkunäkemyksen mahdolliselle rakentamisen tarpeelle, Eija-Riitta Ikonen kertoo.

Selvityshankkeen tuotoksena syntyy raportti, joka sisältää alustavan suunnitelman vähähiilisen oppimisympäristön rakentamiseen ja kilpailutukseen. Suunnitelma perustuu eri alojen osaamistarvekartoitukseen, alustaviin ajatuksiin tulevaisuuden koulutustarjonnasta sekä juuri käynnistyneeseen tilatarveselvitykseen.

Suunniteltava oppimisympäristö vastaisi digitaalisen hiilineutraalin yhteiskunnan osaamistarpeisiin, vahvistaisi maakunnan asemaa muun muassa metsä-, puu- ja rakennusalan kouluttajana sekä edistäisi alan yritystoimintaa ja -yhteistyötä. Uudenlaiseen oppimisympäristöön voi sijoittua jatkossa alan yrityksiä ja sitä voidaan käyttää yritysten ja oppilaitosten innovatiiviseen yhteistyöhön.

Äkkiseltään ajateltuna ajatus oppilaitoksen suunnittelemasta uudesta rakennuksesta tuntuu olevan ristiriidassa pandemia-ajan paikkariippumattomuuden ja etäopiskelun näkökulmasta. Rakennus kuitenkin olisi tarkoitettu kädentaitoja vaativan osaamisen kehittämiselle, jotka nimenomaan tarvitsevat tiloja fyysiseen oppimiseen. Rakentamisen, luonnonvara-alojen ja logistiikan opiskelijat olisivat ensisijaisia käyttäjiä.

– Mahdollinen rakentaminen tietysti vaatii erillisen päätöksen ja rahoituksen hakemista. Alkuselvitys on nyt kuitenkin tehty. Tätä mahdollisesti seuraava hanke voisi herätellä myös liiketoiminnallisia ajatuksia, sen lisäksi, että se olisi ehdoton vetonaula koulutukselle. Esedu haluaa olla hiilineutraaliuden etulinjassa. Ja työelämän näkökulmasta tarkasteltuna on tärkeää, että meillä on Etelä-Savossa tarjottavaa yritysten tarpeisiin, Ikonen sanoo.

Ilmastonmuutos ei odota – Miksi meidänkään pitäisi odottaa?

Ihminen on toimillaan vauhdittanut maapallon ilmastonmuutosta, eikä kukaan voi perustellusti sulkea asialta silmiään. Hiilineutraalius on merkittävä asia, johon ei vielä ylletä, mutta jota kohti yhteiskunta on kunnianhimoisesti menossa. Mikkelin kaupunki asetti hiilineutraaliustavoitteekseen vuoden 2035, vaikka tarjolla oli kunnianhimoisempi 2030. Joidenkin mielestä asia on ennen kaikkea imagollinen, mutta viime kädessä tekeminen ja päätettyjen asioiden toteuttaminen ratkaisee. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että tavoite on kirjattu virallisesti ylös.

– Hiilineutraalius ja päästöjen vähentäminen näkyvät joka paikassa, eikä asiaan voi olla törmäämättä. Jos asiaan ei herätä viimeistään nyt, on jo pudottu pois kehityksen kelkasta, Eija-Riitta Ikonen pohtii.

– Esedussa asia ei sinällään ole uusi. Ympäristöystävällinen ajattelu näkyy myös esimerkiksi kiertotalouden hankkeissa, Ikonen vielä täsmentää.

Vuosien 2030 ja 2035 välistä hiilineutraaliuspohdintaa Ikonen ei spekuloi enempää, mutta kokee, että edelleen paikoin hiilineutraaliuteen liittyvää keskustelua pidetään ”hifistelynä” ja jopa ”turhana”. Tällainen ajattelu on kuitenkin vähenemässä.

– Varsinkin nuoret ovat hyvin tiedostavia. Esedu häviäisi paljon opiskelijoiden suhteen, jos emme toisi tätä asiaa esiin.

Ja samalla häviäisi varmasti koko Mikkelin seutu, jos se olisi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä takapajulaa.

Mikkelin kaupungin konserniyhtiö Esedu on monialainen toisen asteen ammatillinen oppilaitos Etelä-Savossa. Esedu tarjoaa ammatillista koulutusta kaikilla aloilla ensisijaisesti Etelä-Savon alueella. Koulutusta on koko Suomen alueella ja sitä viedään myös ulkomaille.

***

Konserniyhtiöistä viestiminen on yksi Mikkelin kaupungin viestinnän vuoden 2022 painopistealueista. Vuoden aikana julkaisemme kuukausittain konserniyhtiöistä kertovan artikkelin verkkosivuillamme.