Etelä-Savon Energia jatkaa kehitystään ympäristöä säästävän energiantuotannon edelläkävijänä

Pursialan voimalaitos ilmasta kuvattuna.

Juttusarjamme kaupungin konserniyhtiöistä jatkuu Etelä-Savon Energian tuoreimmilla kuulumisilla. Haastattelimme ESE:n toimitusjohtaja Erkki Karppasta.

Mutta muistellaanpa ensin vanhoja. Nimittäin lokakuun 23. päivänä vuonna 1901 Mikkelissä toteutui pitkään odotettu hetki: Kaupungin kaduilla pystyi kävelemään sähkövalaistuksen alla, jota tuotti sähkölaitoksen valomylly. Sähkölaitoksen osakeyhtiö oli perustettu tuolloin vain vuotta aiemmin. Asiaa oli jahkailtu jo tovi kaupunginvaltuustossa, mutta lopulta kansa sai valoa.

Tämä pieni mutta tärkeä tarina on osoitus siitä, kuinka nykyisen ESE:n edistyksellisyys ja mikkeliläisten palvelu kehittyivät. Yhtiö alkoi rakentaa tarinaansa jo ennen Suomen itsenäistymistä.

Mikkelin kaupungin omistama ESE on nykyisin monipuolinen energiakonserni. Yhtiö on tuottanut valoa, lämpöä ja hyvinvointia Mikkelin seudulle jo yli 120 vuoden ajan. Reilussa sadassa vuodessa yhtiö on kasvanut valonsynnytyslaitoksesta kiertotalouden pioneeriksi.

Palveluita ESE tuottaa niin sähkönsiirron, lämmityksen kuin ekologisen kaasuautoilunkin liiketoiminta-alueilla. Tuoreimpana kuulumisena on helmikuun alussa julkistettu yhteistyösopimus Nordic Ren-Gasin kanssa. Yhteistyöllä aloitetaan toteutussuunnittelu uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavalle Power-to-Gas-tuotantolaitokselle. Kyseinen laitos olisi Nordic Ren-Gasilta sadan miljoonan euron investointi ja se on tarkoitus rakentaa Pursialaan ESE:n voimalaitoksen yhteyteen.

Yhteistyösopimus yhtiöiden kesken tähtää pitkäjänteiseen yhteistyöhön puhtaiden energiaratkaisujen kehittämiseksi Mikkelissä. Investointi merkitsisi edullisempaa ja puhtaampaa energiantuotantoa mikkeliläisille. Laitoksessa tuotettava synteettinen metaani voisi olla raskaan kuljetusliikennekaluston käytettävissä. ESE:n toimitusjohtaja Erkki Karppanen muistuttaa, että Power-to-Gas-kokonaisuuden valmistuttua Etelä-Savon Energian kaukolämmöntuotannon hiilikädenjälki muuttuu hiilinegatiiviseksi.

– Muutamme kaukolämmön Mikkelissä hiilinieluksi. Ren-Gasin kanssa allekirjoitettu sopimus on merkittävä jatko ESE:n pitkäjänteiselle työlle ilmaston ja puhtaamman ympäristön puolesta. Lisäksi saamme aiempaa edullisempaa kaukolämpöä asiakkaillemme, Karppanen kertoo.

Hiilineutraaliuden tavoittelua on tehty pitkään ja päämäärätietoisesti

ESE on siis taas kehityksen etulinjassa. Aiemmin yhtiö on ilmoittanut luopuvansa turpeen käytöstä vuoteen 2035 mennessä, mutta uuden yhteistyön myötä se voi olla mahdollista jo vuonna 2025. Sitä ennen Pursialan kattilaan aletaan syöttää rikkiä uudella rikinsyöttöjärjestelmällä. Rikki, jota on turpeessakin, neutralisoi poltettavan puuhakkeen alkalit, jotka muuten tukkisivat kattilan ja putkistot.

– Teknisesti turpeen käytön lopettamisessa ei ole järkeä, mutta ympäristön kannalta siinä on hyvinkin paljon järkeä. Uusi rikinsyöttöjärjestelmä asennetaan kesällä 2022 Pursialan ykköskattilaan. Asia vaatii tietenkin paljon säätöä. On löydettävä sopivat rikinsyöttösuhteet, siellä kun on monenlaista jaetta kattilassa, Erkki Karppanen valaisee asian teknistä puolta.

Vähähiilisyyden eteen tehdään isoja, ratkaisevia askelia. ESE:n hiilineutraaliuden tiekartta alkaa jo vuodelta 1990, kun yhtiö alkoi polttaa metsähaketta. Turpeen osuutta vähennettiin ympäristösyistä, mutta hieman toisenlaisista ympäristösyistä kuin ensin saattaisi ajatella.

– Seutumme on vesistöinen ja täällä turpeen käyttäminen nähtiin jo kauan sitten negatiiviseksi vesistöjen kannalta, ennen kuin alettiin kovemmin puhua hiilidioksidipäästöistä. Maantieteemme on jopa luonut kilpailuedun ja helpottanut meitä luopumaan turpeen osuudesta. Lisäksi Etelä-Savo on niin metsäistä aluetta, että olisi hullua olla hyödyntämättä paikallista tarjontaa energian- ja lämmöntuotannossa, Karppanen sanoo.

Yksi rooli on biokaasulla, jonka ESE:n otti palveluvalikoimaansa kehittämishankkeillaan. Biokaasun jakeluasemia on maakunnassa yhteensä neljä, joista Mikkelissä on kolme: Graanilla, Tuskussa ja Haukivuorella. Neljäs sijaitsee Kuortissa, Pertunmaalla.

Karppasen mukaan uusia asemia ei nyt ole suunnitteilla, sillä investointiohjelma on päättynyt. Kysyntää biokaasulle kuitenkin on. Käytännössä kaikki tuotettava kaasu menee kuluttajille. Tilannetta ja markkinoita seurataan herkällä korvalla.

– Kaasun puolella nyt hieman hengähdämme ja mietimme uutta strategiaa tälle asialle, Karppanen sanoo.

Aurinkoenergia pyöri joskus kovemmallakin äänellä energiakeskusteluissa, mutta sittemmin tahti on hiljentynyt. ESE:llä aurinkoenergiaa ei tällä hetkellä nähdä yhtiön kannalta tarpeeksi haasteellisena alana, mutta toisaalta aurinkoenergiaan liittyvästä tekemisestä ei ole luovuttukaan. Tulevana kesänä Tuskuun, lähelle biokaasun jakeluasemaa, asennetaan suurehko aurinkokeräinvoimala. Aurinkopaneeleja on jo entuudestaan monin paikoin.

– Mitenkään isosti emme ole enää aurinkoenergiassa mukana. Se on tällä hetkellä aika yksinkertaista liiketoimintaa, joka ei ole meidänkaltaiselle yhtiölle riittävän kannattavaa. Eli lähinnä se, että asennamme aurinkopaneeleja, on kaukana siitä, mihin meillä on oikeasti osaamista ja halua, Karppanen sanoo.

Konserniyhteistyöstä hyötyvät kaikki

Kaupungin konserniyhtiönä ESE on läheisessä yhteistyössä monen muun konserniin kuuluvan yhtiön kanssa, mukaan lukien kaupungin liikelaitokset. Oma paikallinen energiayhtiö tarjoaa palveluita ja osaamista – esimerkiksi uusi jätevedenpuhdistamo lämpenee ESE:n tuottamalla energialla. Yhteistyö on varsin laajaa erityisesti Metsäsairilan kanssa sekä Naistingin, jonka vuokralainen ESE on.

– Sitten täytyy tietenkin mainita Mikalo, joka on asiakkaamme. Ja kaupungille ESE tuottaa valaistusta. Ylipäänsä energia, lämpö ja kaikenlainen sähkötekninen osaaminen koskettaa kaikkia. Koulutusyhteistyötä on Esedun kanssa sekä myös korkeakoulujemme kanssa. Kehityshankkeita pyörii jatkuvasti, Karppanen avaa yhteistyötä.

Koronapandemian aikana yhtiön toimistoväki on sujuvasti pujotellut etä- ja hybridityön maastoissa. Varsinainen asiakaspalvelu on nykypäivänä siirtynyt enemmän verkkoon.

ESE:n uusi koti löytyi kauempaa kaupunkikeskustasta, kun yhtiö muutti viime vuonna perinteisestä Vuorikadun kiinteistöstään Rantakylään, Kunnanmäelle. Toimisto- ja varikkotilat ovat nyt astetta modernimmassa ympäristössä, vaikka lähtöön liittyikin haikeutta. Vanhalle ”ESE:n tontille”, jonka symbolinen piippu kaadettiin syyskuussa, rakentuu pian kerrostaloja. Yksi tarina päättyi, mutta ESE:n tarina jatkuu yhä menestyksekkäänä.

***

ESE on Mikkelin kaupungin omistama energiakonserni, johon kuuluvat emoyhtiön lisäksi kolme tytäryhtiötä: ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy ja Huippuenergia Oy. Emoyhtiön toiminta käsittää sähköenergian tuotannon, kaukolämpöliiketoiminnat ja konsernipalvelut.

ESE tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä Pursialan voimalaitoksessaan. Sähköntuotantoa on Pursialan voimalaitoksen lisäksi osakkuusvoimalaitoksissa. Lämpöä ja höyryä tuotetaan voimalaitoksien lisäksi myös muissa ESE:n lämpökeskuksissa. Lämpöä toimitetaan Mikkelin alueelle ja tuotettu sähkö myydään pörssiin. Yhtiön omat sähkön ja lämmön jakeluverkot ovat Mikkelin alueella.

Konserniyhtiöistä viestiminen on yksi Mikkelin kaupungin viestinnän vuoden 2022 painopistealueista. Vuoden aikana julkaisemme kuukausittain konserniyhtiöistä kertovan artikkelin verkkosivuillamme.