”Huomisesta huolehtien”. Näin kuuluu Mikkelin kaupungin konserniyhtiö Metsäsairilan tunnuslause. Monipuolisten palvelujen kokonaisuus vastaa mikkeliläisten jätteestä ja siitä, miten jätteitä voidaan myös hyödyntää. Työtä tehdään huomista varten, kestävillä ratkaisuilla.
– Monipuoliset palvelut korostuvat tällä alalla koko ajan enemmän. Metsäsairila ei todellakaan ole vain kaatopaikka, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Ville Kakkonen. Hän on samalla myös Biosairilan toimitusjohtaja. Biojalostamossa tehdään mikkeliläisten biojätteestä kaasua, jota voi käyttää biokaasuajoneuvojen polttoaineena. Tällaisia autoja käyttää myös Mikkelin kaupunki.
– Biokaasun tuotantomäärät jatkavat kasvuaan, Kakkonen kertoo.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niiden kokonaan korvaaminen liikenteessä on jatkuvasti ympäristö-, logistiikka- ja talouskeskustelun aiheena.
– Käynnistämme kolmannen biokaasureaktorin eli saamme tuotettua enemmän kaasua ja lannoitetta. Yksityisten kuluttajien lisäksi paikalliset yritykset hyödyntävät biokaasua, näkyvimpinä ovat paikallisliikenteen linja-autot ja jäteautot.
Biokaasua tuotetaan mädättämällä orgaanista ainetta reaktoreissa hapettomissa oloissa noin kuukauden ajan. Mädätyksen aikana biojätteistä ja muista biomassoista, joita reaktoreihin on syötetty, vapautuu biokaasua, joka koostuu muun muassa kaasumaisessa olomuodossa olevasta metaanista, hiilidioksidista, hapesta ja vedestä. Biokaasu on jalostettava niin, että se koostuu pääosin metaanista, jotta sitä voidaan hyödyntää liikenteen polttoaineena. Jalostettua biokaasua kutsutaan biometaaniksi, ja se sisältää yli 96 prosenttia metaania.
Biokaasun jakelusta ja myynnistä vastaa yhteistyökumppani, niin ikään kaupungin konserniyhtiö Etelä-Savon Energia. Vähähiilisyyteen liittyvä työ ja kehityshankkeet eivät rajoitu vain Biosairilan tuottamaan biokaasuun, vaan koko Metsäsairilan toimintaperiaatteeseen.
– Suuri ratkaisu kasvihuonepäästöjen osalta on se, että niin sanottu kaatopaikka eli toinen jätepenkka on suljettu ja sieltä kerätään metaania talteen. Sinnehän ajettu vuosien saatossa biojätettä sekajätteen mukana. Kaikki irtoava materiaali hyödynnetään. Vähähiilisyys ja kiertotalous otetaan huomioon myös kilpailutuksissa: Voimme esimerkiksi vaatia kuljetusyrittäjiltämme biokaasun käyttämistä. Lisäksi olemme sähkössä paljolti omavaraisia, osa tuotetaan aurinkopaneeleilla, osa kerätyllä metaanilla. Olemme myös osakkaana Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksessa, joka tuottaa sähköä kierrätykseen kelpaamattomasta, polttokelpoisesta jätteestä, Kakkonen kertoo.
Jätetietoisuus kasvaa koko ajan
Kaukana ovat ne ajat, kun kaikki jäte heitettiin samaan keräysastiaan. Tai näin ainakin pitäisi ajatella. Ovatko mikkeliläiset sitten kuuliaisia, tiedostavia ja hyviä lajittelemaan jätteitään?
– Eri hankkeet ovat tutkineet tätä asiaa. Mikkeliläisten jätteistä noin 35 prosenttia on biojätettä. Kyllä Mikkelissä tämä puoli osataan, toki parannettavaa aina on. Joillakin alueilla Suomessa lajittelu on tehokkaampaa ja paikoitellen määräykset ovat olleet pidempään tiukempia, Ville Kakkonen sanoo.
Esimerkiksi biojätteen lajitteluun on kannustettu jo vuosikausia ajoittaisilla viestintäkampanjoilla.
– Tietenkin nyt on syytä korostaa maailman tilannetta ja sitä, miten saisimme omalla toiminnallamme tuotettua polttoainetta ja edistettyä ravinnekiertoa, kun biojätteestä voi tuottaa lannoitetta pelloillemme, Kakkonen valistaa ja muistuttaa, että Mikkelissä on melko hyvin jätteenkeräyspisteitä, joiden äärellä lajittelu ja kierrättäminen ovat kuluttajille helppoa. Metsäsairila kehittää jatkuvasti jätteenkeräysmahdollisuuksia asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi biojätteen aluekeräyspisteverkosto tulee lähiaikoina laajenemaan haja-asutusalueella.
Kakkonen myös korostaa, että jätteenlajittelun ja ympäristöystävällisyyden kannalta jätteitä pitäisi miettiä jo tuotannon alkupäässä. Tai viimeistään kaupan hyllyllä, kun on tekemässä ostoksia kotitalouteen.
– Jätehän syntyy jo siinä vaiheessa, kun tehdään tavaroita ja pakkauksia. Kuluttajan valinta on sitten se, hankkiiko esimerkiksi kertakäyttöisen vai pidempiaikaisen tuotteen ja pakkauksen. Kuluttajien käyttäytyminen ratkaisee paljon, millaista jätettä yhteiskunnassa syntyy, Kakkonen pohtii.
Kieppi kerää kiitosta ja täydentää palveluvalikoimaa
Mikkelissä kierrättäminen helpottui entisestään viime vuonna, kun Metsäsairilan yhteyteen avattiin yhteistyössä Toimintakeskuksen kanssa Kieppi. Kokonaisuus on nyt melko lailla täydellinen.
– Kieppiin voi tuoda lähes kaikkea tavaraa. Asiakkaat ovat ottaneet todella tyytyväisesti Kiepin palvelut vastaan, Kakkonen sanoo.
Kiepin läpiajettavassa vastaanottohallissa on omat pisteet erilaisille jätteille, joihin lastin voi purkaa omatoimisesti. Hallin henkilökunta auttaa tarvittaessa. Yhteistyö Toimintakeskuksen kanssa mahdollistaa paikalle tuotavien tavaroiden ja materiaalin mahdollisen jatkokäytön. Kiepin yhden luukun taktiikka saa paljon käyttäjiä myös vapaa-ajan asukkaista.
– Mikkeli on siinä suhteessa erityinen toimintaympäristö, koska mökkiläisiä on paljon. Myös heiltä tulee paljon tavaraa Kieppiin.
Maksutta Kieppiin voi tuoda muun muassa uudelleenkäyttöön sopivaa tavaraa, sähkölaitteita, pahvia, lasia ja keramiikkaa sekä metallia. Maksullista jätettä sen sijaan ovat muun muassa kipsilevyt, kattohuovat, kovat muovit sekä betonit ja tiilet. Kieppi palvelee osoitteessa Kiertotaloudenkatu 18, arkisin kello 7–18. Lisäksi Kieppi on auki toukokuusta syyskuuhun myös lauantaisin kello 9–13.
***
Metsäsairila Oy on Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö, jonka perustehtävä on lakisääteisten jätehuoltopalveluiden järjestäminen. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää lajittelu- ja kierrätyskeskusta, vastata hyötyjätteiden kierrätyksestä sekä vaarallisen jätteen jätehuollosta, ylläpitää ja kehittää haja-asutusalueen jätepisteverkostoa sekä hyötyjätepisteverkostoa, kehittää jätehuoltoa ja huolehtia jäteneuvonnasta ja tiedotuksesta.
Konserniyhtiöistä viestiminen on yksi Mikkelin kaupungin viestinnän vuoden 2022 painopistealueista. Vuoden aikana julkaisemme kuukausittain konserniyhtiöistä kertovan artikkelin verkkosivuillamme.
Kuva: Biojalostamon kaasupallo, jossa raakakaasu säilötään.