Hyvinvointi ja jaksaminen ovat jokaisen perusoikeuksia – myös työpaikalla. Mikkeliläinen Teemu Ripatti on kehittämässä apua työelämässä jaksamiseen. Erityisen tärkeää on muistaa, että työhyvinvointi koostuu elämän kokonaisuudesta.
Mikkelin lisäksi kolmella paikkakunnalla on aloitettu kokeilu, jossa tarjotaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle keinoja parantaa jaksamista sekä kykyä palautua työstä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Helsingin yliopiston yhteisen tutkimuksen mukaan yli kolmannes opettajista on kärsinyt viime vuoden aikana eriasteisesta uupumuksesta.
– Varsinkin korona-arki on vaikuttanut paljon kasvatus- ja opetussalalla jaksamiseen. Opettajat ja varhaiskasvattajat olleet kovassa paineessa, joten asiaan täytyy kiinnittää huomiota ja etsiä ratkaisuja ennaltaehkäisevästi, Teemu Ripatti sanoo.
Vuoden alussa Ripatti aloitti projektipäällikkönä Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle -hankkeen toteuttajalla, Jyväskylän ammattikorkeakoululla. Mikkelin lisäksi kokeilut ovat käynnissä Jyväskylässä, Keuruulla ja Raisiossa. Mukana oleville kunnille on myönnetty 50 000 euron valtionavustus, jolla voidaan hankkia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöiden hyvinvointia ja palautumista tukevia palveluita hankkeen tavoitteiden mukaisesti.
Palautuminen kunniaan!
Käytännössä työhyvinvoinnin kartoitus toteutetaan kohteeksi valitun henkilöstön Firstbeat-mittauksella, joka kertoo työntekijän kyvystä palautua. Mittaus kertoo myös stressin, unen ja liikunnan vaikutuksista. Kyseistä mittausta käytetään myös huippu-urheilussa.
– Mittausten jälkeen osallistujille tarjotaan mahdollisuus päästä liikunta- ja elintapaohjaukseen, jossa asiakas saa henkilökohtaista tai ryhmäohjausta kohti parempia elintapoja. Tätä on sitten tarjolla Mikkelissäkin 40:lle henkilölle huhtikuun jälkeen aina joulukuuhun asti, Ripatti kertoo.
Kokeilun tavoitteena on, että työntekijöiden uupumus vähenee, hyvinvointi paranee sekä fyysinen aktiivisuus lisääntyy. Kokeilu päättyy loppuvuodesta. Sen jälkeen hyväksi havaitut ja tuloksia tuottaneet toimenpiteet halutaan laajentaa myös muiden kaupunkien käyttöön.
– Toimenpiteet itsessään ovat jo tärkeitä. Hyvinvointimittauksilla henkilö saa tärkeää tietoa nykytilanteestaan. Mikkeli on osaltaan saanut vaikuttaa näihin toimenpiteisiin; henkilöstöltä on muun muassa kyselty, mitkä ovat hyvinvointiin, palautumiseen ja liikunnan lisäämiseen liittyvät seikat, jotka nimenomaan heille toimisivat, Teemu Ripatti avaa ja muistuttaa, että työhyvinvointi on iso kokonaisuus.
– Jokaisen työssä käyvän kannattaa tehdä henkilökohtainen tsekkaus: Ovatko uni, ravinto ja palautumiskyky kunnossa? Työ usein koetaan kuormittavaksi, jos muukin elämä kuormittaa.
Mittausten jälkeen liikunta- ja elintapojen ohjaus henkilöstölle pitää sisällään ryhmätapaamisia ja yksilöohjausta. Omaehtoista liikunnan merkitystä ei myöskään sovi unohtaa.
***
Reilu, rohkea ja rakentava -juttusarja viestii Mikkelin kaupungin arvoja. Juttusarjassa julkaistaan uusi artikkeli viikoittain vuoden 2022 loppuun asti.
Onko sinulla juttuidea? Kerro siitä meille osoitteeseen viestinta@mikkeli.fi.