Etelä-Savon viranomaisten valmiusfoorumissa käytiin jälleen perjantaina 8.4. läpi Ukrainan pakolaistilannetta. Ukrainasta tulevien määrä on tasaantunut. Suomeen on tähän mennessä rekisteröitynyt noin 19 000 sotaa paennutta. Heistä lähemmäs 1 500 on kirjattu Itä-Suomen poliisilaitoksen alueelle. Tilapäistä suojelua hakeneita ukrainalaisia on Etelä-Savossa noin tuhat. Luvut muuttuvat jatkuvasti ja kuvaavat kokonaistilannetta vain suuntaa-antavasti, koska kaikki Suomeen tulleet eivät rekisteröidy.
Mikkelin vastaanottokeskus on laajentanut toimintaansa perustamalla sivutoimipisteitä Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Lisäksi Mikkelin Suonsaaressa sijaitsevan vastaanottokeskuksen työntekijämäärä on kasvatettu kaksinkertaiseksi.
Ukrainasta tulleiden joukossa on koulutettua väkeä, joka pyritään työllistämään mahdollisimman pian. Ukrainalaislapset ovat päässeet kouluun monilla paikkakunnilla ja heille on järjestetty koulunkäynnin avustajia esimerkiksi Juvalla, Pieksämäellä, Rantasalmelle ja Savonlinnassa.
Viranomaiset ovat laatineet pakolaisille ukrainankielistä informaatiota siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan palvelut toimivat. Ukrainasta tulleille on toimitettu myös arkeen liittyvää turvallisuusinfoa esimerkiksi paloturvallisuudesta.
Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja kuntien kanssa, jotta pakolaisten vastaanotto-, majoitus- ja muut järjestelyt saataisiin toimimaan mahdollisimman sujuvasti. Maahanmuuttovirasto lähettää kansainvälisen suojelun päätökset hakijoille tiedoksi vastaanottokeskukseen tai yksityismajoitukseen riippuen siitä, missä hakija on majoittuneena.
Oikeus työntekoon alkaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen
Tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus työntekoon heti, kun hän on jättänyt hakemuksensa. Hänen ei siten tarvitse odottaa oleskeluluvan myöntämistä eikä oleskelulupakorttia voidakseen työskennellä. Todistus hakemuksen rekisteröinnistä riittää. Jatkossa poliisi tai rajaviranomainen antaa tilapäisen suojelun hakijoille todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Tilapäistä suojelua aikaisemmin hakeneet voivat tarvittaessa pyytää todistuksen maahanmuuttovirastolta.
Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä pahoittelee sitä, etteivät kaikki palvelut järjesty niin nopeasti kuin haluttaisiin. Esimerkiksi lasten terveystarkastukset hidastavat jonkin verran koulunkäynnin aloitusta. Vastaanottokeskus, muut viranomaiset ja kunnat tekevät kuitenkin parhaansa sen eteen, että Ukrainasta sotaa paenneilla olisi täällä hyvät olosuhteet elää, käydä koulua ja tehdä töitä.
Vaikka suurin osa tulijoista haluaa palata takaisin Ukrainaan, sodan loppumisesta ei ole vielä tietoa. Mitä pidempään sota jatkuu Ukrainassa, sitä enemmän paljastuu venäläissotilaiden tekemiä raakuuksia tavallisille Ukrainan kansalaisille.
Ukrainassa asuu noin 40 miljoonaa ihmistä, joista sotaa pakoon on lähtenyt yli neljä miljoonaa: heistä 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Alle 60-vuotiaat miehet ovat jääneet puolustamaan kotimaataan.