Essoten alueella ensimmäisiä kutsukirjeitä suolistosyövän seulontaohjelmaan jaetaan postiluukkuihin syyskuun alusta alkaen. Kutsuja lähetetään vaiheittain koko loppuvuoden ajan yhteensä yli 8100 vastaanottajalle.
– Islabin kirjekuori sisältää kutsun seulontaan, esitietolomakkeen, ohjeet, näytteenottovälineen ja pahvisen palautuskuoren, jonka postimaksu on maksettu, Islabin Mikkelin aluelaboratorion johtaja, ylilääkäri Päivi Ylikangas kertoo.
Nyt kansallisen seulontaohjelman ensimmäisenä vuonna kutsun saavat 60–68-vuotiaat, joiden syntymävuosi on 1962, -60, -58, -56 tai -54. Ensi vuonna vuorossa ovat vuotta myöhemmin syntyneet (1963, -61, -59, -57 tai -55).
Jatkossa seulontakutsun saa kahden vuoden välein niinä vuosina, kun täyttää parillisia vuosia. Vuoteen 2031 mennessä seulontaohjelma laajentuu täysimittaiseksi kattamaan kaikki 56–74-vuotiaat.
Ajoissa löydetyt muutokset ovat helppoja hoitaa
Suolistosyövän seulonnan tehokkuutta on tutkittu. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) raportin mukaan ulostetestiin perustuva seulonta voi vähentää suolistosyövän kuolleisuutta jopa 40 prosentilla.
Seulonnan tavoitteena on löytää suolistosyövän esiasteita, jotka ovat hyvin usein oireettomia. Suolistosyöpä on kolmanneksi tärkein syöpäkuolleisuuden aiheuttaja miehillä ja neljänneksi tärkein naisilla, ja sen ilmaantuvuus kasvaa merkittävästi 55 ikävuoden jälkeen. Tärkeää on löytää syöpä ajoissa ennen sen leviämistä.
– Suolistosyövän esiasteet oireilevat harvoin, mutta niiden hoitoennuste on hyvä. Kahden vuoden välein tähän maksuttomaan seulontaan osallistuminen on hyvä vakuutus oireetonta suolistosyöpää vastaan, kertoo Essoten vatsaelinsairauksien osastonylilääkäri Mika Puhto.
Seulontaan osallistuakseen kutsukirjeen saanut ottaa näytteenottovälineellä ulostenäytteen. Tähän on selkeät ohjeet kutsukirjeen mukana. Näytteen palautuskuori kulkeutuu postitse Islabin Kuopion laboratorioon tutkittavaksi. Näytteen tulos tulee noin kuukaudessa seulontaan osallistuneelle kirjeitse ja Essoten tietoon seulonnan tietojärjestelmän kautta.
Positiivinen seulontatulos ei tarkoita syöpää
Negatiivisen eli normaalin testituloksen saaneilla seuraava seulontatesti koittaa kahden vuoden kuluttua. Normaali valppaus on kuitenkin paikallaan, ja jos suolisto-oireita, kuten verta ulosteessa, muutoksia suolen toiminnassa, ummetusta tai ripulia ilmenee, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.
Seulonnan positiivinen testitulos ei tarkoita suolistosyöpää, mutta jatkotutkimukselle se antaa aihetta.
– Arviolta noin neljä prosenttia seulontaan osallistuneista saa näytteestään positiivisen tuloksen, joka kertoo vain sen, että ulosteessa on verta, vaikkei sitä voisi paljain silmin erottaa. Se on havainto, jonka syy täytyy selvittää, Mika Puhto sanoo.
Essoten seulontahoitaja ottaa yhteyttä positiivisen testituloksen saaneisiin. Yleisin jatkotutkimus on paksusuolen tähystys. Mikkelin keskussairaalassa tehtävien tähystysten laatua mitataan, ja tarkkuus on valtakunnan kärkitasoa.
– Tähystys on turhaan pelätty toimenpide, me kyllä pidämme potilaista hyvää huolta ja tarjoamme kipulääkitystä ja tukea, seulontahoitaja Piia Ruotsalainen kertoo.
Tähystyksessä selviää suoleen tihkuvan veren lähde. Jos se on esimerkiksi polyyppi, joka voi lähivuosina muuttua syöväksi, siivotaan se tähystyksen yhteydessä pois.
Essotella tähystyksiä tehdään vain kokeneiden lääkäreiden voimin jo nyt noin pari tuhatta vuodessa. Syöpärekisterin tilastojen mukaan suolistosyöpälöydöksiä tehdään Etelä-Savossa reilut 80 vuodessa.
Lisätietoa suolistosyövästä ja seulonnasta Syöpärekisterin sivuilta.
Kuva: Seulontahoitaja Piia Ruotsalainen (Essote).