Elinkeinoministeri Lintilä kävi oppilaiden tentattavana Urheilupuiston koulussa

Mika Lintilä koulussa vastaamassa kysymyksiin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vierailuun Mikkelissä maanantaina 12.12. kuului aamuinen kyselytunti Urheilupuiston koulun yhdeksäsluokkalaisten luona. Lehtori Mikko Siitosen yhteiskuntaopin tunnilla koko luokan kysymykset ministerille koskivat niin ministerin työtä, vapaa-aikaa kuin päivän polttavia puheenaiheita.

Onko ministereillä pukukoodi?
Ei varsinaisesti, mutta siisti pukeutuminen on yleinen käytäntö. Pukeutuminen menee tilaisuuden vaatimalla tavalla. Puku on normaali työvaatetus, mutta heti kotona puku räjähtää pois päältä.

Mikä oli unelma-ammattinne pienenä?
Ei minulla ollut unelma-ammattia. Joskus haaveilin ravivalmentajan hommasta (käyn muuten joka kesä Mikkelissä St Michelissä), mutta se karisi ajat sitten. Ajauduin politiikkaan, vaikka minulla ei ole nuorisopolitiikkataustaa. Sattuman kautta aloitin siis politiikkahommat.

Mikä on mielestänne tärkeintä työssänne ja mistä pidätte eniten?
Tärkeintä on kokonaiskuvan pitäminen, koska asioita on valtavasti. Erityisavustajien kanssa pidämme paletin kasassa. Ministerillä pitää olla selkeä linja tekemisestään. Parasta on se, kun näkee tekemisensä onnistuneeksi. Varsinkin, jos joku tulee antamaan tunnustusta. Korona-aikana olen ollut parhaimmillaan 90 päivää yhtä kyytiä töissä. Kun teimme koronatukijärjestelmiä ja kun niistä tuli ensimmäiset kiitokset yrittäjiltä, olivat ne hyviä hetkiä.

Mikä on palkkanne ja onko se paljon keskivertoa suurempi?
Ministerin palkka on 14 000 euron luokkaa kuukaudessa. Toisaalta jos sitä vertaillaan kaupunginjohtajiin tai tulevien hyvinvointialueiden johtajiin, on melkeinpä kaikilla heillä korkeampi palkka. Mutta palkka toki on merkittävästi keskimääräistä korkeampi.

Kuka on esikuvanne?
Minulla ei oikeastaan ole esikuvia. Seurasin ennen paljon Esko Ahoa, joka oli pääministeri vaikeaan aikaan, sitten minulla on paljon hyviä ystäviä politiikasta.

Mikä on lempielokuvanne ja -ruokanne?
Makkara on lempiruoka! Lempielokuva riippuu fiiliksestä. Aikoinaan Blues Brothers oli kova. Kotimaisista kaikki kolme Tuntematonta sotilasta. Katsoin muuten viime viikolla uuden Top Gunin ja se oli huono. Ei kannata mennä katsomaan, se oli kliseinen.

Minkälainen koululainen olitte? Oliko lempiaineita ja mikä oli keskiarvonne?
Seuraava kysymys! Olin hirveän huono oppilas. En päässyt lukioon suoraan yläasteelta, sen verran huono oli keskiarvoni. Enkä ehtinyt istua kaikkia jälki-istuntoja. Kaikki aktiviteetti ei keskittynyt kouluun, mutta ei kannata hätäillä, kyllä ne palaset loksahtelevat paikalleen.

Mitä arvoja edistätte työssänne?
Aikoinaan jalkapalloilija Aulis Rytkösen motto oli, että ”pelaa itse niin hyvin, että kaveri vieressä onnistuu”. Haluan toimia työyhteistössäni sillä tavalla. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulevat siitä. Katson kaikkia ihmisiä samalta silmäntasalta. On ihan sama, onko kyseessä paikallinen kaveri, joka viettää aikaansa paikallisessa baarissa tai vuorineuvos. Samalla tavalla heille pitää puhua.

Mitä ajattelette Suomen liittymisestä Natoon?
En olisi voinut kuvitellakaan sitä, kun vuonna 2019 oli vaalit. Tilanteet muuttuivat äärettömän nopeasti. Aina pitäisi välttää konflikteja, mutta realiteetit pitää tunnistaa. Nyt olemme siinä realiteetissa, ettei meillä ole täyttä luottamusta siihen, että voisimme yksin omilla voimavaroilla pärjätä, mikäli meitä uhkaisi konflikti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kaikessa järjettömyydessään ajanut meidät siihen tilanteeseen, että jouduimme hyvinkin nopeasti punnitsemaan omaa puolueettomuuspolitiikkaa. Tietyllä tavalla pakotetussa tilanteessa täysin hyväksyttävä ratkaisu.

Miten Suomi voisi vaikuttaa enemmän ilmastonmuutokseen?
Meillä Suomessa on hyvin kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja aika puhtaat paperit. On vähän ikävää, että vihreä siirtymä on saanut jossakin huonon leiman. Vihreä siirtymä kuitenkin ajaa eniten investointeja. Kaikki Suomeen tehtävät isot investoinnit liittyvät jollakin tavalla ilmastoon. Suomi voisi tehdä enemmän, koska meillä on valtavan paljon osaamista. Eli meidän pitäisi pystyä myymään omaa tekniikkaa ja osaamista.

Mikä on mielipiteenne pakkoruotsista?
”Pakko”-sana häiritsee. Olen kateellinen kaikille, jotka puhuvat paljon kieliä. Käytän englantia melkein joka päivä ja mielelläni käyttäisin ruotsia. Mutta kun ruotsalaisten kanssa yrittää keskustella, he kääntävät puheen englanniksi. Kannustan ruotsin kuten kaikkien kielten opiskelemiseen.

Mitä positiivista ja hyvää näette Suomen tulevaisuudessa?
Suomi on maailman onnellisin maa! Me itse yritämme vähätellä, mutta kaikki muut ulkopuolelta sanovat, että kaikki mittarit ovat kunnossa. Olemme vähiten korruptoitunut maa, demokratia toteutuu. Meillä on luonto, joka on suomalaiselle keskeinen asia. Meillä on sosiaaliturva ja ilmainen opiskelu. Peruspalikat ovat kunnossa, mutta yksi iso haaste on väestön ikääntyminen ja työvoimapula.

Ketä toisen puolueen poliitikkoa arvostatte ja miksi?
Heitä on monta. Kokoomuksen Petteri Orpon kanssa ollaan paljon tekemisissä, demareilta Antti Lindtmanin kanssa. RKP:n Joakim Strandin kanssa ollaan hyviä kavereita. Olen vähän pahoillani siitä, että välillä eduskunnassa kansanedustajien keskinäinen kunnioitus on vähentynyt.

Millaisia uhrauksia joudut tekemään työsi takia?
Henkilökohtainen vapaa-aika on suurin uhraus. Kesällä lomailen pari viikkoa ja joulun aikaan muutaman päivän.

Vietättekö vapaa-aikaa työkaverien kanssa?
Helsingissä kyllä, kotiseudulla Pohjanmaalla en. Työ kuitenkin seuraa koko ajan mukana.

Miten suhtaudutte maahanmuuttoon ja vähemmistöihin Suomessa?
Hyvin myönteisesti. Meidän täytyy saada ulkomailta lisää työntekijöitä. Se ei ole mielipidekysymys vaan matemaattinen fakta. Ongelma on siinä, että muutkin tarvitsevat, esimerkiksi Tanskalla on krooninen pula työntekijöistä, samoin Saksalla. Lähtökohta on se, että maahanmuuttaja olisi suomalaisten työmarkkinoiden käytössä. Siinä on sekä työnantajilla että ulkomailta tulevilla tsemppaamisen paikka, jotta yhteinen sävel löytyisi.

Kuuluuko ananas mielestänne pitsaan?
Tuo on paha! Riippuu vähän, millä mielellä on, mutta en ihan ensimmäisenä ota ananasta pitsaan.

Kuka on suosikkipresidenttinne?
Suomella on ollut hyviä presidenttejä. Heitä on hirveän vaikea vertailla. Ensimmäiset presidentit olivat rakentamassa demokraattista järjestelmää. Risto Ryti teki taktisesti hienon liikkeen tekemällä sopimuksen, josta hän tiesi, että hän kantaa siitä presidenttinä vastuun. Paasikivi oli presidenttinä hyvin vaikeissa olosuhteissa. Kyllä Sauli Niinistökin aika hyvin vetää!

Miten painotatte nuorten ja vanhusten asemaa?
Ministeritehtävässäni painotukset ovat nimenomaan nuorten puolella. Aluekehittämisen puolella on otettava huomioon kokonaisuus, esimerkiksi se, että tietyn alueen elinvoima säilyy julkisten palvelujen puolella. Se koskee sekä nuoria että vanhuksia.

Mikä on mielipiteenne sähkön ja bensan hinnoista tällä hetkellä?
Tilanne on äärettömän vaikea. Valitettavasti ei ole näkyvissä, että hinnat tulisivat alas päin. Tilanne puhuttaa koko Eurooppaa. Se juontaa juurensa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, mutta se lähti jo aiemmin liikkeelle, kun Venäjä rajoitti maakaasutoimituksia. Hinnat ovat erittäin kovat tällä hetkellä. Nyt haetaan keinoja hintojen hillitsemiseksi.

Minkälainen tilanne hallituksessa on juuri nyt?
Hyvä! Noh, välillä on jotain pientä erimielisyyttä. Hallituksessa on viisi puoluetta, joten on normaalia, että tässä vaiheessa hallituskautta tulee vähän jotain. On sitä aiemminkin ollut, nyt vain asioita tulee enemmän julkisuuteen. Täytyy nähdä isot tilanteet, sota Ukrainassa ja koronan jälkiaallot. Ne täytyy hoitaa hyvin.