Mikkelin kaupungin tilinpäätös: Kriisien ja epävakauden keskeltä kohti ratkaisuja ja toiveikasta tulevaisuutta

Henkilö hiihtämässä, lapsi ja mies nuotion äärellä aurinkoisena talvipäivänä.

Mikkelin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on valmistunut. Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen korostaa toimintaympäristön muutosta, talouden ratkaisuja, elinvoimaa ja me-henkeä. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 27.3.

– Aloittaessani Mikkelin kaupunginjohtajana 1.1.2023 oli koko kuntakenttä historiallisen muutoksen taitekohdassa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden tuottamisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen sanoo.

– Mikkelille muutos tarkoittaa jatkossa mahdollisuutta toimia yhä selkeämmin ja fokusoituneemmin maakunnan kasvun veturina ja sitä, että voimme keskittyä miettimään elinvoimaan ja houkuttelevuuteen vaikuttavia asioita. Jatkossa pääsemme vapaammin tekemään valintoja niistä teemoista, joihin haluamme panostaa, Kinnunen jatkaa.

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että panostukset kulttuuriin, liikuntaan ja koulutukseen vaikuttavat vahvasti asukkaiden arkeen. Keskittymällä pitkäjänteisesti elinvoima- ja yritysyhteistyöhön kaupunki houkuttelee paikkakunnalle uusia yrityksiä ja osaavaa työvoimaa sekä tukee nykyisten yritysten kasvua.

– Tuleva työllisyyspalveluiden siirto nykyisiltä TE-toimistoilta kuntien vastuulle on iso rakenteellinen muutos. Tämä tapahtuu näillä näkymin vuoden 2025 alusta lukien. Työllisyyden hoidolla on valtava merkitys siihen, miten vetovoimaisena kaupunkina näyttäydymme tulevaisuudessa ulospäin. Uudistus on iso vastuu, mutta myös valtava mahdollisuus Etelä-Savolle, Kinnunen sanoo.

Kriisiajat ovat sotkeneet tulevaisuuden näkymiä myös kunnissa

Hyvinvointialueen syntyminen selkeyttää kaupungin talouden ennustamista ja suunnittelua, koska muutos vie sote-kulut kasvupaineineen pois kuntien harteilta. Muutos ei kuitenkaan poista kuntien taloudellisia haasteita, sillä palvelutuotannon siirtyessä myös kuntien rahoituksesta leikkautuu suuri osa.

Vuosi 2022 oli koronaviruspandemian kolmas vuosi. Onneksi vuosi oli monin tavoin edeltäjiänsä helpompi. Vaikka tartuntamäärät olivat erittäin runsaita, ei rajoitustoimenpiteitä tarvittu samassa määrin kuin aiemmin. Tilanteen helpottumiseen vaikuttivat laajan rokotuskattavuuden saavuttaminen sekä karttunut ymmärrys koronaviruksesta. Nämä mahdollistivat siirtymisen lähemmäs normaalia arkista elämänmenoa.

Aivan vuoden 2022 alussa ilmapiiri taloudessa ja yhteiskunnassa oli toiveikas ja talouden nousukauteen valmistauduttiin kaikilla sektoreilla. Koronaa vastaan oli taisteltu maailmanlaajuisesti yhdessä rintamassa, mutta helmikuun 24. päivänä 2022 heräsimme uuteen aikakauteen: Venäjä aloitti sodan Euroopassa hyökkäämällä Ukrainaan ja käynnisti näin uuden globaalin epävarmuuden ajan. Tilanteen suorat ja välilliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä ja epävarmuus tulee jatkumaan. Yli vuosi sodan alkamisen jälkeenkään emme voi selkeästi nähdä, mihin tilanne tulee kehittymään.

Mikkelissä Ukrainan tilanne näkyi vuoden 2022 aikana pakolaisten saapumisena. Kaupunki järjesti hyvin tehokkaasti muun muassa ukrainalaislapsille koulunkäyntimahdollisuuden. Lisäksi myös Mikkelissä valmistauduttiin Venäjän vastaisten pakotteiden ja vastapakotteiden aiheuttamaan energiakriisiin. Energiakriisin uhka nosti energian, erityisesti sähkön hinnan moninkertaiseksi. Epävakauden vaikutukset talouteen tuntuvat kaikkialla, luonnollisesti myös kaupunkiorganisaatioissa. Talouden kasvuodotukset ovat hiipuneet, inflaatio on kiihtynyt ja korkotaso on lähtenyt nopeaan nousuun.

Essoten kustannukset aiheuttivat merkittävän talousarviopoikkeaman

Vuosi 2022 sisälsi talouden osalta runsaasti sekä hyviä että huonoja uutisia. Alkuperäinen talousarvio oli laadittu 4,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Maaliskuun leikkaavan lisätalousarvion mukainen muutettu talousarvio osoitti 1,3 miljoonan euron alijäämää. Vuoden kuluessa ennusteet vaihtelivat paljon muun muassa Essoten kustannuksiin liittyvien ennusteiden osalta.

Myös verotulot vaikeuttivat ennustamista, mutta onneksi positiivisella tavalla, sillä yritystoiminnan ja työllisyyden elpyminen ensimmäisistä koronavuosista toteutui valtakunnallisesti voimakkaammin kuin osattiin ennustaa. Käyttötalouden sopeuttamista jatkettiin aiempien vuosien säästöohjelmien sekä maaliskuussa 2022 hyväksytyn Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman (PATU) edellyttämällä tavalla. Merkittävin talousarviopoikkeama tilikauden aikana oli Essoten kustannuksiin varatun talousarviosumman ylittyminen 24,5 miljoonalla eurolla. Essoten kustannusten ylittymisestä noin kuusi miljoonaa euroa aiheutui koronasta. Toisaalta Mikkeli myös sai koronaperusteisia avustuksia yhteensä 14,4 miljoonaa euroa, mutta näistä pääosa perustui takautuvasti vuoden 2021 koronakustannuksiin. Iloisena talousarviopoikkeamana saimme todeta ennakoitujen verotulojen määrän ylittymisen 9,6 miljoonalla.

Vuoden lähestyessä loppuaan taloudellisen tuloksen ennuste alkoi jo lähestyä nollatasoa, muun muassa harkinnanvaraisena myönnetyn 1,6 miljoonan euron valtionosuuden lisäyksen ansiosta. Aivan vuoden viimeisinä päivinä saatu käräjäoikeuden tuomio jätevedenpuhdistamoinvestointiin liittyvistä korvausvelvoitteista kuitenkin käänsi tuloksen selvästi negatiiviseksi. Mikkelin kaupunki on ilmaissut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Asian käsittely tulee jatkumaan, mutta vastuullisen taloudenhoidon ja varovaisuuden periaatteen mukaisesti korvausvelvoite kirjattiin kuluksi vuoden 2022 tilinpäätökseen.

Mikkelin taloudessa ratkaisujen aika

Tilinpäätöksen osoittama 7,2 miljoonan euron alijäämä tarkoittaa, että kaupungin taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on tilikauden 2022 jälkeen 40,8 miljoonaa euroa. Alijäämä tulee saada katetuksi vuoden 2023 aikana. Toisin sanoen, vuoden 2023 tilinpäätös on oltava vähintään 40,8 miljoonaa ylijäämäinen, jotta Mikkeli välttyy kriisikuntakriteerien täyttymiseltä ja sitä seuraavalta valtiovarainministeriön arviointimenettelyltä. Alijäämän kattamista valmistellaan energiaomaisuuteen kohdistuvilla järjestelyillä, joista kaupunginvaltuusto päätti 20.3.2023.

Kriisikuntakriteerien täyttymisen väistäminen on vain yksi osa talouden ongelmien ratkaisua. Suunnitelmavuodet 2024–2026 näyttäytyvät nykyhetken valossa erittäin vaikeina, sillä Essoten aikana huomattavasti kasvaneet sote-kustannukset jättävät jälkensä Mikkelin talouteen myös sote-uudistuksen jälkeen. Kuntien saaman valtionosuusrahoituksen siirtolaskennassa aiempien vuosien korkea sote-kustannusten taso vaikuttaa madaltavasti tulevaisuudessa saataviin valtionosuuksiin.

Tulevia vuosia varten taseeseen tarvitaankin energiaomaisuusratkaisun mahdollistamana myös ylijäämäpuskuria. Lisäksi työtä tulojen ja menojen välisen käyttötalouden epäsuhdan korjaamiseksi on jatkettava edelleen. Tärkeässä asemassa taloudellisen omavaraisuuden löytämisessä on myös onnistuminen kaupungin harjoittamassa verotuloja kasvattavassa elinkeinopolitiikassa.

Elinvoimaa yhteistyöllä

Elinvoiman positiivista kehittymistä vuonna 2022 kuvaavat lähes 10 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi verotulojen kertymä sekä muuttoliikkeen kääntyminen ensimmäistä kertaa positiiviseksi vuoden 2016 jälkeen. Muuttovoitto oli 247 henkilöä. Lisäksi osana kaupunkistrategian toteutusta on kaikilla kehittämisalustoilla aikana edistytty hyvin.

EcoSairila-kehittämisalustan BEM-osaamiskeskukseen on syntynyt konkreettinen ja kansallisesti ainutlaatuinen TKI-ympäristö uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen. TKI-ympäristö on kiinnostanut laajasti eri toimijoita, ja muutenkin EcoSairila on osoittautunut pk-teollisuutta kiinnostavaksi alueeksi.  

Memory Campus -kehittämisalustan siirto Xamkin koordinoitavaksi vuoden 2022 alusta alkaen on osoittautunut oikeaksi ja systemaattinen työ alustan oman TKI-ympäristön eli niin sanotun Memory Labin rakentamiseksi on käynnissä ja etenee suunnitelmien mukaisesti.

Kalevankankaan eri toimijoiden yhteistyötä on edistetty. Valtakunnallisesti poikkeuksellisen hienon hyvinvointikampuksen jatkokehittämiseen liittyvä kaavoitusprosessi eteni alueella viime vuoden aikana.

Uusi matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalusta alkoi hallinnollisesti ja järjestäytymään vuonna 2022. Aikaisemmin aloitettua kehittämistyötä alueen matkailu- ja vapaa-ajantoiminnoissa jatkettiin kuitenkin keskeytymättä.

Venäläisten matkustajien puutetta on pystytty paikkaamaan muualle maailmaan suuntautuneiden onnistuneiden markkinointitoimenpiteiden johdosta.

Osaamisen kehittämisen osalta erityinen ilonaihe on LUT-yliopiston vesitekniikan DI-ohjelman käynnistyminen Mikkelissä syksyllä 2023.  Lisäksi toisen asteen koulutus monipuolistuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myönnettyä Esedulle järjestämisluvan englanninkielisiin perustutkintoihin kone- ja tuotantotekniikkaan, ravintola- ja catering-alalle sekä sosiaali- ja terveysalalle.


Me-hengessä eteenpäin

Haastavien aikojen myötä olemme oppineet aiempaa paremmin sietämään epävarmuutta ja varautumaan erilaisiin riskeihin.

– Meillä on erinomainen toimintaympäristö ja lähtökohdat kokonaisvaltaiselle kaupungin elinvoiman kehittymiselle. Tiedossamme on taloutemme tasapainottamiseksi tarvittavat keinot, kunhan meillä myös riittää rohkeutta ja suoraviivaisuutta tehdä vaikealtakin tuntuvia päätöksiä, sekä yhteistyökykyä kunnioittaa tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Voimme siis katsoa tulevaisuuteen toiveikkaina ja positiivisin mielin, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kannustaa.

Henkilöstön ammattitaito ja sitoutuminen saavat kaupunginjohtajalta kiitosta.

– Mikkelin kaupungin vahvuuksista arvokkain on osaava ja sitoutunut henkilöstö organisaation kaikilla tasoilla. Koronan aikana työelämä on kokenut peruuttamattoman murroksen. Lisäksi talouden sopeuttamistoimien myötä henkilöstöä on edellisten vuosien aikana vähennetty huomattavasti, mutta palveluita ei ole supistettu samassa suhteessa. Tämä on edellyttänyt uudenlaista arviointia ja kehittämisotetta palvelutuotannon prosesseihin, esihenkilötyöhön sekä jokaisen omaan työskentelyyn, Kinnunen sanoo.

– Venymistä on tarvittu ja sitä henkilöstöstä on löytynyt. Jatkuva työkuorman kasvaminen on kuitenkin tilanteena kestämätön, ja siksi henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen varmistaminen on keskeisenä osatekijänä huomioitava kaikessa tulevassa päätöksenteossa.

Kuva: Jonne Vaahtera