Omakotiliiton selvitys: Asuminen kallistuu – Mikkelissä kustannusten nousu on ollut maltillisia

Kotikeittiön sivistystä.

Omakotiliiton selvityksen mukaan asuminen kallistuu ennennäkemätöntä vauhtia. Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitaloasumisen kustannukset Suomessa ovat nousseet viime vuodesta 1 671 euroa. Luvussa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätemaksut sekä kiinteistövero. Mikkelissä kustannusten kohoaminen on ollut maltillista, eikä Mikkeli kuulu lähellekään kalleimpia kuntia asumisessa.

Omakotiliiton julkaiseman tiedotteen mukaan asumismenojen kallistuminen ja suuret erot kuntien välillä johtuvat etenkin sähköenergian hinnan noususta. Hinta on kohonnut vuoden takaisesta keskimäärin 46 prosenttia. Jätemaksut ovat nousseet keskimäärin 6,7 prosenttia, kiinteistövero 6,3 prosenttia ja vesimaksut 4,1 prosenttia.

Vertailun kalleimmat asumiskustannukset olivat Jyväskylän seutukuntaan kuuluvassa Laukaassa, jossa asumismenoihin menee vuodessa 8 466 euroa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Lempäälä, Ylöjärvi, Asikkala ja Pirkkala. Selvityksessä vertailtiin sataa kuntaa. Vertailussa on otettu huomioon lämmitys-, sähkö-, vesi-, jäte- ja kiinteistöveromaksut.

Vertailun halvin kunta on Kittilä, jossa asumiskuluihin menee 4 681 euroa vuodessa. Eroa halvimman ja kalleimman välillä on 3 785 euroa vuodessa. Ero on hieman jyrkentynyt viime vuodesta, jolloin eroa oli 3 361 euroa. Seuraavaksi edullisimmat kunnat asumiskustannuksiltaan ovat Sodankylä, Kokkola, Lieksa sekä Kerava.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander painottaa tulevalle eduskuntakaudelle, että päättäjien on lisättävä politiikkatoimia, joilla asumiskustannukset saadaan laskemaan.

– Nykyisellään entistä suurempi osa käytettävissä olevista tuloista menee ihmisten perustarpeisiin, eli sähkö-, vesi- ja jätehuollon maksuihin. Kun lisätään tähän nopeasti nousseet asuntolainojen korot ja lisääntyvät korjauskustannukset esimerkiksi tulevien rakennusten energiatehokkuusvelvoitteiden kautta, alkaa asumisen kustannustaso ja sen nousu olla kestämätön, Silander sanoo.

Sähkön siirtomaksujen vuosia jatkunut voimakas hinnan nousu näyttää hidastuneen. Tätä kehitystä Silander pitää oikean suuntaisena, mutta jatkaa, että työtä on yhä.

Omakotiliitto selvitti asumiskuluja kunnittain nyt seitsemättä kertaa. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviin maksuihin. Vertailussa on käytetty tyyppitalona 120 neliön sähkölämmitteistä omakotitaloa. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.

Mikkelissä kustannusten kasvu on ollut maltillista

Yli 50 000 asukkaan kaupungeista asumisen kuntakohtaiset kokonaiskustannukset ovat vuositasolla pienempiä kuin esimerkiksi Kouvolassa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Kotkassa, Lahdessa ja Helsingissä. Kuntakohtaiset kokonaiskustannukset Mikkelissä vakiomuotoisen 120 neliömetrin omakotitalossa ovat vajaat 5500 euroa vuodessa. Tilaston ykkösenä olevassa Hämeenlinnassa kustannukset ovat yli 8000 euroa. Sähkömaksuissa Mikkeli on kymmenen halvimman kunnan joukossa, noin 3500 euroa vuodessa.

 – Omakotitaloasuminen hyvien palveluiden, puhtaan järviluonnon ja lyhyiden matkojen maakunnan pääkaupungissa luo omakotitaloasumisesta halutun tavan asua, mikä näkyykin runsaana omakotitalojen määränä Mikkelissä, sanoo Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.

– On hienoa, että Mikkeli pärjää juuri tässä vertailussa ja näillä mittareilla naapureitaan paremmin. Asumisen kustannus on iso ja keskeinen kuluerä perheiden ja kuntalaisten omassa taloudessa, Riihelä jatkaa.

– Verrokkeja matalampi asumisen kuluerätaso vapauttaa kotitalouksien taloudellista mahdollisuutta runsaammin muuhun elämiseen ja kulutukseen. Tietoisuus asumisen kustannustason kilpailukyvystä luo osaltaan edellytyksiä yrityksille osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja muuttovoiton aikaansaamiseksi Mikkelissä.