Tuoreessa Etelä-Savon riskiarviossa merkittävimmiksi alueellisiksi riskeiksi on arvioitu laajat tartuntatautiepidemiat sekä tietotekniikan häiriöt ja kyberhyökkäykset. Etelä-Savon alueellinen riskiarvio on päivitetty yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Alueellinen riskiarvio pohjautuu kansallisiin uhkamalleihin, joita on tarkasteltu Etelä-Savon näkökulmasta.
Seuraavaksi merkittävimmät uhat johtuvat erityyppisistä myrskyistä tai pitkittyneistä poikkeuksellista sääolosuhteista, jotka ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen vuoksi.
Kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet nousevat riskiarviossa esille Etelä-Savon teollisuuden, liikenteen ja esimerkiksi Saimaan syväväylän vuoksi. Alueen vesihuolto ja muu kriittinen infra ovat haavoittuvia alueen erityispiirteiden, lähinnä aluemaantieteellisen rikkonaisuuden vuoksi ja siten mahdollisia vaikuttamisen kohteita.
Riskiarviossa on huomioitu myös aurinkomyrskyn mahdollisuus. Aurinkomyrsky voi lamaannuttaa sähköisiä toimintoja, aiheuttaa sähkölaitevaurioita ja hankaloittaa esimerkiksi paikannusta.
Sotilaallinen uhka on otettu mukaan merkittävien riskien joukkoon. Sen vaikutusarviot perustuvat kansalliseen riskiarvioon, mutta uhan todennäköisyyttä ei ole arvioitu, kuten ei kansallisessa riskiarviossakaan.
Etelä-Savon aiempi alueellinen riskiarvio on vuodelta 2018. Silloisessa tarkastelussa oli tunnistettu monia edelleen ajankohtaisia uhkamalleja, kuten kybervaikutukset, hybridivaikuttaminen ja terrorismi, jotka voivat kohdistua kriittiseen infrastruktuuriin tai muuhun yhteiskunnalle tärkeään toimintaan.
Riskiarvio on laadittu maakunnan toimijoiden yhteistyönä
Etelä-Savon riskiarvion päivitystyö käynnistettiin sisäministeriön ohjeistuksella Etelä-Savon valmiusjohtoryhmän kokouksessa 2.6.2022. Riskiarvion laadintaan koottiin erittäin laaja-alainen työryhmä, joka edusti maakunnan eri viranomaistahoja, kriittisen infran toimijoita, elinkeinoelämää ja vapaaehtoissektoria. Lisäksi eri uhkamallien tarkastelussa oli mukana useita asiantuntijaryhmiä.
Kaikkiaan päivitystyöhön osallistui yli 70 ihmistä, jotka lisäksi hyödynsivät omien verkostojensa asiantuntemusta. Yhteistyötä tehtiin myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten kanssa Itä-Suomen yhteisten ominaispiirteiden ja yhteisen riskeihin varautumisen näkökulmasta.
– Päivitystyö oli tiivis ja aikaa vaativa prosessi meiltä kaikilta. Lopputulos on mielestämme onnistunut, Etelä-Savon näköinen. Yhteistyöprosessi riskiarvion laatimiseksi oli vähintään yhtä tärkeä kuin lopputuotos eli itse riskiarvio, Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastus- ja turvallisuuspalvelujen riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä kuvaa työryhmän näkemyksiä.
Riskiarviosta on laadittu kaksi versiota. Vain viranomaiskäyttöön laadittu turvaluokiteltu versio hyväksyttiin valmiusjohtoryhmän kokouksessa 21.3.2023. Riskiarvion julkisesta versiosta on poistettu turvallisuuden kannalta riskialtista tietoa.
Riskiarviota käytetään valmiussuunnittelun ja varautumisen pohjana
Etelä-Savon riskiarvio muodostaa yhdessä muiden alueellisten sekä kansallisen riskiarvion kanssa valtakunnallisen riskiarviokokonaisuuden, jossa merkittävimmät riskit on tunnistettu ja arvioitu poikkihallinnollisesti. Kansallisesti ja alueellisesti arvioidut riskit muodostavat perustan sille, millaisiin riskeihin viranomaisten ja muiden toimijoiden on varauduttava. Lisäksi kukin toimija arvioi riskejään yksityiskohtaisemmin suhteessa tehtäviinsä ja toimintaansa, hallinnonalaa ja toimialaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.
– Kaikki Etelä-Savon toimijat, niin viranomaiset kuin elinkeinoelämän, kriittisen infran tai järjestösektorin edustajat, voivat hyödyntää riskiarviota oman toimintansa valmiussuunnittelun tukena, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisasta kertoo.
– Viranomaisten velvollisuutena on ylläpitää Suomea. Valmius ja varautuminen eivät ole lisätyötä, vaan osa päivittäistä toimintaa, joka on huomioitava myös resurssoinnissa, Lokka huomauttaa.
Riskiarvion pohjalta on laadittu toimintaohjekortteja, jotka ohjaavat häiriötilanteisiin liittyvää varautumista ja toimintaa uhan mahdollisesti toteutuessa. Riskiarviota hyödynnetään myös valmiussuunnitelmien päivityksissä, varautumiskoulutuksissa ja valmiusharjoituksissa. Riskiarvio toimii myös lähtökohtana Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutason määrittelytyössä.
Eloisan pelastus- ja turvallisuuspalveluissa on laadittu kuntien käyttöön uusi valmiussuunnitelmapohja. Valmiussuunnittelussa keskeinen toimenpide on kuntiin perustettavat häiriötilannekeskukset, joissa koordinoidaan ihmisten auttamista. Tarkoituksena on myös ottaa käyttöön hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset, jotka selkiyttävät eri toimijoiden rooleja ja vastuita valmius- ja varautumistoiminnassa.
– Etelä-Savon toimijoiden tiivis yhteistyö on riskeihin varautumisessa erittäin tärkeää. Kaikkia mahdollisia uhkia, erityispiirteitä ja vaikuttamisen keinoja ei voida etukäteen tunnistaa. Sen vuoksi alueen viranomaisilla ja toimijoilla on oltava valmius joustaa yllättävissä muutoksissa ja varautua vastaamaan uhkien erilaisiin muotoihin sekä vahvistaa niissä vaadittavaa suorituskykyä yhdessä, Jämsä sanoo.
Etelä-Savon riskiarvion julkinen versio on luettavissa sisäisen turvallisuuden TUOVI-portaalissa, avaa raportti tästä.