Mikkelin jätevedenpuhdistamo Metsä-Sairilassa ei herätä huomiota, koska sitä ei maan päällä näe. Pieni vastaanottolaatikko sekä ajoluiskan jykevänharmaa hahmo muistuttavat siitä, että kallion sisällä on enemmän kuin arvaammekaan. Lähdimme selvittämään, millaista on työskennellä maan alla ja puhdistaa mikkeliläisille maailman parasta vettä – puhtaan veden pääkaupungissa. Oppaana toimi ”putsarin piällysmies” Waltteri Rimpiläinen.
Lapinlahti on alle kymmenen tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Sieltä kotoisin oleva 25-vuotias käyttöinsinööri Waltteri Rimpiläinen on nyt asettunut Mikkeliin, omien sanojensa mukaan juuri sopivalle etäisyydelle muista hänelle merkittävistä paikkakunnista. Ja kaiken lisäksi Mikkeli on hänelle sopivan kokoinen. Maalaispoika on viihtynyt, koska kaupunki muistuttaa Lappeenrantaa, jossa kuluivat opiskeluvuodet. Rimpiläinen on siis edelleen Saimaan rantuuksilla.
– En lukioikäisenä vielä ihan tiennyt, mitä lähtisin opiskelemaan, Rimpiläinen muistelee.
– LUT-yliopiston abitiimi tuli sitten käymään lukiossamme mainostamassa opiskelumahdollisuuksia ja olin, että ei vitsi: ”Viinaa, naisia ja kemiaa!” Tuota on pakko lähteä kokeilemaan!
Ja niinpä Rimpiläinen lähti. Lappeenrannassa vierähti viisi vuotta. Kemian tekniikan diplomi-insinöörin paperit kourassaan hän oli valmis työelämään ja työpaikka löytyikin Mikkelistä, jätevedenpuhdistamoa pyörittävältä Operon Groupilta, jolta Mikkelin vesiliikelaitos ostaa puhdistamossa tehtävän työn. Elämä muutenkin Mikkelissä on maistunut ja kavereita on löytynyt.
– Vielä kun jonkun kivan tytön kanssa voisi pomppia torille ostamaan jätskiä. Eli nuori stallion etsii emäntää Mikkelistä! Rimpiläinen vinkkaa rempseästi.
Pilkettä silmäkulmassa ja vettä joka puolella
– Mikkelistä ihan huokuu se, että vettä on joka paikassa. Mutta minä pidän vedestä ja luonnosta, Rimpiläinen pohtii.
Nuoresta iästään huolimatta Rimpiläinen on esihenkilövastuussa. Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon arkea pyörittävät hänen lisäkseen neljä operaattoria ja kesällä yksi kesätyöntekijä.
– Olen saanut porukan luottamuksen ja minut on otettu hyvin vastaan. Työ on erittäin vastuullista, mutta pidän siitä, että siinä yhdistyvät insinöörityö ja esihenkilörooli. Nöyrästi tässä on opeteltu hommia ja pidetty pilke silmäkulmassa. Paljon olenkin operaattoreita kuunnellut, koska vedenpuhdistamista ei oikeasti opi kirjoja lukemalla. Koulussa oppii hyvän pohjan vedenkäsittelyn teoriasta ja kemiasta, mutta operaattorit ovat ammattilaisia ja heiltä olen oppinut, miten asiat hoidetaan käytännössä. Jokainen päivä täällä on erilainen.
Käyttöinsinöörin työhön Rimpiläisellä kuuluu säännöllinen palaveeraaminen vesilaitoksen kanssa sekä henkilöstösuunnittelu. Hän myös hoitaa laitoksen tilaukset, kilpailutukset, korjaukset ja projektien suunnittelut, prosessien suunnittelut ja prosessioptimoinnit. Vaikka moni asia jätevedenpuhdistamossa on automatisoitu, ihmistäkin aina tarvitaan.
– Erityisen tärkeää on huomata pieniä seikkoja, jolloin vaaditaan ongelmanratkaisua. Koska meillä laitoksessa ei ole omaa kunnossapitoa, olen usein yhteydessä sähkömieheen, putkimieheen ja vaikkapa telinefirmaan. Tässä työssä ollaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Lisäksi tykkään olla mahdollisimman paljon paikan päällä, etäpäiviä teen kuukaudessa kolme tai neljä.
Nyt on tehty hyvää duunia!
Mikkelin jätevedenpuhdistamo on kaupungin historian kallein hanke. Kustannukset nousivat yli 75 miljoonaan euroon. Kritiikkiäkin sateli matkan varrella, mutta harva voinee kiistää, etteikö uutta pytinkiä olisi tarvittu vanhentuneen Kenkäveronniemen laitoksen tilalle.
Millaista sitten on saapua töihin laitokseen, joka on kalleinta ja toisaalta tärkeintä, mitä näillä main on koskaan rakennettu?
– Ei sitä ajattele, täällähän vain haisee paska, kun laskeutuu luiskaa alas, Rimpiläinen velmuilee, mutta sitten vakavoituu.
– Mutta kyllähän sitä osaa arvostaa. Puhdas vesi ja ympäristö ovat erittäin tärkeitä asioita. Silloin kun menen kalaan tai Kaihulle uimaan, tulee fiilis, että nyt on tehty hyvää duunia!
Jätevedenpuhdistamolla käy säännöllisesti sekä asiantuntija- että maallikkovierailijoita. Palaute on ollut hyvää ja ihailevaa. Metsä-Sairilan kallion sisällä sijaitseva laitos ei kuitenkaan ole paikka, johon niin vain tultaisiin. Kyseessä on kriittinen infrastruktuuri ja paikallisen huoltovarmuuden olennainen palanen. Turvallisuusriskit eri tilanteiden varalle on luonnollisesti otettu huomioon.
– Tällaisessa laitoksessa on tietenkin aina riskejä rikkivetyvuodoista tulipaloihin ja ilmastointiongelmiin. Kyllä me täältä kallion sisältä nopeasti pääsemme pihalle, jos jotain todella vakavaa tapahtuu. Itse vedenpuhdistuksessa ohitukset lisäävät riskiä sille, että käsittelemätöntä vettä päätyy Saimaaseen. Sitä kuitenkin vältämme viimeiseen asti. Hulevedet ja rankkasateet voivat vaarantaa laitoksen kapasiteettia eli sellaisina aikoina paiskimme töitä ja teemme kaikkemme, että järjestelmä toimii vaikeuksista huolimatta, Rimpiläinen sanoo.
Ei pelkästään puhdistamo
Kuuden jalkapallokentän alan kokoinen jätevedenpuhdistamo ei toimi pelkästään veden puhdistamista varten. Tärkeän perustyön lisäksi laitoksen ympäristössä toimii myös Blue Economy Mikkeli eli BEM, joka tarjoaa yrityksille uniikin ympäristön tuotekehitykseen ja pilotointiin.
Laajempana taustana BEM:ille on ekosysteemisopimus valtion kanssa, joka painottaa yhdyskuntavesien kiertotaloutta. Vesi on siis paljon muutakin kuin puhdasta käyttövettä.
Jätevedenpuhdistamoa operoiva Operon Finland Oy toimii samalla BEM-kehityskumppanina, yrityskehitys- ja sijoittumispalveluista vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Testaus- ja pilotointitilat tarjoaa Mikkelin vesilaitos ja vesihuollon digitalisaatiota eli Smart Water -ratkaisuja kehittää Mipro Oy. Tutkimus- ja koulutusyhteistyössä toimivat LUT-yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
BEM-klusteriin on liittynyt myös LUT-yliopiston vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutusohjelma, joka alkaa Mikkelissä syksyllä 2023. Vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä. Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa: Jätevettä käsitellään resurssina ja raaka-aineena. Läheinen yhteistyö vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa mahdollistaa opiskelijoille näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin.
Waltteri Rimpiläinen työskentelee maan alla ja on päivittäin kiitollinen puhtaasta vedestä
