Ensimmäinen ryhmä suomalaisia pelastajia on parhaillaan Portugalissa saamassa oppia haasteellisten maastopalojen sammuttamisesta ja kansainvälisten pelastustehtävien hoidosta. He ovat myös valmiina auttamaan Portugalin maastopalojen sammuttamisessa.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomiehet Ari Kokkola ja Teppo Liukkonen sekä palomestari Ville Tuovinen lähtivät Portugaliin kahdeksi viikoksi elokuun puolivälissä ensimmäisen pelastajaryhmän mukana. Kun heidän tehtävänsä päättyy elokuun lopussa, matkustaa vuorostaan palomies Marko Manninen toisen pelastajaporukan kanssa Portugaliin syyskuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi.
– Meitä osallistuu avunantotehtävälle kaikkiaan lähes 50 pelastajaa Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Ensimmäisen porukan matkassa ei ole muita ulkomaalaisia auttajia. Jälkimmäinen ryhmä pääsee tekemään yhteistyötä paikallisten pelastajien lisäksi myös latvialaisten kanssa, kertoo palomestari Ville Tuovinen, joka toimii Portugalissa maastopalomuodostelman johdossa tilanne- ja turvallisuuspäällikkönä.
Suomalaiset valmistautuivat Portugalin tehtävää varten huolellisesti etukäteen. Tuovinen kävi jo kesäkuussa tutustumassa tuleviin olosuhteisiin kymenlaaksolaisen kollegansa kanssa.
– Tehtävänämme oli kerätä tietoa käytännön järjestelyistä, toiminnasta ja riskeistä, jotta pystyimme valmistelemaan muuta lähdössä olevaa porukkaa. Ohjeistimme heitä myös esimerkiksi varusteiden, lämpötilaan sopeutumisen ja liikunnan osalta, Tuovinen kuvaa.
Kuumuus ja kuivuus tekevät paloista arvaamattomia
Suomalaiset toimivat Portugalissa osana paikallisten pelastajien erikoisjoukkoa ja majoittuvat paloasemilla. Pelastustoimen organisaatioita on esitelty puolin ja toisin, käyty läpi Portugalin maastopalotilannetta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä valmistauduttu harjoitusten avulla maastopalotehtäville. Ohjelmassa on ollut myös paloasemiin, välineistöön ja paikallisiin kollegoihin tutustumista.
– Meidät suomalaiset on jaettu erikoisjoukon ryhmiin niin, että ryhmässä on aina myös paikallisia. Paikallistuntemus lisää turvallisuutta sammutustehtävillä, Tuovinen huomauttaa.
Maastopalot ovat Portugalissa ja muualla eteläisessä Euroopassa paljon raivokkaampia kuin Suomessa. Suomessa maastopaloa ei pidetä isona riskinä sammuttajille, mutta Portugalissa palot voivat olla arvaamattomampia ja levitä nopeammin.
Lämpötila on Portugalissa kesäisin 30–40 astetta ja tänä kesänä se on noussut pahimmillaan lähemmäs 50 astetta. Kuumuuden lisäksi eroja löytyy myös esimerkiksi sammutustekniikoista.
– Suomessa maastopaloja sammutetaan pääosin vedellä. Täällä hiekkainen maasto mahdollistaa sen, että palon eteen raivataan käsityökaluilla rajoituslinjoja vedellä sammuttamisen lisäksi, Tuovinen toteaa.
Pelastajien tuliaisena ovat opit ja kokemukset niin Portugalin pelastustoimesta kuin kansainvälisellä avunantotehtävällä toimimisesta, joita hyödynnetään Itä- ja Kaakkois-Suomen maastopalomuodostelman toiminnan parantamiseksi. Maastopalojen ennakoitu lisääntyminen kasvattaa avun antamisen ja myös vastaanottamisen tarvetta tulevaisuudessa.
Itä- ja Kaakkois-Suomen maastopalomuodostelmassa ovat mukana Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson pelastuslaitokset. Portugalin avunpyyntö tuli Suomeen EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja sisäministeriö teki päätöksen avun antamisesta. Suomalaisten työnantajana Portugalissa toimii Pelastusopisto.
Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos
Etelä-Savon pelastajat hakevat oppia haasteellisten maastopalojen sammutuksesta Portugalissa
