Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestetään tänä vuonna otsikolla Diktatuurin jäljet – kirjoittajat, kokijat ja valta. Sodan ja rauhan keskus Muistin Päämajasalissa 30.9. pidettävässä tapahtumassa ajankohtaisesta aiheesta puhuvat niin kirjailijat kuin tutkijatkin. Tapahtuma järjestetään jo viidettä kertaa.
Diktatuuri on poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä. Tapahtumassa keskitytään diktatuureista Neuvostoliittoon, joka oli maailmansotien välisenä aikana ja vielä sen jälkeenkin valtio, jossa kommunistinen puolue johtajineen käytti ehdotonta valtaa. Vallankäytön muotoja olivat muun muassa omiin kansalaisiin kohdistuneet etniset ja muut ennakoimattomat puhdistukset. Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti erilaisten muistikulttuurien esille nousemisen.
– Tämänvuotinen tapahtumamme tarkastelee aihetta negatiivisen rauhan kautta: sotatilaa ei ole, mutta diktatuuri mahdollistaa yhteiskunnan toimimisen kuin sotatilassa, avaa Muistin sisältöjohtaja ja tapahtuman puheenjohtaja Pia Puntanen päivän näkökulmaa.
– Inkeriläisten kokemukset, väkivallan läsnäolo, sukupuolisuus ja ylisukupolvisuus kirjallisuudessa sekä kirjailijoiden kokemukset diktatuurissa kertovat elämän ennustamattomuudesta ja haavoittuvuudesta, mutta myös ihmisen kyvystä selvitä.
Tapahtumassa puhuvat folkloristi FT Ulla Savolainen, kirjallisuudentutkija FT Riitta Jytilä, kirjailija-toimittaja Santeri Pakkanen sekä kirjailija-toimittaja Ville Ropponen.
Savolainen ja Pakkanen keskittyvät esityksissään inkerinsuomalaisten kohtaloihin ja kokemuksiin. Ulla Savolainen on uusimmassa tutkimuksessaan yhdessä Maiju Kortteen kanssa selvittänyt inkerinsuomalaisten elämäntarinoita ja -kerrontaa, kun taas Santeri Pakkanen on itse inkerinsuomalainen paluumuuttaja, jonka yhdessä tyttärensä, toimittaja Lea Pakkasen kanssa kirjoittamansa tietokirja Se tapahtui meille – Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen valittiin vuonna 2020 vuoden historiateokseksi. Puheenvuorossaan Pakkanen keskittyy inkeriläisäiteihin neuvostovallan aikana, ja Savolainen avaa inkeriläiskokemuksia muistitiedon kautta.
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulman aiheeseen tuo Riitta Jytilä, joka on tutkinut suomalaisten kirjailijoiden traumakerrontaa. Puheenvuorossaan Jytilä keskittyy Sofi Oksasen tuotantoon. Tapahtuman päättää Ville Ropponen, jonka uusin tietokirja, yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoitettu Sorretut sanat − Vainottujen neuvostokirjailijoiden jäljillä, kertoo neuvostokirjailijoista vallanpitäjien armoilla vuosina 1917−91. Kirjailijoiden kohtalot heijastavat autoritäärisen yhteiskunnan sattumanvaraisuutta: juhlittu kirjailija saattoi yhdessä yössä päätyä vankileirien saaristoon.
Tapahtuman järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto sekä Mikkelin kaupungin museot. Tapahtuman pääsylipun hinta on 20 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.muisti.org.