Nykytiedon mukaan ihminen kesytti koiran 15 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, kauan ennen kuin kesytetty kissa asteli kuvioihin. Koiraan liittyy ajatus ihmisen parhaana ystävänä, uskollisena kumppanina, perheenjäsenenä, vartiokoirana, metsästyskoirana, paimenkoirana, opaskoirana, seurakoirana, erilaisia tehtäviään suorittavana koirana ja koiramaisena, hilpeänä olentona, joka kuitenkin toimii vaistojensa varassa. Mikkelin taidemuseon uusi näyttely Überhund – Taiteen kiehtovat koirat esittelee monipuolisesti koiraa ja sen eri rooleja kuvataiteessa viimeisen 150 vuoden aikana. Esillä on myös kritiikkiä ylijalostamista ja harkitsematonta koiran hankintaa kohtaan.
Kuvataiteessa koiria esiintyy huomattavan paljon, mutta arkisina ja tavallisinakin hahmoina ne saattavat jäädä helposti huomaamatta. Überhund-näyttely tuokin katseen kohteeksi koiran. Perinteisesti koiran rooli taiteessa on liittynyt turvaan, uskollisuuteen ja kumppanuuteen. Siihen on liitetty sentimentaalisuuden ja suloisuuden määreet.
Näyttely avaa perinteisten koiraan liitettyjen teemojen lisäksi koiran poliittista roolia ja jalostuseettisiä kipukohtia sekä tutkii koiran materiaalisuutta. Taidehistorioitsija, FM Sonja Hämäläisen ideoima ja Salon taidemuseon johtajan Susanna Luojuksen kuratoima kiertonäyttely on toteutettu yhteistyössä Mikkelin, Salon, Kouvolan, Jyväskylän ja Kuopion taidemuseoiden kanssa. Teoksia on lainassa suomalaisista julkisista kokoelmista, museoista, gallerioista, säätiöistä ja yksityisiltä omistajilta. Näyttely on laajin koiria esittävän taiteen kokonaisuus, mitä Suomessa on koskaan nähty. Mikkelin taidemuseon kokonaisuuden on kuratoinut amanuenssi Paula Hyvönen.
Kissaihmiseksi tunnustautuva Hyvönen on sitä mieltä, että koiriin liittyy kissojen tavoin eräänlaista mystiikkaa ja arvoituksellisuutta. Tämä ulottuvuus luo näyttelyyn koiramaisen aluskasvillisuuden, joka versoaa, kun koira katsoo teoksessa suoraan katselijaansa silmiin. Aistiiko koira olevansa malli ja näin kuvattuna lähes ihmisen kaltainen? Toisaalta koira on utelias ja leikkisä. Välillä koira ottaa omistajastaan otteen. Kuka kesyttää ja kenet? Milloin koira on johtaja ja milloin statussymboli?
– Kyllä mystisyyttä koiriinkin mielestäni liitetään, Hyvönen pohtii.
– Näyttely osoittaa, että koirat ovat kiehtoneet kuvataiteilijoita ammoisista ajoista lähtien. Ja jos ajatellaan esimerkiksi muinaista Egyptiä, oli siellä koiramainen Anubis jumalan asemassa. Koirilla on tällainenkin historia. Ja vaikka koira on meille tuttu ja perheenjäsen, ei ihminen pysty sitä kokonaan tuntemaan. Tietynlainen mysteeri pysyy.
Kuten näyttelyesitekin toteaa: Koiran elämä on äänekästä ja kuolaista. Rapa roiskuu, maailma maistuu eikä häveliäisyyttä ole. Koiran elämä on meille ihmisille hämmentävää. Koira ei suunnittele tulevaa, se elää tässä hetkessä. Saamme toimistamme siltä aina välittömän palautteen. Voimme opettaa koirille monia asioita, mutta voisimme itse myös oppia koirilta paljon.
Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Emma Ainala, Maija Astikainen, Elina Brotherus, Birger Carlstedt, Alvar Cawén, Robert W. Ekman, Samuli Heimonen, Liisa Hietanen, Hinni Huttunen, Leena Illukka, Alpo Jaakola, Tove Jansson, Jyri-Pekka Juntunen, Pekka Ketonen, Anni Kinnunen, Anne Koskinen, Edwin Henry Landseer (mukaan), Johan Erik Lindh, Juhani Linnovaara, Teemu Luoto, Jussi Mäntynen, Fanni Niemi-Junkola, Tiitus Petäjäniemi, Laura Pikarla, Silja Puranen, Elina Ruohonen, Stiina Saaristo, Pentti Sammallahti, Noora Schroderus, Elina Sarlin, Viljo Savikurki, Mia Seppälä, Kim Simonsson, Tarja Tella, Pekka Turunen, Samppa Törmälehto ja Hanna Vihriälä. Lisäksi teoksia on mukana prekolumbiaaniselta ajalta Meksikosta.
Überhund – Taiteen kiehtovat koirat on esillä Mikkelin taidemuseossa 13.10.2023–28.1.2024. Lemmikkejä ei teosturvallisuuden vuoksi saa tuoda näyttelysaliin, mutta avustajakoirat työtehtävissään ovat tervetulleita.