Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisuista päätetään keväällä 2024

Pulpetteja koulussa.

Mikkelin kaupunki valmistelee talouden tasapainotusohjelman rinnalla itäisen alueen päiväkoti- ja peruskouluverkkoselvitystä. Kasvatus- ja opetuslautakunta ja kaupunkikehityslautakunta pitivät yhteisen iltakoulun itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisuista tiistaina 28.11.2023. Tilaisuuden aikana luottamushenkilöille esiteltiin aineistoja, joita on tehty alueen päiväkoti- ja kouluratkaisujen tueksi. Vaihtoehtoisia ratkaisuvaihtoehtoja on useita, joista yksi vaihtoehto on nykyinen rakenne.

Tilaisuuden alustuksissa sekä keskusteluissa nousivat esille selvitetyt vaihtoehdot, joihin sisältyi niin korjausinvestointeja kuin uudisrakentamistakin. Päätökset itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisuista tehdään keväällä 2024. Ennen varsinaisia päätöksiä nyt iltakoulussa esitelty aineisto käsitellään lautakunnissa, kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa.

Päiväkotiratkaisuvaihtoehdoissa uudisrakentamista sekä korjaustoimenpiteitä

Tiistain tilaisuudessa luottamushenkilöille esiteltiin kolme eri vaihtoehtoa sekä päiväkoti- että kouluratkaisusta. Yksi kolmesta vaihtoehdosta on nykyinen rakenne korjausinvestointeineen. Toisessa vaihtoehdossa päiväkotiratkaisu toteutettaisiin niin, että Launialan koulusta saneerataan itäisen alueen päiväkoti ja Tikanpellon päiväkodin tilalle rakennetaan uusi päiväkoti. Samassa yhteydessä Launialan, Oravanpesän, Peitsarin päiväkodit sekä ryhmäperhepäiväkoti Omppu lakkaisivat.

Kolmannessa vaihtoehdossa Peitsarin nykyisen päiväkodin tilalle rakennettaisiin uuden koulun yhteyteen uusi päiväkoti. Launialan, Oravanpesän, Peitsarin päiväkodit sekä ryhmäperhepäiväkoti Omppu lakkaavat. Tikanpeltoon rakennetaan uusi päiväkoti tai vaihtoehtoisesti Tikanpeltoon haettaisiin yksityistä päiväkotitoimijaa kaupungin rakentamaan kiinteistöön.

Työryhmän näkemys puoltaa kahden uuden päiväkodin rakentamista

Sivistyksen ja asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelta koostuvien asiantuntijoiden työryhmän näkemys on, että ensisijainen vaihtoehto on uusien päiväkotien rakentaminen nykyisten Peitsarin ja Tikanpellon päiväkotien tilalle. Työryhmä toteaa, että taloudellinen tarkastelu ei yksin anna edellytyksiä tehdä ratkaisua eri vaihtoehtojen välillä, koska kustannuserot eri vaihtoehtojen välillä ovat pienehköjä 20 vuoden tarkasteluaikana. Käyttökustannuksiltaan isommat päiväkotiyksiköt ovat kustannustehokkaita.

Työryhmä kuitenkin painottaa, että ratkaisun arvioinnissa tulee huomioida myös muita kuin taloudellisia näkökulmia. Toiminnallisesti uudet päiväkodit vastaavat varhaiskasvatuksen laadullisia ja toiminnallisia tarpeita.

Itäisen kouluverkon ratkaisuvaihtoehdoissa rotaatiomalli tai uuden rakentaminen

Itäisen alueen kouluverkkoon esitetään myös kolmea vaihtoehtoa, joista yksi on nykyinen rakenne korjausinvestointeineen. Toinen vaihtoehto perustuu rotaatioon, jossa lukio siirtyisi Kasarmin kampukselle, ja lukion tilat saneerattaisiin lyseolaisille yläkoulukäyttöön. Nykyiset lyseon tilat saneerattaisiin niin sanotun itäisen alueen alakouluksi. Itäisen alueen uuden päiväkodin yhteyteen rakennettaisiin tilat 1.–2. luokkalaisille. Launialan, Lähemäen ja Rämälän koulut lakkaisivat.

Viimeisessä vaihtoehdossa Peitsarin entisen koulun tontille rakennetaan uusi itäisen alueen alakoulu. Launialan, Lähemäen ja Rämälän koulut lakkaisivat.

Työryhmän näkemys tukee uuden alakoulun rakentamista

Työryhmän näkemys on, että itäiselle alueelle tulisi rakentaa uusi alakoulu 460 oppilaalle. Työryhmä toteaa, että taloudellinen tarkastelu ei yksin anna edellytyksiä tehdä ratkaisua eri vaihtoehtojen välillä, koska kustannuserot eri vaihtoehtojen välillä ovat pienehköjä 20 vuoden tarkasteluaikana. Suuntaa antava taloudellinen arviointi kuitenkin viittaa, että nykyisten kiinteistöjen korjaaminen on 20 vuoden aikajänteellä kallein ratkaisu. Käyttökustannuksiltaan isommat kouluyksiköt ovat kustannustehokkaita.

Työryhmä kuitenkin painottaa, että ratkaisun arvioinnissa tulee huomioida myös muita kuin taloudellisia näkökulmia. Mikäli uusi koulu päätetään rakentaa, suunnitellaan se vastaamaan perusopetuksen laadullisia ja toiminnallisia tarpeita.

Työryhmä toteaa, että esitetty ratkaisu turvaisi itäiselle alueelle alakoulun lähikouluna, niin että nivelvaiheita lasten peruskouluaikana tulee vain yksi, kun alakoulusta siirrytään yläkouluun.

Kouluverkkoselvityksen takana laaja tausta-aineisto

Tiistaina esitetyt vaihtoehdot ja asiantuntijatyöryhmän näkemys pohjautuvat laajaan tausta-aineistoon, jossa on huomioitu muun muassa itäisen alueen syntyvyyden ja väestön kehitys nykytilasta aina vuoteen 2040, olemassa olevien päiväkoti- ja koulukiinteistöjen käyttömahdollisuudet 2040-luvulle, alueen kiinteistöjen tekninen kunto ja kiinteistöjen hyödyntäminen nykyisillä oppilaaksiottoalueilla, palveluverkkomuutoksen talousvaikutus sekä kaupungin taloudellinen kantokyky.

Väestökehitysennusteessa alueen lasten määrä vähenee merkittävästi

Päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisujen vaihtoehdot perustuvat väestö- ja oppilasmääräkehitykseen Mikkelissä. Tiistain tilaisuudessa esiteltiin MDI:n asiantuntijan Rasmus Aron laatimaa aineistoa. Yleisesti Mikkelin väestönkehitys heikentyi 2010-luvun aikana. Syntyneiden määrä on pudonnut jopa 30 prosentilla, mikä on enemmän kuin keskimäärin kaupungeissa. Syntyvyyden hyvin voimakas lasku tulee vaikuttamaan vähentävästi Mikkelin ala- ja yläkouluikäisten määrään 2020- ja 2030-luvuilla.  Väestönkehityksen ja ennusteiden mukaan kaupungin itäisellä alueella tulee tapahtumaan merkittävää lapsi- ja oppilasmäärän vähenemistä, joka tulee huomioida päätöksissä, jotka koskevat alueen palvelusuunnitelmia sekä palveluverkkoratkaisuja.

Tiistain 28.11. iltakoulun jälkeen itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys päätöksenteon tausta-aineistona tuodaan lautakuntien, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston tiedoksi kokousasiana vielä ennen joulua. Kaupungin palveluverkkoon liittyvä päätöstekoprosessi käynnistyy varsinaisesti vuoden 2024 puolella. Päätöksiä asiasta tehdään keväällä 2024. Päätöksentekoprosessi kulkee lautakunnista kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon, joka tekee varsinaiset kaupungin palveluverkkoratkaisut.