Mikkelin kaupunginvaltuusto valitsi kaupunginhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 22.1.2024 keskustan Pekka Pöyryn. Kysyimme Pöyryltä ajatuksia puheenjohtajuudesta ja ajankohtaisista asioista.
Pöyry nousi puheenjohtajaksi, kun Pirjo Siiskonen ilmoitti vetäytyvänsä pois puheenjohtajan paikalta terveydellisten seikkojen vuoksi. Kolmannen kauden valtuutettuna Pöyry on ehtinyt maistaa kaupunginhallituksen tunnelmaa jo kuuden vuoden ajan, mutta puheenjohtajana hän on nyt ensimmäistä kertaa.
– Hyvällä ja nöyrällä mielellä aloitan. Opittavaksi tulee varmasti paljon uusia asioita. Työskentely kaupunginhallituksessa on minulle tuttua, mutta puheenjohtajana mennään syvemmälle päätöksentekoon, Pöyry arvioi tuntemuksiaan.
Seuraavat kuntavaalit, yhdessä aluevaalien kanssa, häämöttävät vain runsaan vuoden päässä. Pöyry aikookin ottaa jäljellä olevasta valtuustokaudesta kaiken irti.
– Strategiset linjat eivät tässä ajassa enää muutu, mutta kaupungin käyttötalouden tasapainottaminen vaatii vielä kirkastamista. Kumulatiiviset alijäämät ja talousvaikeudet ovat lähtöisin räjähdysmäisistä sote-kustannuksista, joita on kerääntynyt viime vuodet. Nyt sitten valtio on leikannut valtionosuuksia, joten asettaahan sekin meille haasteita, Pöyry pohtii.
Tuore puheenjohtaja korostaa talouden tasapainotuksen kokonaisuutta, johon kuuluvat säästöjen lisäksi jo tehty Etelä-Savon Energian vähemmistöosuuden myynti ja Mikkelin kasvuohjelma. Päätökset kolmen seuraavan vuoden kolmen miljoonan euron käyttötaloussäästöistä kaupunginvaltuusto teki joulukuussa.
– Leikkauksia enemmän haluan muistuttaa elinvoiman kasvamisen merkityksestä. Pelkästään palveluita leikkaamalla emme pääse pinnalle. Ykkösprioriteettimme pitää olla elinvoimassa, työllisyydessä, yrittäjyydessä ja näiden tukemisessa. Leikkaaminen on itseään tehostava negatiivinen kierre. Kun jotain leikataan, johtaa se yleensä suurempiin leikkauksiin. Kun menee heikosti, pitäisi leikkausten sijaan saada rakennettua elinvoimaa ja luotua positiivista kierrettä.
Pöyry ennakoi tulevia vaikeita päätöksiä toistaiseksi vain yleisellä tasolla ja kokonaisuutena. Vuosikausia tikunnokassa ollut kysymys Mikkelin lentokentästä on Pöyryn mielestä elinvoimakysymys, jonka täyttä potentiaalia ei välttämättä ole vielä ymmärretty.
– Luottamushenkilöiden ennalta sanottu kannan naulaaminen ei vie keskustelua mihinkään suuntaan. Lentokenttä on elinvoimatekijä, jos sen markkinointi onnistuu ja sitä voidaan hyödyntää. Se voi olla tulevaisuudessa merkittävä tavalla, jota emme vielä osaa hahmottaa, mutta meidän on tehtävä myös vaikeita ratkaisuja. Mikkeli on maakuntakeskus, joten kyllä meillä pitäisi pystyä säilyttämään maakuntakeskuksen palvelut, mutta kokonaisuus ratkaisee: mitä meillä on, millä tavalla ja missä.
Itäisen alueen ratkaisu on tulossa
Kaupunginhallitus ja sen jälkeen kaupunginvaltuusto tekevät tänä keväänä ratkaisun itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkosta. Tilannetta on edeltänyt pitkään jatkunut keskustelu, joka palautuu vuoden 2018 kaupunkirakenneselvitykseen. Kyseisen selvityksen kruununjalokivenä on nyt vastavalmistunut eteläinen aluekoulu eli Saimaanportin yhtenäiskoulu. Itäinen alue sitä vastoin odottaa päätöksiä.
Itäisen alueen kysymys herättää näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Uusi koulu ja uudet päiväkotiratkaisut tarjoaisivat tasa-arvoiset, toimivat ja varmasti terveet tilat. Toisaalta monia epäilyttää isot yksiköt sekä lähikoulun menettäminen.
Pekka Pöyryllä on itäisen alueen lapsille ja heidän huoltajilleen selkeä viesti.
– Uudessa koulussa on uudet oppimisympäristöt ja tilat, jotka palvelevat uusia opetussuunnitelmia. Näen asian niin, että ajatus itäisestä aluekoulusta on askel oikeaan suuntaan. Nyt alueella on kouluja pienellä alueella, joten yhdistämisillä saisimme synergiaetuja. Esimerkiksi kieli- ja valinnaisryhmien osalta tämä olisi tehokasta, nythän ne saattavat jäädä liian pieniksi tai toteutumatta tämän hetken kouluissa.
Talous sanelee paljon ratkaisuja, mutta Pöyry perustelee kantaansa myös lasten edulla.
– Itäisen aluekoulun myötä palvelutasomme nousisi ja näkisin, että se olisi alueen lasten etu. Samalla tulee muistaa taloudellinen puoli. Jos me laitamme rahaa rajusti vanhojen tilojen remontointiin, ei sekään johda mihinkään, huonolla tuurilla ollaan parakeissa.
Tiukka talouskuuri vastaan alueellinen tasa-arvo ei kuitenkaan ole helpoin mahdollinen yhdistelmä.
– On toki relevanttia kysyä, onko meillä tällä hetkellä varaa. Ei tähän ole yhtä oikeaa ratkaisua. Itäisen alueen laskelmia tehdään koko ajan. Meillä on Rantakylässä uusi koulu, Kalevankankaallakin ja nyt Urpolassa. Itäinen koulu olisi jatkumoa tälle. Mutta onko se hetki nyt? Miten lapsimäärät kehittyvät tulevaisuudessa? Täytyy olla varovainen, ettemme rakenna liian suuria tiloja. Myös kunnossa olevat yksiköt täytyy pystyä hyödyntämään kokonaisuudessa.
Mahdollisuuksien kaupunki
Pekka Pöyry on kotoisin Mikkelin Vanhastamäestä. Haastattelun lopuksi, Mikkeliä kehuessaan hän korostaa monipuolisia mahdollisuuksia.
– Mikkeli on mahdollisuuksien kaupunki Saimaan rannalla. Ihmiset täällä ovat lupsakoita ja mukavia eteläsavolaisia. Saimaan ja Puulan läheisyys ovat suuria mahdollisuuksia. Me olemme hyvän kokoinen maakuntakeskus.
Tulevaisuus näyttääkin toiveikkaalta.
– Meillä on hieno kaupunki. Edessä on mahdollisuuksien markkinointia, sanoittamista, yrittäjyyden tukemista ja sitä, että saamme luotua uskoa tulevaisuuteen. Kaupunginhallituksen tehtävä taloudenhoidon ja elinvoimatyön lisäksi on nimenomaan luoda uskoa tulevaisuuteen. Haasteita on joka puolella voitettavana, ja kaikki on kyllä voitettavissa.
Kuva: Pekka Pöyry Mikkelin kaupungintalolla (kuvaaja: Mikko Mäkeläinen).
Kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja painottaa elinvoimatyön merkitystä
