Hiljattain remontoitu Naisvuoren näkötorni on Mikkelin tunnetuin maamerkki. Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja vuonna 1912 valmistunut torni on myös valaistu arvolleen sopivalla tavalla, teemavärejä eri tapahtumien mukaisesti unohtamatta. Valaistuksen takana on mikkeliläinen Elisa Hillgen.
Kun puhutaan valoista, on valaistussuunnittelija ja yrittäjä Elisa Hillgen monelle mikkeliläiselle tuttu nimi. Pitkään myös Jyväskylässä vaikuttanut Hillgen pitää Naisvuoren valaisua suurena kunniatehtävänä. Kysyimme Hillgeniltä muutaman täsmäkysymyksen.
Elisa Hillgen, mistä innostuksesi valoihin kumpuaa?
”Valoihin liittyviä muistoja minulla on jo lapsuudesta saakka. On kiehtovaa, kuinka valo voi muuttaa tilojen ja alueiden tunnelman. Valaistus on todella monipuolinen ala näin yrittäjänä, joten innostus pysyy yllä vuodesta toiseen. Ala uudistuu todella nopeasti, tulee uutta tietoa ja tuotteita, ja toisaalta valaistus yhdistää hienosti luovan ja esteettisen puolen tekniseen alaan.”
”Jokainen päivä on vähän erilainen. Joskus tehdään siltojen valaistusta, joskus valofestivaalia, joskus pääsee luennoimaan tai matkustamaan.”
Mitä töitä olet tehnyt valojen ja valaistuksen parissa ja mitä teet nyt?
”Valojen parissa olen työskennellyt alkuvuodesta 2008, jolloin siirryin sisustusalalta valaisinliikkeen yrittäjäksi. Työssä oppi paljon valaisimista, valonlähteistä ja valoon liittyvistä tarvikkeista. Samalla kävin erilaisia valaistusalan koulutuksia ja suuntauduin valaistussuunnitteluun. Suunnittelukohteet ovat vuosien varrella olleet yksityiskoteja, pihoja ja ravintoloita.”
”Nykyään työskentelen pääasiassa kaupunkivalaistuksen parissa ja suuntaudun vahvasti valotaiteen suuntaan. Kaupunkitilojen valaistus ja julkinen valotaide kiinnostavat kovasti ja näistä aiheista myös kierrän puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa. Jyväskylän kaupungin valaistuskoordinaattorina olen työskennellyt yli seitsemän vuotta ja yrittäjänä tuli täyteen jo 16 vuotta.”
Elisa Hillgen tuntee valaistuksen salat. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Mikä on koulutuksesi? Ja miten tällaisiin valohommiin pääsee?
”Olen alun perin koulutukseltani sisustusalan artesaani, lukion jälkeen tosin pari vuotta opiskelin ohjelmistotekniikkaa. Sittemmin kävin vuoden kestäneen, täydentävän Valon arkkitehtuuri -koulutuksen, joka on ollut valaistusalalla itselleni tärkein tietopaketti. Loppuvuodesta 2022 valmistuin kuvataiteilijaksi YAMK, sillä halusin hieman selkänojaa myös omaan taiteelliseen työskentelyyn sekä julkisen taiteen projekteihin.”
”Yleisesti valaistusalalle tullaan melko erilaisista taustoista, esimerkiksi teatterivalaistuksen parista, arkkitehtuurista, sähkösuunnittelusta tai mediataiteesta. Varsinaista valaistussuunnittelun koulutusta ei tällä hetkellä Suomessa ole. Ruotsissa ja Saksassa on osa kollegoista opiskellut.”
Mistä esimerkiksi rakennuksen valaisu lähtee liikkeelle? Mitä teknisiä seikkoja pitää ottaa huomioon? Entä mitä taiteellisia yksityiskohtia valaisuun voi liittyä?
”Ihan ensin riippuu, onko kyseessä olemassa oleva vai uusi, rakentuva rakennus. Joka tapauksessa rakennuksen käyttötarkoitus, käyttäjät, arkkitehtuuri ja valaistuksen tarkoitus on tärkeä selvittää. Sitten pohditaan mahdollisia paikkoja valaistukselle, mistä suunnasta valaistuksen voi toteuttaa, millaisia tehoja ja sävyjä halutaan käyttää, miten valaistusta ohjataan ja niin edelleen. Nykyään tärkeitä huomioitavia asioita ovat myös valaistuksen käyttökustannukset kuten energiankulutus ja ylläpito, sekä häiriövalon ja valosaasteen vähentäminen.”
”Taiteellisia yksityiskohtia voivat olla valon käyttötavat, suunnat, erilaiset varjot ja heijastukset, väreillä tai värilämpötiloilla leikkiminen. Taiteelliset osiot riippuvat paljon siitä, mitä ollaan tekemässä ja mitä toivotaan. Suurin osa rakentuvasta valaistuksesta on vain laadukasta perusvalaistusta ilman suurempia visioita.”
Miksi Naisvuoren tornin valaiseminen on tärkeää?
”Naisvuori oli kohteena erittäin suuri kunnia, onhan se meille mikkeliläisille tunnettu maamerkki ja tärkeä osa kaupungin siluettia. Siinä on tietenkin myös sopivasti vaatimustasoa ja paineita suunnitteluun, sillä kohde on näkyvä ja sen kunnioittaminen on tärkeää. Esimerkiksi värien käyttö ensin hieman mietitytti, mutta värikkäistä vaihtoehtoista on tullut mielettömän hienoa palautetta.”
”Ilmeisesti perinteinen ja monelle jo ehkä itsestään selväksi muodostunut maamerkki huomataankin uudestaan eri silmin, kun se yhtäkkiä onkin jännittävän värinen. Eräs pieni tyttö oli ilahtunut pinkistä ystävänpäiväväristä niin paljon, että kotona kuulemma vielä leikittiin pinkkiä tornia laittamalla harjanvarteen vaaleanpunaisia hiuslenksuja. Lisäksi säännöllisesti törmään somessa kuviin tornista, kun ohikulkijat taltioivat eri värisiä vaihtoehtoja.”
”Minusta on hienoa, että saatiin tehtyä Mikkeliin kohde, jota voi myös käyttää valolla viestimiseen. Teemapäivät, juhlat ja erilaiset erikoistilanteet näkyvät nyt tornin valaistuksessa.”
Mitä muita kohteita Mikkelissä olet valaissut?
”Mikkelissä on joitakin pieniä kohteita, kuten kasarmialueen puistovalaistus ja Raatihuoneenkadun katuvalaistus. Lisäksi Kivisakastin valaistus valmistui hiljattain ja se on toinen hieno mikkeliläinen maamerkki, joka tunnistetaan laajalti. Sen valaistuksesta tuli minusta sopivan hillitty ja sakastin piirteitä korostava. Lisäksi Mikkelissä on paljon yksityiskohteita, erityisesti asuntomessuvuosi 2017 oli kiireinen. Myös keskustan jouluvalaistus oli minun tekemäni, sitä tosin puuvalaistusten osalta olisi kohta aika jo päivittää.”
Minkä rakennuksen tai monumentin haluaisit valaista ja millaisella tavalla?
”Kun tätä joskus aikanaan minulta kysyttiin, vastasin että Naisvuoren tornin! Nyt se on tehty, joten seuraava voisi olla ehkä Mikkelin tuomiokirkon valaistus. Se on upea rakennus ja valaistukselle olisi houkuttelevia paikkoja, valaistus korostaisi uusgoottilaista arkkitehtuuria erilaisin lämpimin sävyin.”
”Tällä hetkellä minulla on työpöydällä myös Tähtiniemen sillan valaistus Heinolassa, tällaiset isot ja monelle tutut kohteet ovat tosi kiinnostavia. Ja nyt kun mietin, niin lisäisin vielä Mikkelin torin. Siihen saisi valoilla paljon lisää eloa ja kiinnostavuutta pimeään aikaan.”
Lempivärisi?
”Keltainen. Ihanan valoisa ja iloinen väri, lisäksi muistuttaa keväästä, joka on lempivuodenaikani.”
Elisa Hillgen Naisvuoren näkötornin edustalla. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Lempipaikkasi Mikkelissä?
”Kyllä se on ehdottomasti oma pieni talo Otavassa. Sinne on aina ihana palata reissuilta tai työviikon päätteeksi Jyväskylästä. Talo on omituinen, mutta persoonallinen – siellä on kaikki omat aarteet, valot ja värit.”
Terveisesi valaistun Naisvuoren ja muidenkin valaistujen rakennusten ystäville?
”Olen tosi iloinen siitä, että ihmiset kiinnittävät huomiota valaistuihin kohteisiin ja arvostavat niiden kaupunkikuvaan tuomaa lisäarvoa. Olisi huippua nähdä lisää erilaisia kuvia Naisvuoren tornista somessa, ehkä kaupungin kanavilla voisi kommentteihin laittaa kuvia, jos tämäkin juttu sinne linkataan.”
”Yleisesti kannustan ihmisiä pimeällä havainnoimaan ympäristöään: tutkimaan, miten valaistus muuttaa rakennusten luonnetta verrattuna päivänäkymään ja ehdottomasti kannustan laittamaan palautetta aina kaupungille, mikäli häiritseviä, viallisia tai valosaastetta aiheuttavia kohteita tulee vastaan. Näiden karsiminen on tärkeää yhteispeliä.”
Naisvuoren näkötornin valaistuksen teemavärit
– ystävänpäivä 14. helmikuuta: pinkki/punainen
– kaupungin synttäriviikko maaliskuun alussa: juhlava/värikäs
– Earth Hour, maaliskuun viimeinen lauantai: ei valaistusta
– mielenterveyspäivä 10. lokakuuta: vihreä
– UN Womenin Oranssit päivät marraskuun lopussa: oranssi
– itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta: sinivalkoinen
– uusivuosi 31. joulukuuta: hauska, värikäs ja liikkuva
Lisäksi käyttöpaneelissa on valmiiksi kaikki perusvärit sekä muita valmiita ohjelmia, jotka on mahdollista laittaa manuaalisesti päälle tornin teknisestä tilasta, mikäli tarve tulee. Myös muutaman päivän varoitusajalla on mahdollista lisätä kalenteriin ohjelmia tai tehdä uusia väriyhdistelmiä.
Kuvat: Mikko Mäkeläinen