Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille 1.1.2025. Sitä ennen riittää vielä paljon tekemistä. Mikkelin kaupunki muodostaa uuden työllisyysalueen yhdessä Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kuntien kanssa. Työllisyysjohtajaksi valittiin keväällä eteläsavolaisille tuttu nimi – Jukka Ollikainen.
– Olin Mäntyharjun kunnanjohtajana yhdeksän vuotta, joten tunnen seudun ja olen edelleen kiinnostunut kehittämään maakuntaa. Se puoli oli kiinnostavin elementti, kun hain tätä tehtävää, vapun tienoilla vasta kaksi viikkoa uutta virkaansa hoitanut Ollikainen kertoo.
Mikkeli tulee olemaan työllisyysalueensa vastuukunta, mutta seudullisuus korostaa yhteistyön merkitystä.
– Seutuyhteistyö on se, mitä pitää hyödyntää enemmän ja enemmän. Kunnanjohtajataustallani toki tunnen toimijat ja ajattelumallit alueella, Ollikainen jatkaa.
Alku työllisyysjohtajalla on ollut vauhdikas, kuten odottaa saattaa. Etätyö onnistuu, mutta välillä on auton nokka suunnattava ympäri seutua. Työpiste – nykyaikaisesti ilman varsinaista työhuonetta – sijaitsee ainakin toistaiseksi Mikkelin Jääkärinkadulla.
– Vauhti on ollut kova. Asioita on paljon ja kalenteri on täyttynyt palavereista. Loppuvuosi on melko lyhyt aika saada kaikki valmiiksi: toimintastrategia, henkilöstön siirtymiset ja järjestelmät sekä kesäkuussa alkava lautakunnan toiminta. Paljon on tekemistä, mutta valmisteluhankkeessa on tehty paljon hyvää työtä.
Liikkeen luovutuksen myötä Mikkelin kaupungin palkkalistoille siirtyy noin 70–80 uutta työntekijää. Sisäisesti suuri hallinnollinen muutos näkyy yhden kokonaan uuden toimialan perustamisena.
– Uusille työntekijöille, jotka tulevat valtiolta, kunnallinen päätöksenteko ja toimintakulttuuri voi olla hyvin vierasta eli perehdyttäminen pitää tehdä hyvin. Uudistus lisää Mikkelin kaupungin konserni- ja elinvoimapalveluihin yhden toimialan, Ollikainen sanoo.
Työvoimapalvelut valtiolta kunnille
Julkisten työvoimapalveluiden siirtyminen kunnille pohjustettiin Sanna Marinin hallituksen aikaan. Nyt Petteri Orpon hallitus toimeenpanee suuren hallinnollisen uudistuksen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää ihmisten nopeaa työllistymistä ja lisää elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä valtakunnallisesti. Jukka Ollikainen korostaa muutoksessa ilmenevää kuntien roolia paikallisten asioiden tuntijoina.
– Kunnissa tunnetaan paremmin alueen yritykset ja tarpeet, tämä onkin lain valmistelussa otettu huomioon. Se ei missään nimessä tarkoita, että TE-toimistot olisivat tehnyt huonoa työtä, mutta me kunnissa pystymme ajattelemaan ja tekemään vähän eri tavalla, kun meillä on Mikkelin kaupungin alla niin koulutuspalvelut, työllisyyspalvelut kuin elinkeinopalvelutkin. Tällainen yhteistyö on ratkaisevaa seudun elinvoiman kehittämisessä, Ollikainen sanoo.
Yhtenä perusteena muutokselle onkin alueellinen elinvoima. Siitä myös Mikkelin pitää ottaa kaikki irti, mutta monia haasteita uudistus ei suinkaan heti ole poistamassa.
– Työllisyys on yksi merkittävä elinvoimatekijä, mutta haasteitakin on. Yksi haaste liittyy talouteen, kun valtionosuus ei kata kaikkia kuluja ja kannustava työmarkkinatukimalli muuttuu. Se tarkoittaa sitä, että kuntien pitää varata lähes kaksinkertaisesti rahoitusta niin sanottuihin Kela-sakkomaksuihin. Eikä työvoimapalveluiden kunnallistaminen ratkaise työllisyyspolitiikan ongelmia.
Mikkelin seudulla väestö vanhenee ja nuoret ovat tärkeässä asemassa alueellisen elinvoiman ja paikallisten yritysten kannalta. Veto- ja pitovoimassa riittää tekemistä, jota yksi uudistus ei itsessään ratkaise.
– Pidemmän päälle meillä on enemmän työvoimapulaa kuin sitä, että olisi liikaa työvoimaa. Osaavan työvoiman saaminen on yrityksille avainjuttu. Yrityksistä eläköityy ihmisiä niin paljon, että pitäisi kipeästi saada korvaavaa työvoimaa.
Kuva: Mikko Mäkeläinen
Työllisyysjohtaja Jukka Ollikainen luotsaa Mikkeliä kohti seuraavaa suurta muutosta
