Mikkeli sijaitsee useiden järvien ja Saimaan osien lähellä, minkä takia se sopii täydellisesti kalastuksesta kiinnostuneille, oli sitten kyse uistelusta, perhokalastuksesta tai ihan vain hauen kalastuksesta mökkirannalla. Olen Lauri Haapala, kesätyöntekijä viestinnässä ja tässä tekstissä kerron muutamia suosituksia ja vinkkejä kalastamiseen Mikkelin lähellä.
Muutamia perusohjeita ja vinkkejä
Yleiskalastusoikeudella saat onkia ja pilkkiä ilman erillistä lupaa. Valtion kalastonhoitomaksulla saat kalastaa kaikkialla paitsi vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla tai kohteilla, jossa kalastus on erikseen kielletty tai siihen tarvitaan erillinen lupa. Alle 18- ja yli 69-vuotiaat eivät tarvitse valtion kalastonhoitomaksua. Parhaat mahdollisuudet saada kalaa ovat lähes kaikilla kalalajeilla loppukeväästä ja alkusyksystä, jolloin kelit eivät ole vielä liian lämpimät ja kalat ovat aktiivisia. Lähes aina kala syö parhaiten vaihtelevalla säällä, joten pieni sade saattaakin olla parempi sää lähteä kalaan kuin kirkas poutapäivä. Kalojen ilmasta riippumattoman aktiivisuuden voi myös ennustaa ja sen näkee kalakalenterista, jolle löytyy useita eri nettisivuja.
Hauen kalastus Saimaalla
Ahvenien ja särkikalojen lisäksi myös haukea löytyy melkeinpä kaikkialta Saimaalta kaislikoista syvänteisiin ja niille käy lähes mikä vain kalastustapa uistelusta rannalta heittelyyn. Isoimmat hauet kuitenkin uivat kesän helteillä rantakaislikoista syvemmille vesille, joten jos tavoitteena on oman haukiennätyksen rikkominen, kannattaa veneellä lähteä omaa mökkirantaa pidemmälle kalaan.
Hauki ja useimmat muutkin kalat syövät ja ovat aktiivisimmillaan, kun vedet ovat hieman viileämpiä. Mutta jos seuraavat viileät kelit ovat vasta viikkojen päässä, kannattaa haukea yrittää uistella syvältä esimerkiksi selänteistä. Tällöin parhaat vieheet hauen uistelussa ovat vaaput ja lusikat. Rannalta heittelyssä kannattaa haukea yrittää, vaikka ruohikkouistimella kaislikoista tai äkkisyvillä rannoilla kallioiden läheltä. Veneestä heittelevien on helpompi saada kiinni jääneet vieheet takaisin, joten haukea voi yrittää ilmankin ruohikkouistinta, vaikka kalastaisi pidemmälle ulottuvista kaislikoista ja kivikoista, tietysti venettä kolhimatta. Paikoiltaan heittelyssä hauelle parhaiten toimivat lusikat ja erilaiset jigit.
Kuhan uistelu
Kuha on haukea harvinaisempi kala. Sen takia sillä on pyyntimitta, joka on Mikkelin alueella 45 senttimetriä. Kaikki alle 45 senttimetrin mittaiset kuhat tulee päästää takaisin veteen. Jos kala on alamittainen ja päästettävä takaisin kasvamaan, kannattaa kädet kostuttaa vedessä ennen kalaan koskemista, jotta sen iholla oleva rasvaepiteeli ei vaurioidu kalaan koskiessa. Kuhan uisteluun löytyy Mikkelin lähistöltä useita hyviä paikkoja, tässä niistä kaksi: Kirkonvarkaudella kuhaa ja muita kaloja kannattaa yrittää Kirkonvarkauden sillan molemmin puolin syvänteistä uistellen. Parhaiten kuhan uisteluun toimivat kirkkaat vaaput, ja muiden kalojen tavoin kuha on aktiivisempi viileällä ilmalla. Rannalta heittelyyn kuha ei ole paras kala eikä Kirkonvarkaus paras paikka, joten Kirkonvarkaudelta kuhaa yrittäessä kannattaa ensisijaisesti lähteä liikkeelle veneellä.
Kyyveden eteläisimmät rannat sijaitsevat noin 20 kilometrin päässä Mikkelistä pohjoiseen. Kyyvesi on lähes 35 kilometriä pitkä järvi, josta löytyy useita pitkiä selänteitä sekä paljon matalia kivikoita kuhan kalastamiseen. Yleisin tekniikka kuhaa kalastaessa on uistelu, mutta kivikoiden liepeille veneestä heittely saattaa Kyyvedellä olla lähes yhtä toimivaa. Uistellessa kivikot kannattaa kuitenkin kiertää riittävän kaukaa, varsinkin jos käyttää perämoottoria. Kyyvedeltä löytyy kolme yleistä veneenlaskupaikkaa, jotka sijaitsevat Haukivuoren satamassa, Kapustasalmessa ja Luusniemessä. Kyyveden yleisimpiä kaloja ovat kuhan lisäksi tietysti hauet ja ahvenet.
Valkeajärvi
Valkeajärvi on pieni 14-hehtaarinen lampi, jonne istutetaan säännöllisesti kirjolohta. Valkeajärvi sijaitsee noin 14 kilometriä Mikkelin keskustasta pohjoiseen ja siellä kalastamiseen tarvitaan erillinen kalastuslupa, jonka voi ostaa Metsähallituksen eräluvat.fi-nettisivulta. Säännöllisten istutusten ja järven pienen koon takia kirjolohta saa kalastettua hyvin rannalta. Hyviä paikkoja kalan saamiseen ovat niemenkärjet, joita löytyy Valkeajärveltä useasta eri kohtaa.
Kirjolohi nappaa parhaiten perhoihin, mutta lipat ja pienet lusikat toimivat myös. Lohi on aktiivisimmillaan, kun vesi on viileää, jolloin pinnassa käyviä kaloja kannattaa yrittää pintaperhoilla. Jos kala ei käy ollenkaan pinnassa, voi kirjolohi napata pohjan tuntumasta. Silloin kannattaa kalastaa uppoperhoilla lyijypainojen kanssa. Jos kalastus ei innosta, on Valkeajärvi myös hyvä paikka luontoretkeilylle, sillä sieltä löytyy kaksi laavua tulentekopaikoilla ja järven voi kiertää kokonaan ympäri viihtyisää polkua pitkin.
Läsäkoski
Läsäkoski on Kyyveden laskujoki, joka laskee Puulaan Mikkelin ja Kangasniemen kunnanrajan kohdalta. Valkeajärven tavoin siellä tarvitsee erillisen kalastusluvan kalastamiseen. Luvan voi ostaa Läsäkosken omilta nettisivuilta. Läsäkoskelta saa pääosin kahta kalalajia, haukea ja taimenta, joista taimen on suositumpi ja paljon harvinaisempi kohde. Läsäkoskella elää vain luonnontaimenta, jonka takia taimen on Läsäkoskella rauhoitettu kala ja päästettävä aina takasin veteen eli Läsäkoskella taimenta on kalastettava niin sanotulla catch and releasellä. Sen lisäksi syyskuun alusta marraskuun loppuun luonnontaimen Läsäkoskella on täysin rauhoitettu kala ja sitä ei saa kalastaa ollenkaan. Mutta jos oman taimenennätyksen rikkominen ja koskikalastus kiinnostaa, parhaat mahdollisuudet saada taimenta ovat touko-kesäkuun alkuvaiheilla Läsäkosken koskiosuuksista kalastamalla.
Parhaiten taimenen kalastukseen toimivat Streamer-perhot. Läsäkoskella on myös nuotiopaikka kartano sekä kolme vuokramökkiä, jotka voi vuokrata yöpymiseen, jos suunnittelee pidempää kalareissua.
Kireitä siimoja, mihin ikinä kalaan lähdetkin!
Teksti ja kuva: Lauri Haapala