Äänestysaktiivisuus näyttää olevan nousussa ensi kevään kuntavaaleissa, selviää Kuntaliiton tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta, jossa mukana oli myös Mikkeli. Yli 10 000 henkilön vastauksista käy ilmi, että 82 prosenttia aikoo äänestää vuoden 2025 kuntavaaleissa. Lisäksi 76 prosenttia pitää kuntavaaleja tärkeimpänä tapana vaikuttaa oman kunnan asioihin.
Selvä enemmistö, 82 prosenttia, kyselyyn vastanneista kuntalaisista kaikissa ikäluokissa ilmoitti aikovansa äänestää kuntavaaleissa. Noin kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta aikoo äänestää, kun taas ikäryhmässä 70–79-vuotiaat 88 prosenttia on varmoja äänestämisestään.
Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi, tänä vuonna tulos on 76 prosenttia. Tämä näkemys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 alkaen, vaikka varsinaisissa vaaleissa äänestäneiden määrä on samaan aikaan laskenut.
Tutkimuksessa havaittiin, että johtavassa asemassa olevat, yliopistotutkinnon suorittaneet, sekä 70–79-vuotiaat ovat varmimpia äänestämään. Myös ne, jotka ovat asuneet kunnassa yli 20 vuotta, työskentelevät kunnallisessa organisaatiossa tai asuvat kahden tai useamman aikuisen taloudessa, ovat varmoja äänestysaikeistaan. Äänestysvarmuus on korkeampaa ruotsinkielisten sekä naisten keskuudessa.
Sen sijaan työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, ja kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet ovat epävarmempia äänestämään. Lisäksi yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueella asuvat osoittavat jonkin verran vähäisempää varmuutta äänestysaikeissaan.
Aluevaalit eivät kiinnosta yhtä paljon
Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, kiinnostus aluevaaleja kohtaan on heikompaa. Kuntalaistutkimuksen mukaan 60 prosenttia aikoo äänestää kevään aluevaaleissa. Kymmenen prosenttia ilmoitti suoraan, ettei aio äänestää aluevaaleissa lainkaan.
Kuntapolitiikka herättää erilaisia tunteita. Runsas kolmannes on jonkin verran tai erittäin kiinnostunut kuntapolitiikasta, kun taas kolmannes ei ole kovin tai ei lainkaan kiinnostunut. Kiinnostus vaihtelee erityisesti iän, ammattiaseman ja koulutuksen perusteella. Nuoret (18–29-vuotiaat) puolestaan osoittavat vähäisempää kiinnostusta. Mielipiteet jakaantuvat voimakkaimmin 40–49-vuotiaiden ikäluokassa.
Kiinnostuneimpia kuntapolitiikasta olivat yli 70-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, yrittäjät, maatalousyrittäjät sekä yliopistotutkinnon suorittaneet. Kiinnostusta nostavat myös asuminen yli 20 vuotta kunnassa, kunnallisessa organisaatiossa työskenteleminen ja kunnan keskustassa asuminen. Kiinnostus on hieman korkeampaa miesten ja ruotsinkielisten keskuudessa verrattuna naisiin ja suomenkielisiin. Sen sijaan nuoret (18–29-vuotiaat), opiskelijat, ja kunnassa alle vuoden asuneet osoittavat vähäisempää kiinnostusta kuntapolitiikkaan.
Valtaosa kyselyyn vastanneista kuntalaisista ei ole halukas asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2025. Eniten potentiaalia ja niin sanottua piilopotentiaalia on nähtävissä 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä; joka kymmenes kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista kyselyyn vastanneista voisi vähintään harkita ehdokkuutta. Yli 70-vuotiailla puolestaan on vähiten halukkuutta kuntavaaliehdokkuuteen.
Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksen vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta eri puolilla Suomea. Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.
Kuva: Mikko Mäkeläinen