Etelä-Savo on valittu Euroopan unionin luomukilpailussa parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Voitto on ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus koko Euroopan laajuisessa kilpailussa. Voittaja julkistettiin EU:n luomupäivänä 23.9.2024 Brysselissä.
− Etelä-Savo on luomutuotannossa kärkipään maakuntia Suomessa. Luomu on osa maakunnan imagoa, onhan strateginen tavoitteemme olla ”puhtaasti paras”. Luomun merkitys on otettu huomioon maakuntaohjelmassa ja maakuntaliitto on pitkään panostanut luomun kehittämiseen, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
− Paras luomualue -palkinnon myötä Etelä-Savon luomutuotanto ja -osaaminen saavat tunnustusta Euroopan mittakaavassa. Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Kehittäminen on perustunut laajaan yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen, toteaa toiminnanjohtaja Taina Harmoinen Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:stä, joka on palkinnon hakija.
Visio, intohimo luomuun ja periksiantamattomuus höystettynä laajalla yhteistyöllä ovat siivittäneet Etelä-Savon luomutuotantoa eteenpäin.
− Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Tuotantotavan tueksi on kehitetty 1980-luvulta lähtien neuvontaa ja koulutusta kuin myös kuluttajille suunnattua viestintää, kertoo Saimaan Luomu ry:n luomuasiantuntija Brita Suokas.
Luomuviljelijöiden tueksi saatiin vahva maakunnan tuki, kun silloinen Mikkelin läänin maaherra Uki Voutilainen esitti Mikkelistä tehtävän ekoläänin, jota tukemaan käynnistettiin ekolääniohjelma.
Oopperalaulaja Martti Talvela oli vahva luomuviljelyn puolestapuhuja ja harjoitti itsekin luomuviljelyä Inkilänhovissa Juvalla vuodesta 1980 lähtien. Hän oli matkoillaan nähnyt, mitä tehomaatalous esimerkiksi Yhdysvalloissa oli saanut aikaan luonnolle ja maaperälle, ja tutustunut luomu- ja biodynaamisen viljelyn etuihin Keski-Euroopassa.
Mikkeli ja Etelä-Savo on toiminut monella tapaa luomun edelläkävijänä ja kehittämisen veturina Suomessa. Mikkelistä käsin koulutettiin 1990-luvulla koko Suomeen luomuneuvojia. Luomutuotannon kehittäminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Lukuisat eri toimijat toteuttavat luomutuotannon tutkimus-, koulutus- ja neuvontahankkeita.
Etelä-Savossa on pitkät perinteet myös luomututkimuksessa ja tutkimustietoon perustuva viestintä nähdään tärkeänä suomalaisen luomualan kehittämisessä. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat valtakunnallisesti toimivan Luomuinstituutin maakunnan toimijoiden vahvalla tuella.
Luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat sekä valtakunnalliset että alueelliset maaseutuohjelmat ja ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.
Etelä-Savo on tunnettu erityisesti luomuvihannesviljelystä ja -maidontuotannosta. Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 prosenttia eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 prosenttia. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen.
EU:n luomupalkintojen jakajina ovat Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan alueiden komitea, Euroopan tuottajien ja osuuskuntien järjestö ja maailmanlaajuisen luomutuotantoa edistävien toimijoiden kattojärjestön eurooppalainen toimielin IFOAM Organics Europe.
Etelä-Savo tunnetaan matkailusta
Etelä-Savon maakuntaliitto on selvittänyt maakunnan tämänhetkistä tunnettuutta, mielikuvia ja mainetta niin maakunnan ulkopuolella kuin sen sisällä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus oy.
Etelä-Savo tunnetaan ennen kaikkea matkailusta. Maakunnassa lumoavat luonto, Saimaa, ihmiset, vesistöt ja rauha. Tapahtumista ja käyntikohteista tunnetaan parhaiten Savonlinnan oopperajuhlat, Sulkavat soudut ja kansallispuistot Repovesi, Linnansaari ja Kolovesi. Myös St Michel -ravit on varsin tunnettu tapahtuma. Käyntikokemuksia on erityisesti kirkoista, kartanoista ja puutarhoista sekä erilaisilta messuilta ja markkinoilta.
Etelä-Savoa hyvin tuntevia suomalaisia on 31 prosenttia, huonosti tuntevia hieman enemmän, 39 prosenttia. Kaiken kaikkiaan suurin osa suomalaisista tuntee maakuntaa keskinkertaisesti. Maakunnan tunnetuimpia kuntia ovat Mikkeli, Savonlinna, Juva, Mäntyharju ja Pieksämäki.
Matkailun merkitys näkyy myös siinä, että kaksi kolmesta muualla kuin Etelä-Savossa asuvasta vastaajasta kertoo olevansa matkailija suhteessa Etelä-Savoon. Se houkuttelee erityisesti paikkana, mihin matkustettaisiin kesällä, mutta myös muina aikoina. Maakunnassa vietettäisiin vapaa-aikaa tai tehtäisiin etätyötä.
Suomalaisilta kysyttäessä julkisen liikenteen ja työnantajien houkuttelevuuden kanssa nähdään haasteita. Etelä-Savoa ei pidetä myöskään kovin usein kansainvälisenä. Liikenneyhteydet Etelä-Savoon, elinvoimaisuus ja opiskelumahdollisuudet jakavat myös mielipiteitä. Eteläsavolaiset itse arvostavat maakuntaa; erityisesti sen luontoa, vapaa-ajan asumista, turvallisuutta ja matkailumahdollisuuksia. Lue lisää maakuntaliiton verkkosivuilta.
Kuva: Pihla Liukkonen