Etelä-Savon ely-keskus, Mikkelin vesilaitos ja Mikkelin kaupunki ovat selvittäneet liuotinaineiden esiintymistä pohjavedessä. Liuotinaineita esiintyy pohjavedessä viitearvot ylittävinä pitoisuuksina ja pitoisuuksissa on viimeisten vuosien aikana todettu kasvua. Merkkejä liuotinaineista todetaan myös Urpolanlammen vedessä, mutta pitoisuudet lammessa ovat hyvin pieniä.
Etäisyys Urpolasta Pursialan vedenottamolle, joka toimii Mikkelin päävedenottamona, on noin 1,4 kilometriä. Tutkimuksilla selvitetään, mistä liuotinaineet ovat pohjaveteen päässeet ja arvioidaan pohjaveden käytölle aiheutuvaa riskiä.
Mikkelin kaupunki ottaa noin 70 prosenttia tarvitsemastaan raakavedestä Pursialan pohjavesialueelta. Pursialan pohjavesialue sijoittuu pohjoisessa ruutukaava-alueelle ja jatkuu etelään neljän kilometrin päähän Moision alueelle. Pohjavesi ja pintavesi ovat alueella tiiviisti yhteydessä keskenään. Pursialan pohjavesialueelle sijoittuu useita veden kemiallista laatua uhkaavia tekijöitä kuten liikennettä, teollisuutta ja pilaantuneita maa-alueita.
Tutkimuksissa Urpolan alueella pohjavedessä on todettu kohonneita pitoisuuksia kloorattuja liuottimia ja etenkin tetrakloorieteeniä. Pitoisuuksissa on viime vuosien aikana todettu kasvua ja riski pohjaveden laadulle ja vedenhankinnalle on tunnistettu. Nykytilanteessa haittaa vedenotolle ei ole. Tetrakloorieteeniä on yleisesti käytetty aine kemiallisissa pesuloissa, mutta sitä on käytetty liuottimena myös muissa tarkoituksissa, kuten metalliosien rasvan poistoon.
Urpolassa on toiminut useita mahdollisia päästölähteitä, mutta tutkimuksissa ei vielä ole selvinnyt, mistä liuotinainetta on pohjaveteen päässyt. Urpolaan sijoittuvilla kemiallisilla pesuloilla ei nykyään enää käytetä tetrakloorieteeniä. Tutkimukset päästölähteen selvittämiseksi jatkuvat. Mikkelin kaupunki on laatinut rahoitushakemuksen ely-keskukselle liuotinaineiden levinneisyyden ja päästölähteen selvittämistä varten. Päästölähteen löytyessä voidaan pohjavesialueelle muodostuvaa riskiä arvioida tarkemmin. Pienemmissä pitoisuuksissa liuotinaineita on todettu myös muualla Pursialan pohjavesialueella.
Vähäisessä määrin liuotinaineita todetaan myös Urpolanlammessa. Lampeen liuotinaineita pääsee Valtatie 5:n ja Savon radan alittavan sillan kuivatuspumppausveden välityksellä, kun pumppausveteen sekoittuu liuotinpitoista pohjavettä. Lammessa todetut liuotinainepitoisuudet ovat pieniä, juuri ja juuri analyysein todettavissa, eikä niistä aiheudu haittaa vesistön käytölle. Mikkelin vesilaitos seuraa liuotinainepitoisuuksia alueen pinta- ja pohjavesissä.
Pursialan pohjavesialueella on tehty monia tutkimuksia liittyen pohjavesien tilaan ja hoitoon. Vuosina 2023 ja 2024 alueella on yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Mikkelin vesilaitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Etelä-Savon ely-keskuksen kanssa tehty laaja selvitys ja tutkimustyö, jossa selvitettiin Pursialan pohjavesialueen rakennetta ja kalliopinnan tasoa sekä pohjaveden virtaussuuntia. Vuoden 2025 aikana työtä on tarkoitus jatkaa, ja työn tuloksena valmistuu virtaus- ja kulkeutumismalli, jonka avulla myös liuotinaineista mahdollisesti tulevaisuudessa muodostuvaa riskiä voidaan arvioida tarkemmin.