Satamalahden kehittäminen etenee – Ohjausryhmä tekee uutta urbaania maisemaa Mikkelille

Mikkelin satama, ilmakuva.

Mikkelin Satamalahden kehittäminen etenee määrätietoisesti. Kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä on kuluvan vuoden aikana kokoontunut viisi kertaa. Lisäksi marraskuun lopulle on sovittu pidettäväksi vielä yksi kokous. Ohjausryhmän puheenjohtajana on kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Ohjausryhmän tarkastelualue kattaa Veturitallien alueen, entisen vedenpuhdistamolle konseptoidun Puhistamo-alueen sekä varsinaisen Satamalahden Laiturikadun alueen, joka sijoittuu Savon radan ja Saimaan väliselle satamalaiturien ja historiallisen sataman alueelle. Kyseisestä alueesta on suunnitteluvaiheessa käytetty nimitystä Docklands.

Mikkelin kaupunkikehityksen näkökulmasta Satamalahden kokonaisuus on tärkeä keskipitkän aikavälin kehittämiskohde. Aluetta suunnitellaan vuoden 2013 kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Kaikkiaan alueelle laaditaan 4–5 erillistä asemakaavaa, jotka mahdollistavat uuden urbaanin ranta-alueen julkiselle rakentamiselle, matkailu- ja muulle liikerakentamiselle sekä asumiselle.

Suomalaisissa kaupungeissa on viime aikoina hyödynnetty juuri satama-alueita ja vesistöjen läheisyydessä olleita teollisuus- ja logistiikka-alueita. Rohkaisevia esimerkkejä tästä ovat muun muassa Oulun Toppilan alue, Joensuun Penttilänranta sekä Jyväskylän Lutakko. Mikkelissä halutaan panna paremmaksi.

– Meidän perinteisellä ruutukaava-alueellamme rakentaminen on mittakaavassa pienimuotoisempaa. Ruutukaava-alueella voidaan tarkastella lähinnä yksittäisten korttelialueiden kehittämistä rakentamisen näkökulmasta. Satamalahden alueella rakennetaan uutta Mikkeliä, pohtii kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Kinnunen näkee Satamalahden mahdollisuutena uudistaa Mikkelin kaupunkirakennetta ja -identiteettiä.

– Satamalahden Docklandsilla, Puhistamolla ja Veturitalleilla on potentiaalia kohottaa Mikkelin asemaa itäisen Suomen kaupunkikilpailussa. Alue tarjoaa työllistämisvaikutuksineen merkittävän piristysruiskeen aluetalouteen monen vuoden ajaksi.

– Satamalahden kansainvälinen arkkitehtuurikilpailun antia ei ole hylätty. Nyt ollaan vaiheessa, jossa sen antia siirretään osaksi kaavoitusta ja konkreettisia suunnitelmia.

Eri osa-alueiden hankkeista Veturitallien alueen kaavoitus on edennyt pisimmälle. Ympäristöviranomaisten toiveesta alueelle laaditaan pohjavesimallinnus, jonka tarkoitus on ohjata alueen rakentamista. Ajatuksena on, että hankkeen eteneminen ei haittaa alueen herkkiä pohjavesien olosuhteita. Kinnunen ymmärtää tarkastelujen merkityksen.

– On tärkeää, että kaikki asiat tutkitaan huolellisesti Saimaan täyttömaalla ja pohjavesialueella. Kaupunki sekä alueen kehittämistä suunnittelevat tahot ovat vastuussa siitä, että alueen pohjavesiolosuhteet eivät kärsi rakentamisesta. Selvitysten myötä Veturitallien alueen asemakaavamuutoksesta päätetään ensi kesään mennessä.

– Myös Puhistamo-alueen kaavoitus on kilpailutuksessa ja odotamme kaavoituksen etenemistä talven aikana. Kevään aikana edessä on alueen luovutuskilpailu, ja alue vaikuttaa kiinnostavalta tapahtumateollisuuden investoijien näkökulmasta. Kaupunkia on jo lähestytty asiasta, Kinnunen toteaa.

Kinnunen on tyytyväinen aktiiviseen ohjausryhmätyöhön.

– Satamalahden kehittämisen ohjausryhmällä on ollut aktiivinen syksy. Viranhaltijat ovat tuoneet mielenkiintoisia asioita ryhmän keskusteltavaksi. Koen, että olemme käyneet hyvää arvopohjaista sekä käytännöllistä keskustelua kaupunkikehityksen tulevaisuudesta.

Satamalaiturien Docklands-alueelle laaditaan ideasuunnitelma jo tehdyn liikennetarkastelun ja arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Ideasuunnitelma valmistuu ensi toukokuussa ja se teetetään Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston opinnäytetyönä. Alueen tuleva asemakaavoitus tulee pohjautumaan näihin tarkasteluihin.

Satamalahden kehittämisen ohjausryhmän jäsenet ovat Janne Kinnunen (kaupunginjohtaja, puheenjohtaja), Petri Pekonen (kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja), Jarno Strengell (kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja), Jani Sensio (kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja), Armi Salo-Oksa (kaupunginhallituksen jäsen), Kerttu Hakala (kaupunkikehityslautakunnan jäsen), sekä Jouni Riihelä (kaupunkikehitysjohtaja), Pekka Kammonen (kaupungininsinööri), Topiantti Äikäs (maankäyttöjohtaja), Hannu Mars (ely-keskus), Kyösti Ylijoki (Naistinki oy), Timo Paakki (Mikkelin kehitysyhtiö Miksei oy). Lisäksi ohjausryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan kaupunginhallitukselle ja tiedottaa toimialueensa kehityksestä tarvittaessa.

Karttakuva: Mikkelin Satamalahti ja lähiympäristö

Kuva: Mikko Kankainen