Kuvittele itsesi uuteen, vieraaseen maahan – jonne olisi tarkoitus jäädä asumaan, elämään, opiskelemaan ja työskentelemään. Et osaa kieltä, tavatkin ovat vieraat, olosuhteet tyystin erilaiset, mihin olet tottunut. Mistä saisit apua ja tukea? Kuka kertoisi sinulle, miten asiat toimivat?
Mikkelin kaupungin kotoutumispalveluissa Raviradantiellä ovat töissä kotoutumiskoordinaattori Riitta Lapin lisäksi kotoutumisohjaajat Ulla Karppanen, Enrique Tessieri ja Ksenia Tuominen sekä kotoutumisavustaja Anastasia Paasonen. Konserni- ja elinvoimapalveluiden alaisuuteen kuuluvat kotoutumispalvelut toteutetaan Suomeen muuttaneille kotoutumislain mukaisesti. Tehtävänä on antaa tukea Mikkeliin asettautumiseen ja kotoutumiseen.
– Asiakkaitamme ovat kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijoina tulleet oleskeluluvan saaneet henkilöt ja tilapäistä suojelua saavat eli tällä hetkellä ukrainalaiset, jotka siirtyvät palvelumme piiriin vastaanottokeskuksesta heti Digi- ja väestötietovirastolta kotikunnan saatuaan, kertoo kotoutumiskoordinaattori Riitta Lappi.
Kotoutumispalveluissa tuetaan kotoutumista järjestämällä pakolaisten vastaanottoa ja auttamalla löytämään koti Mikkelistä uusille kuntalaisille. Lisäksi ohjataan ja neuvotaan arjen asioissa, vahvistetaan osallisuutta ja hyvinvointia yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten kanssa, tehdään alkukartoituksia ja kotoutumissuunnitelmia sekä tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Monikulttuurityö Mimosa ja Suomen Punainen risti.
– Asiakkaamme ovat uusia monikielisiä mikkeliläisiä taustasta riippumatta. Kun kotoutumislaki kokonaisuudessaan astuu voimaan ensi vuonna, meille kuuluu kaikkien maahan muuttaneiden matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Ne sisältävät asumiseen ja palveluihin ohjautumiseen liittyvää neuvontaa, esimerkiksi sen, miten mennään kouluun, miten haetaan päiväkotipaikkaa ja mistä löytää harrastuksia, Riitta Lappi kertoo.
Tärkeänä yhteistyökumppanina oleva hyvinvointialue Eloisa auttaa kotoutumisen edistämisen yksikössään maahanmuuttajia toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa. Tärkeänä kumppanina toimii myös työllisyyspalvelut, missä työikäiset maahan muuttaneet ilmoittautuvat työnhakijoiksi.
Työkenttä kasvaa kotoutumisessa
Kaupunkien ja kuntien vastuulla olevat kotoutumispalvelut tulevat laajenemaan, mutta Suomen hallitus on vähentämässä kotoutumisrahan jakamista kunnille. Riitta Lappi muistuttaakin, että kotoutuminen on monitahoista ja kuuluu kaikille, olipa taloudellinen tilanne tiukka tai ei.
– Kotoutuminen ei ole vain yksi kotoutumiskoulutusputki, koska se antaa vain yhdenlaisen näkymän. Pääpointti on se, että kotoutuja löytäisi Suomesta ystäviä, saisi kontaktia kantaväestöön, oppisi kieltä ja työllistyisi tai löytäisi muutoin aktiivisen kuntalaisen roolin.
Asiakkaita kotoutumispalveluiden viiden henkilön tiimillä on yli 700. Suurimmat haasteet liittyvät alueelliseen pitovoimaan.
– Suurin haaste on juuri siinä, että ihmiset jäisivät tänne, toteaa kotoutumisohjaaja Enrique Tessieri.
Kansainvälisen Mikkelin tavoitteena on tarjota mahdollisuudet hyvään elämään jokaiselle kaupungissa asuvalle sekä olla kulttuurisesti monimuotoinen ja hyvinvoiva. Vieraskielisiä asukkaita Mikkelissä on lähes 3000.
– Kotoutumispalveluiden tehtävänä on antaa ihmisille uskoa, että Mikkeli on hyvä paikka asua ja työskennellä ja että meillä on hyvät palvelut. Se ei ole yksinkertaista. Mikkelissä ei ihan vielä ole otettu kansainvälisyyttä ja moninaisuutta kunnolla huomioon. Me kuitenkin olemme moninainen kaupunki ja meidän pitäisi tunnustaa, että muillekin on täällä tilaa, Tessieri jatkaa.
Kotoutumisohjaaja Ksenia Tuominen harmittelee, että suomen kielen kursseja on liian vähän.
– Se on mielestäni asiakkaille suurin ongelma.
Riitta Lappi ja kotoutumisohjaaja Ulla Karppanen painottavat, että toimettomuus ja odottelu eivät tee kotoutujille hyvää. Motivaatiota kotoutumiseen ylläpidetään usein merkityksellisyydellä – tyhjän päällä odottelu ei ole merkityksellistä.
– Kotoutumiskoulutusta ei pitäisi joutua odottamaan kuukausia. Ensi vuonna alkava omakielinen yhteiskuntaorientaatio eli ”yhteiskuntaoppi” tulee pakolliseksi maahanmuuttajille. Siinä käydään läpi suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvää järjestelmää ja miksi mikin toimii tietyllä tavalla ja minkälaiset palvelut valtio tai kunta järjestää. Kyseessä on todella iso paketti, jota lähdetään koordinoimaan, Lappi sanoo.
Lisätiedot sekä yhteystiedot kotoutumispalveluista ovat Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.
Kuva: Pihla Liukkonen
Kotoutumispalveluissa ohjataan ja neuvotaan arjen perusasioista alkaen
