Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2024 Mikaelissa juhlapuhujana Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. Alla hänen puheensa juhlassa.
”Arvoisa juhlayleisö, hyvät mikkeliläiset!
Vietämme tänään Suomen 107. itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä on valtion tärkein merkkipäivä. Valtion muodostavat kansalaiset, ja lopulta se, kuinka tärkeänä kansalaiset pitävät itsenäisyyttä, luo merkityksen niin tälle merkkipäivälle kuin olemassaolollemme Suomena.
Ensi vuonna olemme olleet itsenäinen valtio yhtä kauan kuin olimme Venäjän keisarikuntaan kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta. Huomionarvoinen merkkipaalu.
Svinhufvudin hallituksen joulukuun 6. eduskunnalle antaman esityksen mukaan Suomesta tuli riippumaton tasavalta ja eduskunnasta sen korkein vallankäyttäjä.
Vuonna 1917 Suomi oli varsin toisenlainen maa kuin nyt. Nykytermeillä puhuisimme kehitysmaasta, jonka tie oli tosin jo avoinna eteenpäin. Itsenäistyvä Suomi oli lukutaitoisten luterilaisten vaurastuva maatalousmaa. Sen 3,1 miljoonasta asukkaasta puolet oli alle 25-vuotiaita. Kotimaisia kieliä puhui äidinkielenään 99 prosenttia väestöstä. Nyt meitä on 5,6 miljoonaa, alle 25-vuotiaita on noin 15 prosenttia ja kotimaisia kieliä puhuu 90 prosenttia prosenttia väestöstä. Koulutustaso ja bruttokansantuote ovat nousseet määrättömästi. Olemme kansainvälistyneet – ja se aina mainittu, maailman onnellisin kansa, sitä me olemme.
Hyvät kuulijat.
Mitä itsenäisyys sitten tarkoittaa ja mitä se merkitsee ihmiselle ja yhteiskunnalle?
Itsenäisyys merkitsee itsemääräämisoikeutta, vapautta. Meille kaikille, ikään ja asemaan katsomatta. Valtiollinen itsemääräämisoikeus, suvereniteetti, on oikeutta luottaa siihen, ettei kukaan ylitä rajaa. Samoin on henkilökohtaisen itsemääräämisoikeutemme suhteen, kukaan ei saa ylittää rajaa ilman lupaa. Vapaina meillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.
Vapauden ohella itsenäisyys merkitsee myös vastuuta ja rohkeutta kohdata ongelmia ja haasteita. Itsenäinen ihminen ja itsenäinen valtio ovat vastuullisia, huolehtivat itsestään ja kantavat vastuun teoistaan ja päätöksistään.
Itsenäisyys ei kuitenkaan merkitse, tai ei saa merkitä, yksinäisyyttä. Ei yksilön kohdalla eikä valtion näkökulmasta. Vapaaehtoiset sopimukset kaventavat tekijänsä itsenäisyyttä, oli kysymys sitten vaikkapa avioliitosta tai parisuhteesta tai valtioiden välisistä sopimuksista. Samalla ne kuitenkin vähentävät yksinäisyyttä, lisäävät yhteisöllisyyttä ja luovat turvaa. Ihmisinä olemme laumaeläimiä, jolle sosiaaliset verkostot ovat olemassaolon edellytys – aina perheistä valtiorakennelmiin ja monenkeskisiin valtiosopimuksiin.
Suomi valtiona on ollut yksin, mutta se on myös solminut sopimuksia, erilaisia eri aikoina. Itsenäistymisen alkuaikoina reunavaltiopolitiikka ja yhteistyö Ruotsin kanssa olivat keskiössä. Virallista yhteistyösopimusta ei Saksan kanssa solmittu jatkosodan alkaessa, mutta käytännössä sitä toteutettiin. Suomen itsemääräämisoikeutta rajoitti toisen maailmansodan jälkeen hävinneen valtion tekemä YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1995 ja Natoon 2023 osoittivat toisen vallankäytöstä vapaata, itsenäistä ja rohkeaa päätöstä – aivan kuten itsenäistymispäätös vuonna 1917.
Hyvät kuulijat.
Vietämme parhaillaan Mikkelin kaupungin järjestämää itsenäisyyspäiväjuhlaa. Mikä on ollut Mikkelin rooli Suomen itsenäisyyden taipaleella? Mitä muistamme täällä, kun vietämme yhteistä juhlapäivää?
Mikkeli perustettiin 1838 läänin pääkaupungiksi, hallintokaupungiksi. Yhtä jalkaa suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen rinnalla Mikkeli on kasvanut ja kehittynyt. Rauhan töissä olemme edistäneet sivistyksen, hyvinvoinnin ja kulttuurin asiaa.
Eräs yksityiskohta kaupunkimme historiassa liittyy 6.12.1917 päivämäärään. Kaupunginvaltuusto oli koolla, ja hyväksyi niin sanotun Piponiuksen asemakaavan, joka laajensi merkittävästi kaupungin aluetta sen etelä- ja länsipuolelle. Kun tänä päivänä liikumme Urheilupuistossa ja Hänninhaudan ja Brahenkadun tienoilla, voimme pitää niitä muistona Suomen itsenäistymisen päivästä.
Paremmin kuin Piponiuksen kaavasta Mikkeli tunnetaan kuitenkin roolistaan itsenäisen Suomen kriisiaikoina. Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan pyörteissä. Kuten muissakin Venäjän keisarikunnasta irtautuneissa maissa, myös meillä itsenäisyyden alkutaipale alkoi sisällissodalla. Saimme Mikkelissä ottaa vastaan puolustusvoimien ylimmän johdon sekä sisällissodan, että toisen maailmansodan aikana, pyytämättä ja ehkä jossakin määrin yllättäenkin. Noina aikoina päätökseen vaikuttivat maantieteellinen sijaintimme sekä silloisen läänin pääkaupungin hyvät liikenne- ja viestiyhteydet.
1900-luvulla Mikkeli oli varuskuntakaupunki. Kun asevelvolliset lähtivät, tuli tilalle vuodesta 2008 lähtien Suomen puolustusvoimien suurimman aselajin, maavoimien esikunta. Ja kuten hyvin tiedämme, ensi vuodesta lähtien Pohjois-Atlantin liitto Naton maavoimien alaesikunta. Näyttää siis siltä, että päämajakaupunkia tarvitaan taas – toivoaksemme kuitenkin vain rauhan töissä.
Olemme täällä Mikkelissä halunneet osallistua itsenäisyyden kriisiaikojen muistamiseen. Ei sotien itsensä vuoksi, vaan sen vuoksi, että selvisimme niistä itsenäisenä demokratiana ja meillä on ollut mahdollisuus kasvattaa sukupolvemme vapaina. Päämajamuseon perustaminen 1974 ja sen myöhemmät laajennukset, sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin avaaminen 2021 ovat olleet yhteisömme tekoja yhteisen kansallisen muistin hyväksi. Tunnustus tälle työlle saatiin, kun valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä nimesi veteraaniperinnöstä vastaavan Tammenlehvän Perinneliiton rinnalle Sodan ja rauhan keskus Muistin, tehtävänään veteraaniperinnön säilyttäminen, esittäminen ja jakaminen.
Hyvät kuulijat.
Onnittelen lämpimästi 107-vuotiasta isänmaatamme, kiitän menneitä sukupolvia siitä työstä, jonka hedelmiä me saamme nyt nauttia. Ennen kaikkea haluan kuitenkin rohkaista nuorisoamme luottamaan itseensä ja tulevaisuuteensa, sillä maailma on teidän. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!”
Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2024
