Mikkeli kysyy taas osallistuvan budjetoinnin investointikohteita

Ihmisiä juoksemassa, taustalla metsää.

Mikkelin kaupunki on avannut kyselyn, jossa asukas voi valita kolme toteutettavaa kohdetta kolmentoista pieninvestointikohteen joukosta. Kohteita on ympäri Mikkeliä. Yksittäisen investoinnin arvo vaihtelee 2 000 eurosta aina 20 000 euroon asti. Kyselyyn voi osallistua osoitteessa mikkeli.fi/osbu2025.

Osallistuvassa budjetoinnissa eli ”osbussa” asukkaat pääsevät vaikuttamaan siihen, miten julkista rahaa käytetään. Tammikuussa käynnistyvä äänestys on neljäs kerta, kun osallistuvaa budjetointia toteutetaan Mikkelissä pieninvestointikohteiden valinnassa.

Valittavien kohteiden joukko on monipuolinen. Mukana on muun muassa kontti-WC, kuntoilulaitteita ja katselukiikarit. Esityksissä on huomioitu eri alueiden lisäksi myös eri ikäiset asukkaat.

Osallistuvan budjetoinnin määräraha on vuodelle 2025 yhteensä 150 000 euroa. Kyselyn tulokset huomioidaan investointikohteita valittaessa. Valinnoista päättää kaupunkikehityslautakunta kokouksessaan helmikuussa 2025.

Kysely on auki 9. helmikuuta asti.

Viime vuonna osallistuvan budjetoinnin puitteissa kaupunki lähti toteuttamaan monipuolisia kohteita. Näitä ovat Kaihunlahden esteetön laituri, kukkivien puiden istuttaminen Riehtilänpuistoon Laajalammelle sekä Kattilalahdenpuistoon (istutus keväällä 2025), BMX-polkupyörärata Anttolaan (aluejohtokunta tuki hanketta), frisbeegolf-rata Ristiinaan (keväällä 2025) ja Haukivuoren satamaan uusi kuntoiluväline. Edellisinä vuosina on toteutettu muun muassa pääkirjaston edustan kuntoilupiste, Urheilupuiston maatrampoliini, veneluista Otavaan sekä penkkejä.

Mitä on osallistuva budjetointi?

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. 

Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista. 

Kuva: Pihla Liukkonen