Mikkelissä on jatkettu työtä, jossa kaupunki vahvistaa asemaansa kansallisesti ja kansainvälisesti kokonaisturvallisuuden ja kriisinkestävyyden päämajakaupunkina. Kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys -foorumi II kokosi yhteen kaupungin, hyvinvointialueen, viranomaisten sekä järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoita keskustelemaan siitä, miten yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja kansalaisten resilienssiä voidaan turvata häiriö- ja kriisitilanteissa.
Foorumin keskiössä olivat henkinen kriisinkestävyys, väestön toimintakyky ja palvelut sekä talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus – eli ne Valtioneuvoston julkaisemassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa tunnistetut osa-alueet, joiden toimivuus on ratkaisevaa koko yhteiskunnan selviytymiskyvylle.
Mikkelillä on poikkeuksellisen vahva rooli kokonaisturvallisuuden kentässä. Päämajakaupunki Mikkelissä sijaitsee Maavoimien esikunta (MAAVE) ja Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras, Multi-Corps Land Component Command (MCLCC), jonka tehtävänä on suunnitella ja johtaa maavoimien toimintaa Pohjois-Euroopassa. Lisäksi alueella yhdistyvät vahva käytännön turvallisuusosaaminen, viranomaisyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystoiminta.
Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan kyse on arjen turvallisuuden vahvistamisesta.
– Tavoitteena on vahvistaa mikkeliläisten kykyä selviytyä häiriö- ja kriisitilanteista. Tiivistämme viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välistä yhteistyötä sekä vahvistamme siviiliväestön roolia ja osallistumista poikkeus- ja häiriötilanteissa. Rakennamme Mikkelissä yhtenäisen toimintamallin, jota pilotoimme käytännössä ja jonka on tarkoitus olla myöhemmin skaalattavissa myös kansalliseen sekä EU- ja Nato-kumppaneiden käyttöön. Näin vahvistamme Mikkelin asemaa kokonaisturvallisuuden käytännön toimijana, jossa turvallisuus kytkeytyy ihmisten arkeen, verkostoihin ja osallisuuteen.
Helmikuun 4. päivä järjestetty foorumi jatkoi viime syksynä käynnistynyttä työtä, jolloin koolla olivat pääasiassa hyvinvointialueen viranomaiset. Tällä kertaa keskustelua laajennettiin kansalaisiin, järjestöihin ja muihin kolmannen sektorin toimijoihin tavoitteena vahvistaa yhteistä tilannekuvaa, yhteistyömalleja ja käytännön toimintatapoja tilanteissa, joissa yhteiskunnan perustoiminnot joutuvat koetukselle.
Keskusteluissa tarkasteltiin muun muassa organisaatioiden varautumista, kaupungin ja kansalaisyhteiskunnan työnjakoa sekä Mikkelissä kehitettävää toimintamallia, jossa eri toimijat voivat toimia koordinoidusti häiriötilanteissa. Yhteistyö tukee asukkaiden arjen turvallisuutta ja yhteisöjen toimintakykyä viranomaisten työn lisäksi.
Kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyysfoorumit ovat osa laajempaa Mikkelissä tehtävää työtä, jossa rakennetaan pysyviä rakenteita ja verkostoja varautumisen tueksi. Kaupunki on antanut Mikkelin kehitysyhtiö Mikseille tehtävän edistää tätä tavoitetta.
Kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys -ohjelman toimenpiteitä tarkennetaan näiden kahden foorumin annin perusteella. Työtä edistetään yhteistyössä alan turvallisuustoimijoiden kanssa Mikkelissä. Työ on osa Naton artikla 3:n mukaista varautumista.
Kuva: Kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys -foorumi II kokosi yhteen kaupungin, hyvinvointialueen, viranomaisten sekä järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoita.