Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ovat uutisoineet useista Mikkeliin sijoittuvista datakeskushankkeista. Koska toimiala on suurimmalle osalle kaupunkilaisia tuntematon, ovat julkaistut uutiset nostaneet esille myös erilaisia kysymyksiä liittyen datakeskuksiin ja niiden toimintaan.
Mikkelin kaupunki julkaisee datakeskuksiin keskittyvän uutiskokonaisuuden, joka avaa kysymys-vastaus-patteriston avulla mitä datakeskukset tekevät, millaisia hyötyjä ne alueelle tuovat ja millaisia riskejä toimintaan voi liittyä ja miten riskeihin varaudutaan.
Kysymyksiin ovat vastanneet Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Mikkelin kaupungin asiantuntijat: johtaja, invest in Jussi Heinimö, maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs, ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen, työllisyysjohtaja Jukka Ollikainen sekä henkilöstöjohtaja Petri Mattila.
Juttusarjassa on viisi osaa, jotka on teemoitettu seuraavasti:
1. Mitä datakeskukset ovat? – Julkaistu 3.2.2026
2. Sähkömarkkina, sähkön saatavuus ja hinta – Julkaistu 5.2.2026
3. Maankäyttö, ympäristönäkökulmat ja turvallisuus
4. Inventointien koko ja aluetalousvaikutukset
5. Työllistyminen
Kaikki julkaistut kysymykset kootaan yhteen osoitteessa www.mikkeli.fi/datakeskukset. Uutisia julkaistaan kaksi kertaa viikossa tiistaina ja torstaina.
Tässä kolmannessa osiossa vastataan kolmeen kysymykseen, jotka käsittelevät maankäyttöä, ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmia.
7. Datakeskukset vaativat paljon tilaa. Miltä muilta toiminnoilta tuo tila on poissa, jos useita datakeskuksia syntyy Mikkeliin?
Mikkeli on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Kaupungin kokonaispinta-ala on yli 3 200 neliökilometriä, josta valtaosa on metsää, vesistöjä ja harvaan rakennettua aluetta.
Vaikka Mikkeliin toteutuisi useita datakeskuksia, niiden yhteenlaskettu maankäyttö olisi enimmillään arviolta noin 300 hehtaaria, eli noin 3 neliökilometriä. Tämä vastaa noin 0,1 prosenttia koko kaupungin pinta-alasta.
Datakeskukset sijoittuvat teollisuudelle asemakaavoitetuille alueille, joiden aluevaraukset ovat merkittävästi laajempia kuin muun teollisen yritystoiminnan. Mikkelissä on valmiiksi asemakaavoitettua teollisuuden tonttimaata myös muulle yritystoiminnalle. Datakeskukset ja muut vihreän siirtymän hankkeet eivät siten vie tilaa muulta teollisuudelta. Sähköintensiivisen toiminnan alueita asemakaavoitetaan myös yksityisten toimesta näiden omistamille alueille. Kaupunki ohjaa asemakaavaprosesseja ja toimii asiassa kaupungin maapoliittisten periaatteiden mukaisesti.
8. Mitkä ovat datakeskustoiminnan ympäristöriskit Mikkelin alueella?
Datakeskuksista ei normaalitoiminnassa synny jatkuvia päästöjä ilmaan, vesiin tai maaperään. Toimintaan ei liity polttoon perustuvia tuotantoprosesseja tai jätevesipäästöjä, kuten monissa perinteisissä teollisuudenaloissa.
Mahdolliset paikalliset ympäristöriskit liittyvät lähinnä onnettomuustilanteisiin, ja niistä keskeisimmät ovat:
• polttoainevuodot, jos datakeskuksessa on varavoimajärjestelmiä ja polttoaineiden varastointia
• sammutusvedet tulipalotilanteessa
• melu, erityisesti jäähdytyslaitteista tai varavoimakoneiden testauksesta
Rakentamisvaiheessa syntyy lisäksi tavanomaisia, ajallisesti rajattuja vaikutuksia, kuten liikennettä ja melua. Meluvaikutukset pyritään minimoimaan sijoittamalla datakeskukset riittävän etäisyyden päähän asutuksesta ja rakentamiseen liittyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla
Mikkelissä datakeskukset sijoittuvat teollisuudelle asemakaavoitetuille alueille, ja kaupunki valvoo ympäristövaikutuksia omien viranomaisvaltuuksiensa puitteissa. Teollisuusalueiden suunnittelussa korostuu, että toiminta ei heikennä ympäristön laatua.
Kokonaisuutena datateollisuuden suorat ympäristöriskit Mikkelissä ovat paikallisia, harvinaisia ja hallittavissa. Toimintaan ei liity ylimääräistä vesistökuormitusta.
9. Voiko datakeskuksesta käsin vakoilla esimerkiksi Mikkelissä sijaitsevia Nato-toimintoja? Miten vakoilun uhkaa ehkäistään?
Datakeskuksiin liitetään toisinaan huoli siitä, että ne keräisivät tai seuraisivat ympäröivää yhteiskuntaa. Datakeskus on kuitenkin rakennus ja tekninen ympäristö, jossa käsitellään ainoastaan sitä dataa, jonka asiakkaat itse tuovat sinne käsiteltäväksi. Datakeskus ei itsessään havainnoi, kerää tai seuraa viranomaisia, puolustustoimintaa tai Nato-toimintoja.
Toisinaan esitetään myös ajatus, että datakeskuksen kautta voisi päästä käsiksi puolustukseen tai Nato-toimintoihin liittyviin tietoihin. Näin ei ole. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät järjestelmät toimivat erillisissä, suljetuissa ja korkean turvallisuustason ympäristöissä. Ne eivät ole osa avointa kaupallista datakeskustoimintaa eivätkä datakeskusten asiakkaiden tai operaattoreiden vapaasti saavutettavissa.
Huolta herättää joskus myös tietoliikenteen seuraaminen. Datakeskus ei kuitenkaan ole televerkon valvontapiste eikä se näe tai kuuntele ympäristössä liikkuvaa tietoliikennettä. Tietoliikenne on salattua ja reititettyä, eikä pelkkä datakeskuksen sijainti mahdollista sen seuraamista.
Ajatus datakeskuksesta vakoilun tukikohtana perustuu usein väärinkäsitykseen rakennuksen roolista. Rakennus tai infrastruktuuri ei itsessään tee vakoilua.
Mikkelin kaupunki tekee datakeskus- ja muiden hankkeiden osalta hyvää ja ennakoivaa yhteistyötä kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa.
***
Seuraava kysymysosio datakeskusten inventointien koosta ja aluetalousvaikutuksista julkaistaan torstaina 12.2.2026. Kaikki jo julkaistut kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa osoitteessa www.mikkeli.fi/datakeskukset.
Datakeskushankkeista järjestetään kaikille avoin tilaisuus Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa keskiviikkona 18.2.2026 klo 13-16. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua ennakkoon. Tapahtuma on suunnattu erityisesti paikallisille yrityksille, joita kiinnostavat datakeskusten rakentamisen ja operoinnin aikaiset tuotteet ja palvelut, sekä oppilaitoksille, julkiselle hallinnolle ja medialle. Myös yksityishenkilöt ovat tervetulleita.