Mikkelin keskustan elinvoimalaskennan tuoreimmat tulokset kertovat kaupallisen rakenteen muutoksesta: Liiketilojen käyttö ja kaupan sijoittuminen ovat muuttuneet, ja kehitys näkyy myös liiketilojen kokonaismäärässä. Samanaikaisesti käynnissä olevat asemakaavahankkeet luovat edellytyksiä uudelle kasvulle ja keskustan vetovoiman vahvistamiselle.
Voittajakaupungit oy:n laatimassa ydinkeskusten elinvoimaisuutta kuvaavassa tarkastelussa Mikkelin keskikaupungin osalta lauantaisin aukiolevien liikkeiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Sen sijaan vain arkisin avoinna olevien liikkeiden määrä on pienentynyt kuudella kappaleella. Ydinkeskustan elinvoimaisuutta kuvaava indeksiluku on pienentynyt 0,164 yksikköä (-6,7 prosenttia edellisestä mittauksesta).
Mikkelissä tehdään määrätietoista työtä keskustan kehittämiseksi useiden kaavahankkeiden kautta. Keskeisiä hankkeita ovat Graniittitalon asemakaavamuutos, Porrassalmenkatu 29:n asemakaavamuutos sekä Pulkkisenkulman hiljattain vireille tullut asemakaavamuutos. Näiden tavoitteena on vastata muuttuneisiin kaupallisiin tarpeisiin, mahdollistaa uusien toimintojen sijoittuminen keskustaan sekä vahvistaa kaupunkirakenteen tiiviyttä ja toimivuutta. Myös tulossa oleva veturitallialueen asemakaavamuutos vahvistaa osaltaan kantakaupungin kaupallista vetovoimaa.
Lisäksi Mikkelin kaupunki tarkastelee Hallitustorin asemakaavamääräysten kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena olisi lisätä torialueen monipuolista käyttöä ja parantaa torin seudun kortteleiden kaupallista vetovoimaa sekä roolia kaupunkilaisten kohtaamispaikkana.
– Keskustan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa kaavoituksella luodaan edellytykset uusille palveluille, yrityksille ja elinvoimaiselle kaupunkikehitykselle. Haluamme mahdollistaa keskustaan kaupallisia toimintoja ja vahvistaa sen asemaa kaupunkilaisten ja yritysten kohtaamispaikkana myös tulevaisuudessa, sanoo maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.
– Vaikka liiketilojen määrässä ja rakenteessa tapahtuu muutoksia, kehitystyö antaa hyvät mahdollisuudet sopeutua uuteen tilanteeseen. Kaavoituksella pystymme ohjaamaan muutosta hallitusti ja tukemaan keskustan elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
Kaupan rakenteiden muutos ei ole pelkästään paikallinen ilmiö. Vastaavaa kehitystä on nähtävissä myös muissa maakuntakeskuksissa. Kivijalkakaupan rooli on muuttunut esimerkiksi verkkokaupan kasvun, kulutustottumusten muutosten ja liikkumisen tapojen kehityksen myötä.
Mikkelin kaupunki jatkaa keskustan kehittämistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että keskusta säilyy elinvoimaisena, houkuttelevana ja monipuolisena myös tulevaisuudessa.
– Voittajakaupungit oy:n ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n linjausten mukaan laaditun elinvoimatarkastelun eittämättömänä etuna on se, että tarkastelulle on pitkä aikasarja, Äikäs pohtii.
– Toisaalta tutkimuksen taustamuuttujat ovat aika jäykkiä ja kaupallisten palveluiden verkossa tapahtuvaa kehitystä ei huomioida. Täytyy huomata, että kymmenessä vuodessa kaupan rakenteet ovat muuttuneet merkittävästi. Me kaikki tiedämme sen omasta kokemuksestamme.