Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n selvityksen mukaan lentoasemaa ei pitäisi lakkauttaa. Tuoreessa selvityksessä todetaan, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta ilman huomattavaa uusinvestointia olisi lunastettavissa yhtä laaja-alainen aluetalousvaikutus. Lentoasema rakentaa elinvoimaa pitkällä tähtäimellä ja toiminnasta olisi mahdollista saada sekä työllisyysvaikutuksia että välillisiä tuloja kaupunkiin.
Kehitysyhtiö uskoo saavansa tuloksia lentoyhteyksien aktiivisesta edistämisestä tämän valtuustokauden aikana. Kehittämistä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, mutta aktiivinen lentoyhteyksien hankinta olisi aloitettava heti. Tavoitteeksi on asetettava markkinaehtoisen lentoliikenteen saaminen.
– Mikkelin kaupunki on juuri hyväksynyt strategian, jossa on asetettu kaupungin taloudelle merkittävä kasvutavoite: 2500 työpaikkaa ja 90 miljoonaa euroa lisää vuotuista palkkatuloa. Poliittisesti on paljon puhuttu kasvusta, mutta kasvua ei synny ilman elinkeinopoliittisia investointeja. Lentoliikenne on onnistuessaan teko, joka hyödyttää koko alueen elinkeinoelämää ja joka on päätöksenä täysin Mikkelin kaupungin omissa käsissä, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa.
Tutkimusten mukaan 58 prosenttia kansainvälisistä matkailijoista saapuu kohteeseensa lentäen. Etelä-Savoon ollaan parhaillaan tekemässä uusia matkailuinvestointeja muun muassa Sahanlahteen, Pistohiekalle ja Heimariin. Myös Joroisiin on tulossa uusi luksuslomakohde.
– Meneillään olevat investoinnit heijastavat sijoittajien uskoa alueen tulevaisuuteen. Kaikki tavat, joilla Mikkeli voi osaltaan auttaa näiden investointien onnistumista, ovat nyt tervetulleita, matkailujohtaja Maisa Häkkinen kertoo.
Laajemmin katsottuna toimivat lentoyhteydet ovat elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tutkittu tapa, jolla kasvua voidaan ruokkia. Kauppakamari arvioi, että lentoasemalla on sekä onnistumisen että lakkauttamisen tilanteessa vaikutus alueen saavutettavuusmielikuvaan ja tätä myötä yritysten ja henkilöstön sijoittumiseen.
– Taannoin toteutetussa kyselyssä Mikkelin seudun kansainvälistyneet yritykset arvioivat lentoliikenteen merkityksen 2–4 kertaa paikallisesti toimivia yrityksiä tärkeämmäksi. Mitä enemmän olemme kansainvälisesti verkottuneita, sitä suurempaan rooliin lentoliikenne nousee, Leinonen jatkaa.
– Lentoliikenne on murroksessa ja sen tulevaisuuteen liittyy merkittävää potentiaalia muun muassa sähkölentoliikenteen kehittymisen myötä. Finnair on investoimassa sähkölentokoneisiin ja erilaisia kokeiluja on vireillä maailmanlaajuisesti. Lakkauttamalla lentoaseman Mikkeli sulkee ovet tältä kehitykseltä, Leinonen toteaa.
Selvityksessä arvioidaan lentoaseman myynti- ja kehitystoiminnon olleen aliresursoitu viimeisen 14 vuoden ajan. Jos lentoasemalle saataisiin yksikin säännöllinen kansainvälinen lentoyhteys, kansainvälisten yöpymisten määrä Mikkelin seudulla kasvaisi 30–60 prosenttia ja työllisyys kasvaisi saman 30–60 henkilötyövuotta. Alueen kokonaistalouteen virtaisi uutta rahaa 3,9–7,7 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta kohdistuisi matkailusektoriin. Elinkeinoelämän käytettävissä olevat liikenneyhteydet paranisivat.
– Ymmärryksemme on, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta olisi lunastettavissa tällainen laajasti eri sektoreita hyödyttävä aluetalousvaikutus ilman huomattavaa uusinvestointia. Kysymys on olemassa olevan potentiaalin ottamisesta tehokkaaseen käyttöön, selvitystä tekemässä ollut Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.
– Meillä on valmis lentoasema. Nyt tarvitaan lentoasematoiminnan uudelleenorganisoitumista ja myyntiä, myös selvityshenkilönä toiminut Olli Marjalaakso jatkaa.
Lentoliikennettä ei tule asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kanssa
Selvityksessä todetaan, että lentoliikennettä ei tulisi asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kehittämisen kanssa, sillä liikennemuotojen ominaisuudet ovat erilaisia. Lentoliikenne soveltuu paremmin pidemmille ja maastoesteitä ylittäville matkoille. Vanhojen Helsingin-yhteyksien perään ei pitäisi enää haikailla, vaan Mikkelin tulisi havitella kansainvälistä lentoliikennettä esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon tai Lontooseen. Helsingin ohella toimiva toinen hubi monipuolistaisi lentoyhteyksien valikoimaa.
Mikkelikin on mukana uudessa Itärata-hankkeessa, joka toteutuessaan nopeuttaa merkittävästi yhteyttä Helsinkiin.
– Itärata on hyvä hanke, mutta se ei kilpaile lentoliikenteen kehittämisen kanssa. Lentoliikennettä ei kannata asettaa Viitostien ja ratayhteyden kanssa kilpailuun lentämällä Mikkelistä Helsinkiin. Se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa eikä ympäristön kannalta kestävää. Itäradan osalta on huomioitava myös hankeaikataulu. Radan on arvioitu valmistuvan vuosien 2035–2040 välillä, eli 13–18 vuoden päästä. Kysymys onkin, mitä Mikkeli aikoo tehdä radan valmistumista odotellessa, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki pohtii.
Miten myyntiä käytännössä tehtäisiin?
– Mielestämme tärkeää olisi nyt myyntiresurssin saaminen työhön. Koko alueen on sitouduttava lentoliikenteen saamiseen ja jo avattuja keskusteluja alettava nyt vakavasti käymään, Paakki summaa keinovalikoimaa.
Ensi vaiheen keinovalikoimassa olisi rahoituspohjan monipuolistaminen, aktiivisen edunvalvonnan aloittaminen ja aktiivisen myyntityön aloittaminen.
Pikavoittoja työhön ei ole saatavilla. Jatkuva lakkauttamisen uhka ei myöskään kehitysyhtiön näkökulmasta muodosta uskottavaa lähtötilannetta keskustelulle, vaan lentoasemalle on saatava selkeä visio ja tulevaisuudennäkymä.
Kuva: Mikko Kankainen