Mikkelin Tieteen päivät avattiin yliopistokeskuksella keskiviikkona 22. helmikuuta. Kaksipäiväiset Tieteen päivät tarjoavat mielenkiintoisia luentoja, keskustelua, oivalluksia ja näkökulmia ajankohtaisista aiheista. Järjestäjänä on Mikkelin yliopistokeskus yhdessä kumppaniensa kanssa, joihin myös Mikkelin kaupunki kuuluu.
Tieteen päivien ensimmäisessä luentosessiossa taiteen tohtori, valokuvaaja Ismo Luukkonen luennoi Etelä-Savon esihistoriallisista kalliomaalauksista. Luukkosen mukaan Mikkelin Ristiinassa sijaitseva Astuvansalmen kalliomaalausalue kuuluu paikalliseen yleissivistykseen ja tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen vuosituhansien takaiseen elämään.
– Innostuin ensimmäisen kerran kalliomaalauksista opiskellessani valokuvausta, Luukkonen kertoi luennolla taustastaan.
Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset eivät ole yhtä vanhoja kuin Keski-Euroopasta löydetyt kalliomaalaukset, mutta Luukkonen muistuttaa, että 7000–3500 vuotta vanhat maalaukset ovat kunnioitettavan ikäisiä.
– Samassa paikassa olevien maalausten välillä saattaa olla pari tuhatta vuotta ikäeroa, joten tuon ajan maalaajille jo paikalla olleet maalaukset olivat esihistoriallisia, Luukkonen sanoo.
Etelä-Savossa on verrattain paljon kalliomaalauksia, koska ympäristö on ollut niille otollinen: Jääkauden jälkeen Saimaan pinta on ollut huomattavasti nykyistä korkeammalla, joten maalaukset ovat melko korkeilla paikoilla. Suojaisat ja usein sisään päin kaartuvat kalliot säilyttävät hyvin punamultamaalaukset. Tosin suuri osa maalauksista näkyy selvemmin valokuvissa vasta rankan kuvienkäsittelyn jälkeen.
– Suomessa on yli 120 kalliomaalauspaikkaa. Se on tuplasti enemmän kuin Ruotsissa eli voitamme siinä länsinaapurimme, Ismo Luukkonen kertoo.
Astuvansalmen kalliomaalaukset kuuluvat Suomen tunnetuimpiin. Virallisesti ne löydettiin vuonna 1968, mutta Luukkonen epäilee, että paikalliset ihmiset ovat tunteneet maalaukset jo kauan ennen niiden saamaa julkisuutta.
Kalliomaalausten sisältöä ja tarkoitusta arvioidessaan Luukkonen on varovainen. Esimerkiksi tulkinnat ihmishahmojen aseista eivät saa häneltä kannatusta.
– Sellaisia kliseisiä kuvia eläimiä keihäällä jahtaavista miehistä ei meillä ole. Suomen kalliomaalauksissa korostuvat veneet, hirvieläimet ja ihmishahmot. Sitten on myös kädenjälkiä, joista Astuvansalmi myös tunnetaan. Astuvansalmen maalausten tunnetuin kuvio on naishahmo, koska hahmolla on tulkittu olevan rinnat, ja kädessä hahmolla olisi jousi, mutta esine voi toki olla jokin muukin.
Rautakautisia hautoja saattaisi vielä löytyä
Aloitussession toisena luennoitsijana vieraili tutkijatohtori Ulla Moilanen Turun yliopistosta. Aiheena oli Etelä-Savon rautakautiset haudat.
Mikkelissä Tuukkalan kalmistoa on tutkittu paljon Visulahden hautojen ohella. Yksi tutkimuksen tärkeimmistä esineistä on Tuukkalasta löydetty niin sanottu Botwin solki, jonka alkuperää ei kuitenkaan ole kyetty paikantamaan hautojen perusteella. Skandinaavisilla riimukirjaimilla varustetun soljen kulkeutuminen Mikkeliin on vain arvailujen varassa.
– Ehkä kyseessä on ollut gotlantilainen morsian, joka on saapunut tänne saakka tai on mahdollista, että solki on ollut kauppatavaraa, Ulla Moilanen sanoo.
Moilasen mukaan on mahdollista, että Tuukkalan ja Visulahden kalmistojen lisäksi Mikkelin seudulla voi vielä olla löytämättömiä suuria hautapaikkoja noin 1100–1300-lukujen tienoilta.
Mikkelin Tieteen päivien ohjelmaan voit tutustua yliopistokeskuksen nettisivuilla.
Kuva: Astuvansalmen kalliomaalauksia (Pihla Liukkonen).
Mikkelin Tieteen päivien avauksessa kuultiin luennot kalliomaalauksista ja vanhoista haudoista
