Mikkelin kaupunki julkaisee juttusarjan datakeskuksiin liittyvistä kaupunkilaisten kysymyksistä
Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ovat uutisoineet useista Mikkeliin sijoittuvista datakeskushankkeista. Koska toimiala on suurimmalle osalle kaupunkilaisia tuntematon, ovat julkaistut uutiset nostaneet esille myös erilaisia kysymyksiä liittyen datakeskuksiin ja niiden toimintoihin.
Mikkelin kaupunki julkaisee datakeskuksiin keskittyvän uutiskokonaisuuden, joka avaa kysymys&vastaus -patteriston avulla mitä datakeskukset tekevät, millaisia hyötyjä ne alueelle tuovat ja millaisia riskejä toimintaan voi liittyä ja miten riskeihin varaudutaan.
Kysymyksiin ovat vastanneet Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Mikkelin kaupungin asiantuntijat: johtaja, Invest In Jussi Heinimö, maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs, ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen, työllisyysjohtaja Jukka Ollikainen sekä henkilöstöjohtaja Petri Mattila.
Juttusarjassa on viisi osaa, jotka on teemoitettu seuraavasti:
1. Mitä datakeskukset ovat? – Julkaistu 3.2.2026
2. Sähkömarkkina, sähkön saatavuus ja hinta – Julkaistu 5.2.2026
3. Maankäyttö, ympäristönäkökulmat ja turvallisuus
4. Inventointien koko ja aluetalousvaikutukset
5. Työllistyminen
Kaikki julkaistut kysymykset kootaan yhteen osoitteessa www.mikkeli.fi/datakeskukset. Uutisia julkaistaan kaksi kertaa viikossa tiistaina ja torstaina.
Alla kaikki tähän mennessä julkaistut kysymykset ja vastaukset:
- Mitä datakeskus tekee?
Datakeskus on rakennus, jossa sijaitsee suuri määrä tehokkaita tietokoneita. Niiden tehtävä on käsitellä, tallentaa ja siirtää dataa.
Datakeskus tuottaa laskentatehoa ja datapalveluja samalla tavalla kuin metsäteollisuuden laitos tuottaa sahatavaraa, sellua tai paperia. Datakeskuksessa lopputuote on digitaalinen palvelu tai laskentakapasiteetti.
Tätä toimintaa kutsutaan usein datateollisuudeksi. Se mahdollistaa esimerkiksi pilvipalvelut, tekoälyn, yritysten tietojärjestelmät, tutkimuslaskennan ja viranomaisten digitaaliset palvelut.
Datakeskus ei itse päätä, mihin laskentaa käytetään, vaan tarjoaa teknisen ja turvallisen ympäristön, jossa nämä palvelut voivat toimia luotettavasti ympäri vuorokauden.
- Mitä datakeskuksen seinien sisällä on?
Datakeskuksen sisällä on pääasiassa palvelimia eli tehokkaita tietokoneita, jotka on sijoitettu laitekaappeihin. Lisäksi siellä on jäähdytysjärjestelmiä, sähkönsyöttöä, varavoimaa ja automaattisia valvontajärjestelmiä, jotta toiminta ei keskeydy missään tilanteessa.
Datakeskus eroaa perinteisestä teollisuushallista merkittävästi. Vaikka rakennus voi ulkoisesti näyttää yksinkertaiselta, sen tekninen sisältö on erittäin vaativa. Datakeskusrakennus on usein selvästi kalliimpi kuin tavallinen teollisuushalli, koska se on suunniteltu ympärivuorokautiseen käyttöön, korkeaan turvallisuuteen ja poikkeukselliseen toimintavarmuuteen.
Datakeskus ei ole “peltihalli, jossa on tietokoneita”, vaan erikoisrakennus, jossa suurin osa investoinneista kohdistuu rakenteisiin, tekniikkaan ja järjestelmiin, jotka varmistavat, että laskentatehoa voidaan tuottaa keskeytyksettä.
- Miksi datakeskuksia rakennetaan juuri nyt Mikkeliin ja Suomeen?
Datakeskusten tarve kasvaa, koska digitaaliset palvelut ja tekoäly lisääntyvät nopeasti. Kaikki paikkakunnat eivät kuitenkaan sovellu datakeskuksille.
Suomessa etuja ovat vakaa yhteiskunta, luotettava sähköjärjestelmä ja viileä ilmasto, joka vähentää jäähdytyksen tarvetta.
Mikkelissä datakeskuksia ei ole syntynyt sattumalta. Kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä suurten investointien, kuten datakeskusten, mahdollistamiseksi ja tämä työ alkaa nyt tuottaa tuloksia. Mikkelin halki kulkeva valtakunnallinen Fingridin kantaverkko ja sen Visulahdessa sijaitseva sähköasema sekä valmiiksi asemakaavoitetut teollisuustontit ovat Mikkelin keskeisimmät kilpailukykytekijät datakeskusten sijoittumiselle.
Kaupunki tavoittelee näitä investointeja aktiivisesti osana elinvoiman ja työllisyyden kehittämistä, mutta hankkeet toteutuvat vain, jos edellytykset täyttyvät.
4. Miten sähkömarkkina Suomessa toimii?
Suomi on osa laajaa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kytkeytyneet toisiinsa.
Sähkön hinta ei määräydy kaupungin tai yksittäisten yritysten päätöksillä, vaan koko markkina-alueen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hinta vaihtelee esimerkiksi säätilan, tuotantotilanteen ja kulutuksen mukaan.
Sähköntuotantoon investoidaan silloin, kun kulutusta ja kysyntää on riittävästi ja ennakoitavasti. Jos sähkölle ei ole kysyntää, uusia tuotantohankkeita ei synny.
Datakeskukset ovat pitkäjänteisiä ja ennakoitavia sähkön käyttäjiä. Tällainen kysyntä voi osaltaan mahdollistaa uusia investointeja esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, jotka muutoin saattaisivat jäädä odottamaan parempaa markkinatilannetta.
5. Aiheuttaako useampi datakeskus kaupungissa paineita sähkönhinnan nostoon?
Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta:
• sähköenergian hinnasta, joka määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla
• sähkön siirrosta, jonka hinnoittelee paikallinen verkkoyhtiö
• sähköverosta sisältäen huoltovarmuusmaksun, joka määräytyy valtakunnallisesti
Datakeskukset vaikuttavat vain sähköenergian kysyntään, eivät siirtohintoihin tai veroihin. Yksittäinen datakeskus tai yksittäinen kaupunki ei käytännössä vaikuta sähköenergian markkinahintaan, sillä hintataso määräytyy koko pohjoismaisen sähkömarkkinan kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Valtioneuvoston tilaamassa raportissa Datakeskusten kansallinen tiekartta 2025 todetaan, että datakeskusten sähkönkulutuksen kasvu voi aiheuttaa hintapaineita koko sähkömarkkinassa vain siinä tapauksessa, että sähkön tuotanto, joustot ja sähköjärjestelmän kehittäminen eivät kasva kysynnän mukana. Raportti ei esitä arvioita datakeskusten aiheuttamasta sähkön hinnan noususta, vaan korostaa, että vaikutus riippuu koko sähköjärjestelmän kehityksestä.
Sähkönsiirron osalta datakeskukset liittyvät tyypillisesti suurjänniteverkkoon ja maksavat itse verkkoyhtiöiden hinnastojen mukaiset liittymismaksut sekä sähkön siirtomaksut oman kulutuksensa mukaan. Datakeskukset vastaavat itse myös tarvitsemiensa liittymisjohtojen rakentamisesta. Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua ohjaa Energiaviraston sääntely, eikä yksittäisen suurkuluttajan vuoksi tehtyjä verkonkehittämisen investointeja voida suoraan siirtää pienkuluttajien maksettavaksi. Toisaalta datakeskukset voivat olla verkkoyhtiöille tulovirtaa tuovia suuria ja pitkäaikaisia asiakkaita, mikä parantaa verkon käyttöastetta ja voi pitkällä aikavälillä hillitä siirtohintojen nousupainetta.
6. Datakeskukset tarvitsevat valtavasti sähköä. Riittääkö sähköä varmasti kaikille?
Suomi on osa laajaa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa sähköä tuotetaan, kulutetaan, tuodaan ja viedään maiden välillä. Sähköenergia ei ole sidottu yksittäiseen paikkakuntaan, vaan kokonaisuus tasapainottuu markkinan kautta.
Keskeistä on, että sähkön kulutus ja tuotanto kehittyvät yhdessä. Kun sähkönkulutus kasvaa pitkäjänteisesti, se luo edellytyksiä uusille sähköntuotantoinvestoinneille.
Mikkelissä on valmistelussa useita satoja megawatteja aurinkovoimahankkeita. Tällaiset hankkeet voivat toteutua juuri silloin, kun alueella on riittävästi sähkönkulutusta, joka tekee investoinneista kannattavia.
Käytännössä sähköenergia ei “lopu”, vaan kulutuksen kasvu ohjaa markkinaa, tuotantoa ja investointeja sopeutumaan uuteen tilanteeseen osana pohjoismaista kokonaisuutta. Datakeskusten vaatima sähkön kulutus voi parhaimmillaan parantaa Mikkelin kaupungin alueella olevien aurinkovoimahankkeiden edistymistä. Myös niiden kautta Mikkelin kaupunki tulee saamaan kiinteistöverotuottoja ja työllisyysvaikutuksia.
***
Seuraava kysymysosio datakeskusten maankäytöstä, ympäristönäkökulmista ja turvallisuudesta julkaistaan tiistaina 10.2.2026.
Juttusarjan lisäksi datakeskushankkeista järjestetään kaikille avoin tilaisuus Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa keskiviikkona 18.2.2026 klo 13-16. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua ennakkoon. Tapahtuma on suunnattu erityisesti paikallisille yrityksille, joita kiinnostavat datakeskusten rakentamisen ja operoinnin aikaiset tuotteet ja palvelut, sekä oppilaitoksille, julkiselle hallinnolle ja medialle. Myös yksityishenkilöt ovat tervetulleita.