Pääkirjaston Mikkeli-saliin oli torstai-iltana 2.11. kokoontunut muutama kymmenen ihmistä. Salin etuosaan asettuivat kaupungin johtoryhmän jäsenet kaupunginjohtaja Janne Kinnusen johdolla. Iltaa johdatti eteenpäin kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari. Aiheena kumppanuuspöytäillassa oli viranhaltijatyönä tehdyt suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi.
Kolmen miljoonan euron säästöt kolmen vuoden aikana eivät kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan sisällä äkillisiä tai dramaattisia toimia. Oleellisessa roolissa on Etelä-Savon Energia Oy:n vähemmistöosuuden myyminen.
– Ilman tulevaa energiaratkaisua toimenpiteet olisivat kymmenen miljoonan euron säästöjä, eivätkä kolmen miljoonan. Energiaratkaisu mahdollistaa nyt tasapainoisen suunnittelun, emmekä ajaudu kriisikunnaksi, Kinnunen kertoi tilaisuudessa.
– Meidän täytyy uudistaa palveluitamme ja ottaa huomioon muun muassa lapsimäärät Mikkelissä. Suuri hallinnollinen uudistus tulee olemaan julkisten työvoimapalveluiden siirtyminen kunnille vuoden 2025 alussa. Tehostamisen varaa meillä on, varsinkin kun vertaamme Mikkeliä verrokkikuntien kustannuksiin.
Tavoitteeksi asetettu kolmen miljoonan euron säästösumma on jaettu kaupungin kolmen palvelualueen kesken. Toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2024–26 aikana. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella säästötavoite on 1,8 miljoonaa euroa, asumisen ja toimintaympäristön palvelualueella 900 000 euroa ja konserni- ja elinvoimapalveluilla 300 000 euroa.
– Alijäämät täytyy kattaa, tavoitteena on saada Mikkelin kaupungille uskottava taloudellinen tulevaisuus. Kyseessä on viranhaltijatyönä tehty suunnitelma, joka esitetään kaupunginhallitukselle. Lopulliset päätökset toimenpiteistä tekee kaupunginvaltuusto joulukuussa, Kinnunen kertasi aikataulutusta yleisölle ja painotti, että esitykset ovat irrallisia vuoden 2024 talousarviosta, joka nuijitaan pöytään valtuustosalissa jo 13. marraskuuta.
Rouhialan koulun mahdollinen lakkauttaminen herätti keskustelua
Jo vuonna 2018 tehdyssä kaupunkirakenneselvityksessä lakkauttamiskaavailun saanut Rouhialan koulu herätti keskustelua tilaisuudessa. Rouhialan koulu ei kuitenkaan sisälly seuraavan kolmen vuoden tasapainotusohjelmaan, vaan jo ensi vuoden talousarvioon, joten kaupunginvaltuusto tekee päätöksen mahdollisesta lakkauttamisesta marraskuun kokouksessaan. Lakkauttamisen myötä pienen Rouhialan koulun oppilaat siirtyisivät jo ensimmäisestä luokasta lähtien Päämajakouluun.
– Itsekin olen toiminut rehtorina ja sivistysjohtajana Taivalkoskella ja tiedän, että kouluverkkoon kohdistuvat toimet ovat aina vaikeita, Janne Kinnunen totesi.
– Nyt kun vastaan kaupungin palveluiden kokonaisuudesta, on hyvä huomata se, että perusopetuslaki antaa jokaiselle oppilaalle oikeuden maksuttomaan perusopetukseen. Mutta kaupungin tehtävänä on päättää opetusverkosta taloudellisten voimavarojen puitteissa. Pitkällä aikavälillä tehokas kouluverkko tuottaa säästöä. Jokainen oppilas saa perusoikeutensa mukaista laadukasta perusopetusta niissä puitteissa, joita kukin kunta pystyy järjestämään. Tämä ratkaisu (koulun lakkauttaminen) on perusteltu, niin vaikea kuin se onkin yksittäisen koulun kohdalla.
Kouluverkkotarkastelussa Mikkeli suuntaa katseensa kohti suurempia yksiköitä. Vuodesta 2018 keskusteluissa mukana ollut itäisen aluekoulun ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Sivistysjohtaja Virpi Siekkisen mukaan ryhmäkokojen suurentaminen ei kuitenkaan ole tavoite – isot yksiköt, esimerkiksi Saimaanportin yhtenäiskoulu, mahdollistavat helposti ryhmien luontevan jakamisen opetustyössä.
Kaupungin osallisuustyö sai pyyhkeitä
Tilaisuudessa yleisön joukosta puhunut Jukka Rossi edusti Tuppuralan kaupunginosaseuraa. Seura- ja järjestökenttää kiinnosti perustelut, miksi osallisuudestakin säästetään.
– Onko kaupunki tehnyt kaiken voitavansa osallisuustyössä? Minun mielestäni ei ole. Voisi kiinnittää tässäkin huomiota verrokkikaupunkeihin, että miten osallisuuteen kiinnitetään huomiota, Rossi kysyi.
Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen avasi avustusasiaa ja muistutti, että myöntämiselle on olemassa kriteerit. Avustusten hakijoita on ollut viime vuosina vähänlaisesti, joten varattua rahaa on jäänyt jakamatta kymmeniä tuhansia euroja.
– Avustuksia on jäänyt käyttämättä ja nyt näyttää siltä, että siellä on paikka leikata, Siekkinen summasi.
– Kansalaisten aktivoimisessa on kuitenkin tekemisen paikka ja sitä teemme yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa.
Yleisöä Mikkeli-salissa. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Palveluiden ja infrastruktuurin laadusta on karsittava
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä avasi palvelualueensa säästötavoitteita toteamalla palvelutason heikentyvän. Lumiaurat eivät liikahda enää yhtä herkästi, puistoympäristöjen viihtyisyydestä karsitaan, joukkoliikenteen hinnat nousevat hieman, vuorovälejä tarkastellaan ja katuvalojen sammuttaminen ruutukaava-alueen ulkopuolella saa jatkoa.
– Joukkoliikenteen reittejä tulee todennäköisesti olemaan vähemmän. Vuorovälejä tullaan myös pidentämään ja maksuja nostetaan. Sähkön hinnan huomattavan nousun takia olemme sammuttaneet katuvalot keskusta-alueen ulkopuolella yöaikaan. Jo ennen energiakriisiä vähensimme valopisteiden määrää, Riihelä sanoi.
Hankalista talousasioista huolimatta joulumielestä ei kuitenkaan karsita.
– Kaupunki kyllä sytyttää jouluvalaistuksen ja kaupungin joulukuusen valot. Myös Naisvuoren torni valaistaan joulun aikana.
Kun kaupunki karsii palveluverkkoaan, saattaa kokonainen rakennus, esimerkiksi koulu tai nuorisotalo, jäädä joksikin aikaa tyhjilleen. Tällöin vaihtoehtoja on kaksi.
– Rakennus myydään valitun prosessin kautta tai se lopulta puretaan, mikä tietysti maksaa kaupungille, Riihelä avasi asiaa yleisölle.
– Aika moni rakennus on kuitenkin löytänyt uuden elämän. Tosi hyviä ratkaisuja on löytynyt eli aina ei pidä ajatella, että se olisi jonkin asian loppu, jos kaupunki luopuu jostakin rakennuksesta.
Riihelä kertoi myös lentoaseman tilanteesta.
– Onnistuimme saamaan valtiolta puolen miljoonan euron kehitysrahan ja sen saamme maakuntaliiton kautta. Yhdessä kehitysyhtiömme kanssa olemme käynnistämässä kehittämisohjelmaa, joka seuraavan parin vuoden aikana tulee näyttämään onko lentokentällämme tulevaisuutta ja pystyykö se tuottamaan niin paljon hyvää, että sen synnyttämä kustannustaso on ymmärrettävissä tai katettavissa. Tällä hetkellä ajattelemme niin, että katsotaan työn tulokset. Olemme kuitenkin varautuneet siihen, että ohjelman aikana päätöksenteossa arvioidaan onko lentoasemalla jatkuvuutta kaupungin toimintana vai ei.
Kumppanuussopimuksista leikataan
Hallintojohtaja Ari Liikasen esittelemä konserni- ja elinvoimapalveluiden kokonaisuus sisältää 300 000 euron säästöt, jotka sisältävät muun muassa talouspalveluiden kehittämisrahojen ja strategiatyön määrärahojen leikkauksia. Seudullisten ympäristöpalveluiden ostopalveluita vähennetään. Viestintä- ja markkinointiyksikön kumppanuussopimusrahoihin on myös suunnitteilla muutoksia.
Tilaisuuden yleisöstä toivottiin näkemyksiä säästöjen lisäksi myös tulopuoleen. Niin sanottua pöhinäprojektia ei toistaiseksi avattu tarkemmin.
– Tilaisuuden tarkoitus oli käydä keskustelua palveluiden tinkimisestä, mutta otamme mietintään tulopuolenkin tarkemman esittelyn. Talouden kolme tukijalkaa ovat energiaratkaisu, oman toiminnan vakauttaminen ja kasvuohjelma, joka valmistuu loppuvuonna, Janne Kinnunen totesi.
– Aluetaloutta kasvattavien asioiden läpikäyminen ja miettiminen ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin nämä muut toimet.
Kuvatiedosto: Talouden tasapainotuksen kolme tukijalkaa
PDF-tiedosto: Suunnitellut tasapainotustoimenpiteet