Mikkelin kaupunki on sitoutunut parantamaan hulevesien hallintaa ja vähentämään haitallisten aineiden pääsyä vesistöihin. Tavoitetta tukevat erityisesti Miko– ja Haitta-hankkeet, jotka keskittyvät kaupunkivesien ja hulevesien laadun hallintaan. Molemmat hankkeet ovat käynnissä vielä kesään 2025 saakka.
Hulevesi tarkoittaa sade- ja sulamisvettä, joka virtaa maan pinnalla rakennetussa ympäristössä, kuten kaduilla, pihoilla ja muilla päällystetyillä alueilla. Hulevesi ei imeydy maaperään, vaan ohjautuu sadevesiviemäreihin, ojiin tai vesistöihin.
Hulevesien hallinta on tärkeää, koska hulevesi voivat aiheuttaa tulvia. Vesi voi myös kuljettaa mukanaan epäpuhtauksia. Siksi hulevesijärjestelmiä kehitetään esimerkiksi viivyttämällä vettä viheralueilla, rakentamalla imeytysratkaisuja tai lisäämällä tulvavesiputkia kaupunkialueille.
– Miko-hanke on Mikkelin ja Mäntyharjun yhteinen. Siinä parannetaan kaupunkivesien kokonaisvaltaista hallintaa, suunnittelupäällikkö Antero Cederström kertoo.
Mikkelin kaupunki toteuttaa hanketta yhdessä Mäntyharjun kunnan kanssa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 238 900 euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle 191 120 euron rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
– Haitta-hanke sen sijaan keskittyy olemassa olevien hulevesirakenteiden perusparannuksiin. Huomio on laadussa, mutta myös määrässä, kun mietimme, mitä rakenteita kaupunkialueella tarvitaan ja mitä pitää parantaa, Cederström sanoo.
Mikkelissä on viisitoista hulevesikohdetta, muun muassa Visulahdessa, Tupalassa, Karikossa ja Viitostien vieressä sijaitsevassa niin sanotussa lokkilutakossa. Hankkeet tukevat käytännön tekemistä hulevesiasioissa.
Haitta-hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat Mikkelin kaupungin hulevesien puhdistuksen ja käsittelyn parantaminen sekä hulevesistä vesistöön ja pohjaveteen päätyvien päästöjen minimointi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 128 100 euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle 102 480 euron rahoituksen Ahti-ohjelmasta.
Suuri tulva koetteli Mikkelin kaupunkikeskustaa rankkasateen jäljiltä syyskuussa 2024. Vahinkoja tapahtui muun muassa keskussairaalan tiloissa. Mikkelin kaupungin kiinteistöistä kärsijänä oli muun muassa Päämajakoulu. Hulevesikeskustelu ja yleinen varautuminen pulpahtivat taas pinnalle.
Vanhana ongelmakohtana tulvassa korostui muun muassa Mannerheimintie. Antero Cederström muistuttaa, että investointeja on tehty, mutta hulevesimaksut eivät aina suoraan kohdistu suunnitteluun ja rakentamiseen. Maksut kattavat myös ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia, jotka ovat välttämättömiä olemassa olevan infrastruktuurin toimivuuden varmistamiseksi.
– Syyskuun 2024 nopea kaatosade oli harvinaisuus, mutta ilmastonmuutoksen myötä sellaiset sateet saattavat lisääntyä. Mannerheimintiellä on toteutettu tulvareittejä ja putkituksia ja myös keskussairaalan alueelle on rakennettu suurempia putkia tulvanpoiston tehostamiseksi. Näistä toimenpiteistä huolimatta syyskuun tulva oli niin suuri, että aiemmat toimenpiteet eivät voineet estää tulvavahinkoja. Jatkossakin esimerkiksi sairaalan edusta on kriittinen kohde, kun varaudumme tulviin, mutta hyväkään varautuminen ei aina estä aineellisia vahinkoja. Hulevesitulviin varautumisessa riittää Mikkelissä töitä vielä useammalle vuodelle.
Kuva: Mannerheimintie on yksi kaupunkitulvien ongelmakohteista (kuvaaja: Harri Heinonen).