Mikkeli tarjoaa lukuisia erilaisia vaihtoehtoja lintuharrastuksesta kiinnostuneille. Tässä Mikkelin kaupungin viestinnän kesätyöntekijän Lauri Haapalan muutamia nostoja lintubongausmahdollisuuksista Mikkelissä.
Naistingin lintutorni (Teknikontie 1) sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Mikkelin keskustasta Rantakylään päin. Paikalla lintuja on mahdollista tiirailla joko kosteikolle päin avautuvasta näkölavasta tai lavasta oikealle päin sijaitsevasta lintutornista.
Alueella pesivään lajistoon kuuluu esimerkiksi kaulushaikara, nokikana, luhtahuitti, tavi sekä kaikille tuttu laulujoutsen. Lisäksi Naistingin lintutornilla tavataan esimerkiksi silkkiuikkuja, isokoskeloja, valkovikloja ja ruskosuohaukkaa sekä hyvällä tuurilla voi talvisaikaan tornista bongata vaikkapa pikku-uikun. Lintulavan yhteydessä pidetään talvisin myös lintujen ruokintapaikkaa.
Porrassalmen lintutorni (Porrassalmentie 40) sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta Kyyhkylän lähellä Iso-Surnun rannalla. Autolla paikalle saapuessaan kannattaa pysäköidä Porrassalmentien varrella olevaan levikkeeseen mahdollisimman reunaan. Tornin alueella on pieni luonnonsuojelualue ja tornista avautuu myös näkymä Tuukkalan pelloille, joista myös molemmat kattavat runsaan lajikirjon lintujen suhteen.
Porrassalmen alueella tavataan lähes poikkeuksetta lajeja kuten kuikka, silkkiuikku ja telkkä sekä elokuisin jalo- ja harmaahaikaraa. Sen lisäksi saattaa onnekas lintubongari nähdä alueella harvinaisempia tikkalajeja tai pähkinänakkelin.
Hujassuon lintutorni (Pieksämäentie 59) sijaitsee noin kymmenen kilometriä Mikkelin keskustasta Haukivuorelle päin Pieksämäentien itäpuolella. Tornille päästäkseen on auto jätettävä lentokoneiden varalaskupaikan yhteydessä olevan levikkeen kohdalle ja käveltävä tien reunaa pitkin noin 150 metriä, kunnes saapuu lintutornille johtavalle metsäautotielle.
Torni sijaitsee umpeen kasvaneen Hujasjärven rannalla ja sen yhteydessä on myös tulipaikka. Tornilta aukeutuvalla suolla pesii jokavuotisesti monia eri lintulajeja, joista tavallisimpia ovat kurjet, kuovit ja tavit. Keväisin Hujassuolla yleinen näky ovat teerien soidinmenot ja hyvänä vuonna saattaa harvinaisimmista lajeista bongata isolepinkäisen tai metsähanhen.
Teksti ja kuva: Lauri Haapala