Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää yhteistyössä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ja Ruokaviraston kanssa Mikkelissä 16.8.2023 alkanutta kouluruokailuun liittyvää epidemiaa. Osana selvitystä toteutettiin kyselytutkimus, johon saatiin yli 4 000 vastausta. Tutkimuksen perusteella tunnistettiin yhteensä 812 epidemiassa sairastunutta 18 eri koulussa.
Sairastuneiden yleisimmät oireet olivat vatsakipu, pahoinvointi ja päänsärky. Oireet alkoivat nopeasti ja olivat lyhytkestoisia. Suurimmalla osalla sairastuneista oireet alkoivat alle tunnin kuluessa ruokailusta. Oireiden keskimääräinen kesto oli alle 12 tuntia.
Taudinkuva ei ole tyypillinen tavallisimmille ruokamyrkytysten aiheuttajille. Ruokailun yhteydessä tai nopeasti ruokailun jälkeen alkaneet ja lyhytkestoiset oireet voivat viitata ruuansulatuskanavaa ärsyttäneen aineen aiheuttamaan sairastumiseen. Tavallisimpien toksiinivälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttajien, esimerkiksi Staphylococcus aureus, Clostridium perfringens ja Bacillus cereus -bakteerien aiheuttamat oireet ilmenevät yleensä noin 30 minuuttia–24 tuntia ateriasta.
Aiheuttajaksi epäillään tortillalettuja, mutta myös muita ruokia selvitetään
Kyselytutkimuksen perusteella sairastumista selitti vahvimmin tortillalettu. Osasta tortillalettuja on myös tehty aistinvaraisia havaintoja, joiden mahdollista yhteyttä sairastumisiin selvitetään. Tutkituista elintarvikenäytteistä ei ole toistaiseksi löytynyt sairastumista tai tortillalettujen makua ja hajua selittävää syytä. Tortillaletut tulivat kouluille suurkeittiöpakkauksissa keskustukkuliikkeen kautta.
Myös muiden tarjolla olleiden ruokien roolia sairastumisissa selvitetään. Kyselytutkimukset perustuvat ihmisten havaintoihin ja vastauksiin, ja niihin liittyy epävarmuustekijöitä.
– Koululaiset keskustelivat tortillojen mausta paljon jo ennen kyselyn toteuttamista Mikkelissä. On mahdollista, että vastaajat yhdistävät tortillan sairastumiseen, ja mainitsevat sen herkemmin, kun aihe on ollut jo esillä, THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne sanoo.
Mikkelin terveysvalvonnan johtaja Maria Tirkkonen kiittää kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluja hyvästä yhteistyöstä.
– Keskuskeittiön ja koulujen keittiöiden toiminta epidemian alussa oli nopeaa ja tehokasta, minkä ansiosta jäljitystyö päästiin aloittamaan jo samana päivänä. Selvitystyötä on edesauttanut keittiöissä huolellisesti tehty omavalvonta, jonka avulla ruoka- ja elintarvikenäytteitä on saatu tutkittavaksi ja tiedetään kaikki tarjotut elintarvikkeet ja niiden valmistuserät sekä tavarantoimittajat.
Vastaavat epidemiat harvinaisia
Samanlaisella oirekuvalla ilmeneviä elintarvikevälitteisiä epidemioita ja niissä sairastuneita raportoidaan Suomessa vähän. Vuonna 2010 kypsentämätön punajuuri aiheutti seitsemän epidemiaa, joissa sairastui yli 100 henkilöä noin tunnin kuluessa ateriasta. Sairastuneiden yleisimmät oireet olivat pahoinvointi ja vatsakivut. Potilas- ja elintarvikenäytteiden tutkimuksissa ei todettu oireita selittävää syytä.
Koko tiedote ja lisätiedot on julkaistu THL:n sivuilla.