”Mikkelissä olen kasvanut sekä ammatillisesti että ihmisenä. Täällä moni paikka on minulle tärkeä, riippuen hieman vuodenajasta: Uiminen Pankalammessa ja Naisvuoren uimahallissa, käveleminen Kalevankankaalla tai käynti torilla kaupungin tunnelmasta nauttien.”
Tällaisen kuvailun Mikkeli saa Joan Lofgrenilta, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelman ohjelmajohtajalta. Lofgrenin merkittävä panos korkeatasoisen koulutuksen ja kansainvälisyyden edistämiseksi Mikkelissä on poikinut paljon hyvää. Lisäksi hän on vahvistanut työssään pohjoismaisia arvoja ja yhdenvertaisuutta sekä luonut Mikkelistä positiivista mielikuvaa.
Ura ja teot Mikkelissä puhuvat puolestaan. Nyt Lofgren on palkittu kaupunginhallituksen myöntämällä Pro Mikkeli -mitalilla.
– Tämä on suuri kunnia! Lofgren sanoo.
Yhdysvaltalaissyntyinen Lofgren saapui Suomeen 1990-luvulla Viron kautta.
– Opetin Tarton yliopistossa, kun joukko Tampereen yliopiston opiskelijoita vieraili luokassani. Kuulin siellä kansainvälisestä yhteiskuntatieteiden ohjelmasta. Se johti hienoon tilaisuuteen minulle amerikkalaisena opettaa Baltian politiikkaa ja historiaa englanniksi Suomessa, Lofgren muistelee.
Suomessa ensin Tampereelle asettunut Lofgren oli mukana eri tutkimushankkeissa opetuksensa ohella sekä Baltian maissa että Venäjällä. Mikkeliin hänet kutsuttiin opettamaan vuonna 2009 vierailevana opettajana. Valtiotieteet olivat vaihtuneet vähitellen kansainvälisen liiketoiminnan tutkimukseen ja opetukseen. Hänestä myös tuli ohjelmajohtaja Aalto-yliopiston Mikkelin-yksikköön vuonna 2009.
– Tulin Mikkeliin työn vuoksi, mutta vuosien varrella olen löytänyt kaupungista paljon upeita asioita asukkaana, en vain työn kautta. Olen saanut niin monia hienoja kulttuurien välisiä kokemuksia. Se osoittaa, että kansainvälistyminen voi tapahtua myös pienemmissä suomalaisissa kaupungeissa, ei vain pääkaupunkiseudulla, Lofgren sanoo.
Spokanesta maailmalle
Joan Lofgren on kotoisin Washingtonin osavaltion Spokanesta.
– Se oli kiva paikka kasvaa. Kaupunki oli jo melko suuri 1970-luvulla, joten siellä oli paljon tekemistä. Työläiskaupunginosissa oli turvallista – juuri sellaista elämää, kuten saattaa odottaa 60- ja 70-lukujen Amerikassa.
Lofgrenin Pro Mikkeli -haastattelu etenee kaksikielisesti, sopivana sekoituksena englantia ja suomea. Myös esimerkiksi New Yorkissa, Uppsalassa, Moskovassa, Tartossa ja Tallinnassa asunut Lofgren oppi suomen kielen jonkin verran viron ansiosta.
– Suomen oppiminen oli vaikeampaa kuin odotin, mutta viro auttoi siinä. En aluksi tiennyt, kuinka kauan viivyn Suomessa, joten en panostanut tarpeeksi suomen opiskeluun aluksi Tampereella. Minulta kesti noin viisi vuotta, kunnes pystyin ymmärtämään, mitä iltauutisissa sanottiin.
Lofgren on ollut kaksoiskansalainen jo miltei kymmenen vuotta. Suomen kansalaisuuden hän sai vuonna 2016.
– Yhdysvalloissa kansalaisuuden saamiseen liittyy juhlallisuuksia. Suomessa vain kävin hakemassa tuoreen passini R-kioskilta, Lofgren naurahtaa.
– Ystäväperheen luona minulla kuitenkin oli suomalaistumisriitti kansalaisuuteni kunniaksi. Minut laitettiin katsomaan Tuntematon sotilas -elokuva. Tosin englanninkielisellä tekstityksellä, murteet kun ovat niin vaikeita ymmärtää. Elokuvan kautta opin taas paljon enemmän Suomen historiasta ja suomalaisuudesta.
Alun perin Lofgrenin suunnitelmana oli palata vielä eläkepäivinä asumaan Yhdysvaltoihin. Nyt ajatukset ovat muuttuneet.
– Jään eläkkeelle vuodenvaihteessa, mutta teen osa-aikaista asiantuntijatyötä Aalto-yliopistolle syksyyn 2026 saakka, kun kandidaattiohjelma muuttaa Espooseen. Aion kokeilla eläkepäiviäni Mikkelissä, Lofgren sanoo ja kertoo olevansa erittäin huolestunut presidentti Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltojen nykyisestä kehityksestä.
– Amerikkalaiset ystäväni muistuttavat minua siitä, että olen onnekas, että minulla on myös Suomen kansalaisuus. Olen samaa mieltä. Sukupolveni joutui käsittelemään Kennedyjen ja Martin Luther Kingin salamurhat, Watergate-skandaalin ja Vietnamin sodan. Mutta se, mitä nyt on meneillään, muodostaa paljon syvemmän uhan amerikkalaisen yhteiskunnan ydinarvoille, Lofgren miettii ja viittaa muun muassa valvontaan, jota nykyinen hallinto kohdistaa akateemiseen maailmaan Yhdysvalloissa.
Itsenäisyyden merkitys korostuu
Joan Lofgren on tottunut viettämään itsenäisyyspäivää perisuomalaiseen tapaan. Myös Linnan juhlien seuraaminen kuuluu illan ohjelmaan. Tällä kertaa itsenäisyyspäivä on erityinen Pro Mikkeli -palkitsemisen ansiosta. Sen jälkeen Lofgren matkustaa käymään Yhdysvalloissa.
– Olen ylpeä, että asun Suomessa – maassa, jossa on sananvapaus ja joka on onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä demokraattisia arvoja polkevan valtion naapurina, Lofgren sanoo viitaten Venäjään.
Lofgren ymmärsi myös Mikkelin merkityksen maanpuolustuksen kannalta paremmin, kun Ukrainassa puhkesi täysimittainen sota talvella 2022.
– Kaupunkimme näyttelee suurta roolia siinä, että Suomi säilyttää itsenäisyytensä tulevaisuudessakin, ja nyt me olemme myös isäntäkaupunki Natolle, Lofgren sanoo.
Mitalisti lähettää terveisensä kaikille mikkeliläisille.
– Kiitos paljon tästä kunniasta. Pro Mikkelin saaminen itsenäisyyspäivänä tekee siitä vielä erityisemmän. Olen iloinen, että unelmieni työ johdatti minut kaupunkiin, jossa olen oppinut paljon ja saanut nauttia kauniista ympäristöstä. Kiitos!
Vuoden 2025 Pro Mikkeli -mitalin saaja Joan Lofgren
– syntynyt vuonna 1957 Spokanessa, Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa
– Yhdysvaltain ja Suomen kansalainen
– jää eläkkeelle vuoden 2025 lopussa, mutta jatkaa osa-aikaisena erityisasiantuntijana ennen kuin kandidaattiohjelma muuttaa syksyllä 2026 Mikkelistä Espooseen
– palkittiin myös vuoden 2025 kansainväliseksi Mikkeliksi marraskuussa International Mikkeli Dayn yhteydessä
Mikkelin kaupunki on vuodesta 1983 lähtien myöntänyt Pro Mikkeli -mitalin henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi ja tehnyt kaupunkia tunnetuksi. Päätöksen mitalin saajasta tekee kaupunginhallitus.
Viime vuosien Pro Mikkeli -mitalilla palkittuja
2024
Kaija Ahonen, torikauppias
2023
Pia Puntanen, sisältöjohtaja, asiamies, FM
Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja, FM
2022
Teemu Laasanen, festivaalijohtaja
Olli Jokinen, jääkiekkovalmentaja
2021
Pauliina Rundgren, tuotesuunnittelija