Suuret investoinnit tuovat työpaikkoja ja verotuloja, mutta samalla hankkeet herättävät kysymyksiä myös ympäristövaikutuksista. Miten datakeskukset ja niiden rakentaminen vaikuttavat luontoon ja ilmastoon ja kuinka vaikutukset näkyvät lähialueen asukkaille? Kysymyksiin vastaa ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen Mikkelin seudun ympäristöpalveluista.
Pasosen mukaan datakeskusten vaikutuksia on syytä tarkastella sekä paikallisesta että laajasta näkökulmasta.
– Näkyvimpiä vaikutuksia ovat maankäyttö, rakentamisen aikainen liikenne ja melu. Laajassa mittakaavassa merkittävin ympäristökysymys liittyy energiankulutukseen ja siihen, miten datakeskuksen käyttämä sähkö tuotetaan, Pasonen sanoo.
Datakeskukset vaativat suuria tontteja. Rakentamisen yhteydessä poistetaan puita ja aluskasvillisuutta, maata muokataan ja ympäristöä asfaltoidaan. Lisäksi datakeskukset tarvitsevat sähköverkkoon liittyviä vahvistuksia, uusia kaapelointeja ja teknisiä järjestelmiä.
– Tilan tarve on näkyvin ympäristövaikutus. Ympäristö muuttuu, kun kasvillisuutta poistetaan ja maa-alaa otetaan rakentamisen käyttöön. Siksi onnistunut kaavoitus ja sijoituspaikan valinta ovat erittäin tärkeitä asioita hankkeiden alussa ja niiden aikana.
Pasosen mukaan Mikkelillä on kaavoituksen kannalta etuja. Kaupungissa on tarjolla rakentamiseen soveltuvia alueita, eikä toimintaa tarvitse sijoittaa yhtä tiiviisti rakennetuille alueille kuin monissa Etelä-Suomen kaupungeissa.
Energiankulutus ratkaisee ilmastovaikutukset
Uusiutuvan energian käyttö pienentää hiilijalanjälkeä, mutta sekään ei ole täysin vaikutuksetonta.
– Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat nekin maa-alaa. Siksi datakeskusten ympäristövaikutuksia pitää tarkastella kokonaisuutena, Pasonen korostaa.
Yksi keino vähentää ilmastovaikutuksia on hukkalämmön hyödyntäminen. Datakeskuksissa syntyy paljon lämpöä, joka voidaan ottaa talteen ja syöttää kaukolämpöverkkoon. Mikkelissä tehdään suunnitelmia hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöä varten. ESE-energia ja Compute Nordic ovat allekirjoittaneet asiasta aiesopimuksen.
Melu kiinnostaa lähialueiden asukkaita
Asukkaiden yhteydenotoissa rakentamisen aikainen melu nousee toistuvasti esiin. Myös valmiin datakeskuksen mahdollinen melu nostattaa kysymyksiä.
– Kysymyksiä on tullut siitä, miten melu leviää asutuksen suuntaan, Pasonen sanoo.
Datakeskuksissa merkittävimmän melulähteen muodostavat yleensä jäähdytysjärjestelmät. Melun vaikutus riippuu muun muassa laitoksen koosta, käytetystä teknologiasta ja ympäröivästä alueesta.
– Hiljaisella alueella melu havaitaan herkemmin kuin esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä.
Rakennusvaiheessa keskustelua on herättänyt myös raskas liikenne.
– Maamassojen kuljettaminen näkyy lähialueiden liikenteessä. Se on ollut yksi asukkaiden esiin nostamista huolista. Siksi kuljetusreitit ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt on tärkeää suunnitella niin, että haitat asukkaille jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Entä vaikutukset vesistöihin?
Datakeskusten vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Mikkeliin suunnitellut ja rakentumassa olevat datakeskukset eivät sijaitse pohjavesialueilla.
– Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointia säädellään tarkasti, ja niiden tulee sijaita asianmukaisesti suojatuilla alueilla. Tämä on toki normaalia toimintaa rakentamiseen liittyen, Pasonen korostaa.
Rakentaminen lisää kuitenkin vettä läpäisemättömiä pintoja, jolloin sade- ja sulamisvesiä syntyy aiempaa enemmän.
– Hulevesien hallinta pitää suunnitella hyvin jo ennen rakentamista. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että suunnitellut vesienhallintaratkaisut toteutetaan ja niiden toimivuutta seurataan.
Rakentamisen aikana suurimmat vaikutukset liittyvät yleensä pintavesiin. Maansiirtotyöt voivat lisätä vesistöjen samentumista, minkä vuoksi työmailla tarvitaan asianmukaisia vesienhallintaratkaisuja.
Ympäristövaikutusten arviointia eli yva-menettelyä edellytetään laissa määritellyiltä hankkeilta sekä tapauskohtaisesti hankkeilta, joiden arvioidaan voivan aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Menettelyn tarkoituksena on selvittää ympäristövaikutukset varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan ottaa huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Vettä tarvitaan myös jäähdytykseen
Datakeskuksissa vettä käytetään jäähdytysjärjestelmissä. Usein käytössä on suljettu vesikiertoinen järjestelmä, jossa sama vesi jäähdytyskemikaaleineen kiertää laitteistossa. Näin on myös Compute Nordicin datakeskuksen kohdalla.
Vaikka yksittäisen datakeskuksen vedenkäyttö ei todennäköisesti aiheuta ongelmia vesihuollolle, kokonaiskuva voi muuttua, jos alueelle rakentuu useita suuria keskuksia.
– Tulevaisuudessa vedenkäyttöä on syytä tarkastella myös kokonaisuutena, jos datakeskuksia sijoittuu alueelle enemmän.
Ympäristövaikutuksia voidaan lieventää
Pasonen muistuttaa, että ympäristövaikutusten minimointi alkaa jo suunnittelupöydältä. Sijoituspaikan valinta, huolellinen kaavoitus, meluntorjunta, hulevesien hallinta ja energiaratkaisut vaikuttavat kaikki lopputulokseen.
Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena Pasonen näkee ekologisen kompensaation, johon yritykset sitoutuvat.
– Luontovaikutuksia voidaan lieventää esimerkiksi ekologisella kompensaatiolla. Se on keino, jonka käyttöä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Myös meillä Mikkelissä.
Datakeskukset ovat osa digitalisoituvaa ja tekoälyä käyttävää yhteiskuntaa, ja niiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvaa tarve huolehtia siitä, että investoinnit toteutetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. – Datakeskukset eivät ympäristövaikutustensa osalta ole poikkeuksellisia verrattuna moniin muihin suuriin teollisiin hankkeisiin. Olennaista on, että vaikutukset tunnistetaan ajoissa ja niihin varaudutaan huolellisella suunnittelulla, Pasonen tiivistää.