M_itä? Nykytaiteen biennaalin kuraattoriksi on valittu taiteilija, kuvataiteen tohtori Teemu Mäki
Mikkelin taidemuseossa kesällä 2027 järjestettävän M_itä? Nykytaiteen biennaalin pääkuraattoriksi on valittu taiteilija, kirjailija, ohjaaja (teatteri/ooppera/ elokuva) ja tutkija Teemu Mäki. Helsingissä asuva Teemu Mäki tuntee suomalaisen taidekentän hyvin. Hän on toiminut kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla (nyk. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella) viisivuotiskauden 2008–2013. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2018. Hän on myös kuvataiteilijajärjestöjen eurooppalaisen katto-organisaation, IAA Europen presidentti vuodesta 2022 alkaen.
”On hienoa päästä kuratoimaan M_itä?-biennaalia!
En kuratoi näyttelyä yksin, vaan yhteistyössä itäsuomalaisten taidemuseoiden kanssa, mutta sillä on merkitystä, että näyttelyn pääkuraattori on taiteilija.
Taiteilijoiden kuratoimilla taidenäyttelyillä on oma tärkeä tehtävänsä kuvataiteen maailmassa — aivan kuten taiteilijoiden omilla gallerioilla. Ne monipuolistavat kuvataiteen kenttää ja näyttelytarjontaa. Tämä on hyvä vastapaino sille näyttelyohjelmistolle, jonka taidemuseot luovat omien kuraattoriensa ammattitaitoon luottaen. Välillä on hyvä kuulla kenttää — eli antaa taiteilijoiden itse sekä ehdottaa että valita, mitä laitetaan esille.
Uskon, että itäsuomalaisen taiteen biennaaliin tulee paljon innostavia teosehdotuksia, joista pystymme luo-maan antoisan näyttelyn. Näyttelyllä ei ole etukäteen määriteltyä teemaa, vaan sekin syntyy meille lähetettyjen portfolioiden ja teosehdotusten pohjalta. Mitkä teemat, mitkä pelot ja unelmat ovat itäsuomalaisille kuvataiteilijoille tärkeimpiä juuri nyt?”
M_itä? Nykytaiteen biennaalin tavoitteena on itäsuomalaisen ammattitaiteen esilletuominen ja vahvistaminen. Biennaali muuttaa muotoaan näyttelypaikojen vaihtuessa. Mikkelin vuoden 2027 biennaalin taiteilijahaku avataan maaliskuussa, viikolla 11.
M_itä? Nykytaiteen biennaali on kahden vuoden välein toistuva uuden taiteen katselmus Itä-Suomessa. Biennaali on järjestetty vuodesta 2019 Kuopion, Mikkelin ja Joensuun taidemuseoissa ja nyt mukaan on liittynyt Lappeenrannan taidemuseo.
M_itä? Nykytaiteen biennaalin virallisille nettisivuille pääset tästä linkistä
M_itä? Nykytaiteen biennaali 12.6.–10.10.2021
M_itä? Nykytaiteen biennaali on uudenlainen kahden vuoden välein toistuva nykytaiteen näyttelykokonaisuus Itä-Suomessa. Kyseessä on yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen sekä Kuopion, Mikkelin ja Joensuun taidemuseoiden kesken toteutettu nykytaiteen laaja näyttelyprojekti. Ensimmäinen M_Itä? Nykytaiteen biennaali oli esillä Kuopion taidemuseossa 2019 – 2020. Mikkelin 2021 biennaalin jälkeen kolmas biennaali järjestetään Joensuun taidemuseossa 2023. Joensuun jälkeen kierros jatkuu uudestaan Kuopiosta vuonna 2025.
M_itä?-biennaalin pohjana on aluetaidenäyttelyperinne, mutta ei vanhaa elvyttäen. Biennaalin ideana on yhteistyöhön, vuoropuheluun ja mentorointiin pohjautuva kuratointi, joka tähtää linjakkaaseen nykytaiteen näyttelyyn, nostamalla esiin ammattimaisesti tuotettua ”lähitaidetta” ja taiteilijoita. Yleisölle biennaali tarjoaa kattavan kuvan itäsuomalaisesta nykytaiteesta. Biennaali on dynaaminen, ajassa kiinni oleva näyttelykonsepti, joka uudistuu ja kehittyy jatkuvasti vuorovaikutuksessa alueen taidemuseoiden, taiteilijaseurojen, taiteilijoiden ja yleisön kanssa.
Mikkelin M_itä? Nykytaiteen biennaaliin haettiin teosehdotuksia teemalla paras mahdollinen maailma Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan taiteilijoilta. Teosehdotuksia tuli 65 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä. Näyttelyn kuraattori taiteilija Jani Leinonen valitsi yhdessä yhteistyömuseoiden kuraattoreiden kanssa 12 taiteilijaa/taiteilijaryhmää Mikkelin biennaaliin. Teosehdotukset vastasivat hyvin kuraattori Leinosen asettamaan haasteeseen kuvitella unelmien todellisuus ilman rajoituksia. Teoksista osa oli esillä kaupunkiympäristössä.
Biennaalin teema on entistä ajankohtaisempi juuri nyt, kun tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Dystooppisten tulevaisuuskuvien vastapainoksi kaipaamme utooppista ulottuvuutta, maailmaa missä ongelmille on keksitty ratkaisut. Taide itsessään on arvokas asia, joka tekee maailmasta paremman. Ja kääntäen, myös taide tarvitsee utopioita toimiakseen.
Teosten sijoituspaikat löytyvät täältä.