| Perusnäyttely | Vaihtuvat näyttelyt |
Päämajamuseon perusnäyttelyn uudistus 2020 alkaen
Päämajamuseon perusnäyttelyä uudistetaan tällä hetkellä vaiheittain. Päämajamuseo on avautunut osana Sodan ja rauhan keskus Muistia 4.6.2021.
Päämajamuseon perusnäyttely kertoo Päämajan toiminnasta ja sodan johtamisesta sekä sotilaallisella että poliittisella tasolla. Lisäksi museossa on nähtävillä Mannerheimin työhuone ja Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto sodanaikaisissa asuissaan.
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely 18.6.2024 alkaen
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi.
”Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta
Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä. ”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.
”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz
Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.
Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.
Lisätietoja
Sisältöjohtaja Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
0400 651620
pia.puntanen(at)muisti.org
Päämajamuseon perusnäyttely 2001-2020
Remontoitu Päämajamuseo avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2001. Muutokset palauttivat museon tilat sodan aikaiseen asuunsa. Aikaisemmin pelkästään mustavalkoisiin valokuviin perustuneet mielikuvat tiloista saivat uusia ulottuvuuksia, kun sodan aikainen värimaailma avautuu vierailijalle. Rakennuskonservaattorien esiin kaivamien värimallien pohjalta palautettiin tiloihin sodan aikainen värimaailma.
Päämajamuseon uudet tilat ja uusi näyttely kertovat päämajan toiminnan ohella sotavuosien keskeisistä tapahtumista nykytekniikalla. Graafikko Kari Piippo on antanut näyttelylle visuaalisen ilmeen, jonka keskeisinä piirteinä ovat suurikokoiset, puhuttelevat kuvat sekä aiheeseen liittyvät esineet.
Näyttelyä varten valmistettiin multimediaohjelma Suomen sotavuodet. Ohjelmaan on koottu tietoja sotavuosien keskeisistä tapahtumista ja henkilöistä. Lisäksi museossa on mahdollisuus tutustua everstiluutnantti Antti Juutilaisen käsikirjoittamaan Lokki-peli multimediaohjelmaan. Tietokonepisteissä voi myös kuunnella muun muassa marsalkka Mannerheimin, presidentti Kallion, presidentti Rytin ja kenraali Heinrichsin puheita.
Päämajamuseossa on mahdollisuus tutustua myös runsaaseen filmimateriaaliin. Pääesikunnan elokuva-arkistosta on koottu uutiskatsauksia vuosilta 1939–1944.
Päämajamuseon vaihtuvat näyttelyt
”Pimeys suurin ennen auringon nousua” – Katkelmia Risto Rytin elämästä
28.9.2019 – 31.8.2020
Satakunnan Huittisissa vuonna 1889 syntyneen Risto Heikki Rytin ura eteni nopeasti. Hänestä tuli edistyspuolueen kansanedustaja vuonna 1919, valtiovarainministeri 1921 ja Suomen Pankin pääjohtaja 1923. Joulukuussa 1939 talvisodan sytyttyä Rytistä tuli pääministeri. Tasavallan viidenneksi presidentiksi Ryti valittiin 19.12.1940, noin kuusi kuukautta ennen jatkosodan syttymistä. Päämajamuseon vaihtuvassa näyttelyssä ”Pimeys suurin ennen auringon nousua” – Katkelmia Risto Rytin elämästä esitellään Rytin julkista ja yksityistä elämää poliittisen uran alkuvaiheilta vuodesta 1919 aina hänen kuolemaansa vuoteen 1956 saakka.
Katkelmat Rytin ja hänen aikalaistensa muistiinpanoista, muistelmista ja kirjeistä tuovat esille Rytin kokemuksia ja näkemyksiä niin sodista, presidenttiydestä, sotasyyllisyydestä kuin hänen omasta maailmankatsomuksestaan. Vastapainoa sotavuosien muistiinpanoissa näkyvälle jopa kylmän analyyttiselle poliitikolle tuovat kirjeet Gerdalle, joista ilmenee kuva rakastavasta aviopuolisosta ja lämpimästä suhteesta, joka jatkui läpi Rytien elämän.
Sisällöltään näyttely seuraa Mikkelin Teatterin 100-vuotisjuhlanäytöksenä nähtävän Tapio Liinojan ja Reidar Palmgrenin käsikirjoittaman näytelmän Rakastunut Ryti teemoja tukien näytelmän historiallista kontekstia. Teatterin juhlavuoden kunniaksi näyttelyn avajaispäivänä vietetään samanaikaisesti Mikkelin Teatterin järjestämää Ryti-päivää.
Päämajamuseon näyttelyn kaikille avoimia avajaisia vietetään lauantaina 28.9.2019 kello 10–17.
Edelliset näyttelyt:
Pakopelihuone LOKKI
14.6. – 18.8.2019
Päämajamuseon vaihtuvan näyttelyn tila muuttuu kesäkaudella 2019 pakohuonepeliksi. Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan kannaksella on ruuhkauttanut päämajan viestikeskus Lokin. Tärkeä viesti on välitettävä rintamalle, ennen kuin se murtuu. Ratkaisu on pelaajien käsissä: ehdittekö selvittää salatun viestin ja luoda yhteyden ennen kuin on liian myöhäistä?
LOTTA-valokuvanäyttely
1.12.2018 − 1.2.2019
Päämajamuseo asettaa esille valokuvaaja Johanna Kareen LOTTA-valokuvanäyttelyn, jonka suojelijana toimii Suomen tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
Valokuvaaja Johanna Kareen LOTTA-valokuvanäyttely esittää seitsemän lottana ja pikkulottana talvi- ja jatkosodan aikana toimineen muotokuvat ja heidän tarinansa. Näyttely nostaa esiin lottien kokemuksia ja kunnioittaa heidän tekemäänsä tärkeää työtä. Lähimmäisenrakkaudellaan ja työllään he tekivät suuria tekoja itsenäisyytemme eteen.
Mustavalkoisten muotokuvien tunnelma on intensiivinen ja kuvattujen katseista välittyy sodan muisto. Tarinoissa esiin nousevat sotaponnistelujen mieleen painuneimmat vaiheet ja tapahtumat. Näiden naisten, jotka tapahtumien aikaan olivat vasta nuoria tyttöjä, olemuksesta välittyy nyt rohkeus ja lempeys. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut toimittaja Pia Warvas.
Näyttely avattiin syyskuussa 2017 Helsingissä Sanomatalossa osana Suomi 100-juhlavuoden ohjelmaa. Ennen Päämajamuseoon tuloa näyttely on ollut esillä myös Imatran kaupungintalolla ja Helsingissä Kulttuuritalolla.
Johanna Kare on helsinkiläinen valokuvaaja, joka haluaa teoksillaan nostaa esiin unohdettuja ja marginaaliin jääneitä ihmisiä ja ilmiöitä. Hän on kuvannut muun muassa kodittomia, koulukiusattuja ja vankilatuomiota suorittavia.
Punikki vai lahtari?
17.5.2018 – 1.2.2019
Sisällissota jakoi kansan kahtia ja kaikki haavat eivät ole umpeutuneet vieläkään. Päämajamuseon vaihtuvassa näyttelyssä ”Punikki vai lahtari” valitset puolesi.
Kenraali C. G. E. Mannerheim ratsasti näyttävästi joukkojensa kärjessä Helsingissä järjestetyssä voitonparaatissa 16.5.1918. Takana oli veriset 108 päivää, joiden aikana syntyi haavoja, joista kaikki eivät ole parantuneet vieläkään.
Päämajamuseon vuoden 2018 näyttely Punikki vai lahtari käsittelee sadan vuoden takaisia tapahtumia sodan molempien osapuolien näkökulmasta. Punaiset aloittivat sodan vallankumouksena Helsingissä tammikuun 27. päivä. Heidän tavoitteenaan oli työväestön vapautus ja luokaton yhteiskunta. Vaasaan paennut Suomen laillinen hallitus aloitti vapaussodan venäläisten aseistariisunnalla, ylipäälliköksi nimitetyn kenraalin Gustaf Mannerheimin johdolla 28.1.1918. Sodan aikana ja sitä seuranneina kuukausina menetettiin lähes 37 000 henkeä.
Punikki vai lahtari on yksi neljästä Mikkelin museoiden vuotta 1918 käsittelevästä näyttelystä.
Vuoden 1918 tapahtumia käsitelevät näyttelyt tänä vuonna Mikkelin museoissa:
• Suur-Savon museo 2.5. alkaen: Mikkeli 1918
• Päämajamuseo 17.5. alkaen: Punikki vai lahtari
• Viestikeskus Lokki 2.5–31.8.2018: Viestijoukkojen synty
• Jalkaväkimuseo 4.5. alkaen: Tie itsenäisyyteen
Menneitä näyttelyitä
2.5.2017–1.4.2018 Jos se olisin ollut minä
24.2.–21.5.2017 State of the Art – Valtion taideteostoimikunta 60 vuotta: Menneen ja tulevan välissä
2.5.–31.12.2016 Sotasyylliset
2.1.–31.12.2015 Sodasta rauhaan – Suomi 1945
15.7–31.12.2014 Sodasta rauhaan – Suomi 1944–1945
2.5.–31.8.2013 Päämajan johtamaa tiedustelua 1939–1944
2.5.–31.12.2012 Hyvää syntymäpäivää, herra marsalkka!
2.5.–31.12.2011 Vahvoja apuvoimia! – Sota-ajan lehtimainoksia
13.3.2010–31.3.2011 13.3.1940 – Ensimmäinen rauhanpäivä