| Esillä nyt | Näyttelyt 2025 | Näyttelyt 2024 | Näyttelyt 2023 | Näyttelyt 2022 | Näyttelyt 2021 |
| Näyttelyt 2020 | Näyttelyt 2019 | Näyttelyt 2017 | Esillä muualla |
Näyttelyt 2025
21.3.–18.5.2025 Hiljaisuuden manifesti – Ulla Karttunen, Jukka Korkeila, Anni Löppönen, Ville Löppönen ja Henry Wuorila-Stenberg
Hiljaisuus ymmärretään monesti hyvin kapeasti puhumattomuutena tai äänettömyytenä. Hiljaisuus voi kuitenkin avata oven sisäisen kuulemisen ja näkemisen aloihin, kokemiseen, missä on potentiaali tapahtua kohtaaminen, läsnäolo ja yhteys Toiseen. Hiljaisuus yllättää, sillä se avautuu vasta levottomuuden ja sisäisen metelin kohtaamisen kautta. Hiljaisuus on ajankohtaista.
Hiljaisuuden manifesti on kuvataitelija Ville Löppösen hiljaisuuden tutkimisesta alkunsa saanut taitelijaryhmä. Löppönen on koonnut yhteen viisi taiteilijaa, joille hiljaisuus on keskeinen asia taiteen tekemisen tiellä. Hiljaisuus on kutsu sanattoman äärelle, sisäisten kuvien ja kokemusten läpäisevyyteen. Viisi taiteilijaa Ulla Karttunen, Jukka Korkeila, Anni Löppönen, Ville Löppönen ja Henry Wuorila-Stenberg kutsuvat kohtaamaan hiljaisuutta. Hiljaisuutta, jota nämä taiteilijat kohtaavat työskennellessään. Hiljaisuuden kautta tapahtuu ihme, joka tulee ilmi ilmoituksena valmiissa teoksessa.
7.6.–21.9.2025 Taiteilijapari Aino ja Yrjö
Taidemaalareiden Aino Vihervä-Muukan (1899–1992) ja Yrjö S. Muukan (1891–1953) merkitys etenkin mikkeliläiselle taide-elämälle on tärkeä. He tekivät pitkäjänteistä työtä paikallisen taide-elämän rikastuttamiseksi niin taiteilijoina, kuvaamataidonopettajina kuin Mikkelin Taideyhdistyksen perustajajäseninä. Vaikka he osallistuivat ahkerasti valtakunnallisiin yhteisnäyttelyihin, he ovat jääneet suomalaisen taiteen kentässä vähäiselle huomiolle. Heidän taidettaan ja taiteilijuuttaan ei kuitenkaan voida ohittaa, kun tarkastellaan eteläsavolaista ja mikkeliläistä taidetta.
Mikkelin taidemuseon näyttely esittelee Ainon ja Yrjön tuotantoa ensi kertaa laajasti. Näyttelyn teosvalinnasta vastaa amanuenssi Paula Hyvönen. Valinnassa on ollut lähtökohtana Mikkelin taidemuseon kokoelmissa olevat Muukkien teokset. Suurin osa näyttelyssä olevista teoksista on lainattu yksityiskokoelmista. Mukaan on valittu lähes sata teosta. Päivätyönsä ohella Aino ja Yrjö olivat tuotteliaita taidemaalareita, joiden teoksissa keskeisiä aiheita olivat niin maalais- ja metsämaisemat, kesäpaikan Haapasaaren kalliorannat, Lapin tunturimaisemat kuin Pariisin katunäkymät.
10.10.2025–15.2.2026 Harri Pälviranta
Harri Pälviranta (s. 1971 Tampere) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, vapaa tutkija ja opettaja. Hänen teoksiaan on ollut esillä yli 150 näyttelyssä, yli 30 eri maassa. Pälviranta on julkaissut valokuvaa käsitteleviä artikkeleita suomalaisissa ja ulkomaisissa julkaisuissa, luennoinut ja vetänyt työpajoja Suomessa ja ulkomailla sekä työskennellyt vapaana kuraattorina.
Pälvirannan valokuvataiteelliset kiinnostukset liittyvät yhteiskunnallisiin kysymyksiin, usein vallankäyttöä ja väkivaltaa käsitteleviin aiheisiin sekä mieheyden ja maskuliinisuuden pohtimiseen. Monissa hankkeissa nämä kaksi tulokulmaa kytkeytyvät yhteen. Hänen kuvallinen otteensa on monesti postdokumentaarinen: vaikka hän toimii osittain sosiaalisen dokumentarismin jatkumossa, hän myös lainaa, kierrättää ja muokkaa muiden tuottamaa materiaalia, toimii studiossa eikä pelkää tekstinkään käyttöä. Myös kokeellisuudella ja leikittelevyydellä on sijansa Pälvirannan työskentelyssä. Mikkelin taidemuseon näyttelykokonaisuudessa on esillä sekä valokuva- että videoteoksia.
Näyttelyt 2024
12.10.2024–2.3.2025 Tiitiäisen aika
Vuosi 2024 on rakastetun akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnaksen (1924–2021) 100-vuotisjuhlavuosi. Taiteilija Alexander Reichstein on luonut Kunnaksen lastenrunoista kolmiulotteisen Tiitiäisen aika -näyttelyn, joka tuo runojen valloittavat hahmot Mikkelin taidemuseoon. Näyttelyssä runojen päähenkilöt – Tiitiäinen, Herra Pii Poo, Jaakko Vaakko Vesirotta ja Metsähiisi – vievät näyttelyvieraan yllätykselliselle seikkailumatkalle Satupuun katveeseen, jonka oksistoon kätkeytyy runoista tuttuja yksityiskohtia. Näyttelykokemus saa syvyyttä runojen alkuperäisistä kuvituksista, joista jokainen sukupolvi tunnistaa oman aikansa.
Tiitiäisen satupuu -runokirja uudisti ilmestyessään vuonna 1956 suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn. Lapsen maailmaan eläytyvät runot innoittivat runoilijaa jatkamaan aihepiirin parissa aina vuonna 2020 julkaistuun Tiitiäisen metsä -runokokoelmaan saakka. Huumoria, leikkimielisyyttä ja sanallista ilottelua tulvivat runot ovat saaneet rinnalleen oivaltavat kuvitukset aikansa parhaiden suomalaisten kuvittajien – Maija Karman, Julia Vuoren, Kristiina Louhen, Christel Rönnsin, Pia Westerholmin ja Silja-Maria Wihersaaren – tulkinnoista.
Tiitiäisen aika -näyttelyn on alun perin tuottanut Päivälehden museo (nykyisin Median museo ja arkisto Merkki). Näyttely on ollut esillä Tampereella Muumimuseossa 29.4.2023–31.3.2024, ja siellä esitellyn kuvituskokonaisuuden kuratoi tuottaja Minna Honkasalo. Mikkelin taidemuseossa näyttely täydentyy FT, dosentti Sirke Happosen teksteillä Kunnaksen runoudesta sekä tiitiäiskirjojen eri kuvituksista.
Ripustuskuva Tiitiäisen aika -näyttelystä Päivälehden museossa 2022. Kuva Ida Pimenoff©
8.6.–22.9.2024 Heikki Willamo – Metsän sylissä
Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon teoksissa luonto, etenkin metsä ja sen eläimet, on keskeisellä sijalla. Willamon valokuvissa luonto avautuu monimuotoisena ja ikiaikaisena, myyttisenäkin. Willamo on pitänyt lukuisia näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja julkaissut useita kirjoja.
Heikki Willamo on kuvannut metsiä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Sinä aikana moni vanha metsä on hävinnyt ikiajoiksi. Luontoa esittävien kuvien merkitys eräänlaisena luonnon ja ihmisen välisen suhteen herättäjänä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Willamo etsii valokuvataiteen keinoin uusia muotoja kestävälle kanssakulkijuudelle. Luontokuvaus kantaa harteillaan usein dokumentaarisuuden taakkaa, mutta Willamon ilmaisussa jopa unenomainen ja tyylitelty tapa esittää metsää ja sen asukkaita on elämyksellisesti koettua. Hän näyttää teoksillaan, mitä olemme menettämässä, jos emme toimi.
Mikkelin taidemuseon näyttely rakentuu sekä uusista että vanhoista teoksista ja lisäksi näyttelyyn tulee liikkuvalla kuvalla toteutettuja teoksia. Näyttelyn kuraattoreina ovat valokuvataiteilijat Marko Hämäläinen ja Harri Heinonen.
Heikki Willamo, Näätä, 2022, digitaalinen mustesuihkuvedos. Kuva Heikki Willamo©
10.2.–26.5.2024 Kari Juutilainen – Discover
Kuopiossa asuvan ja työskentelevän Kari Juutilaisen akryylimaalauksia viimeisen viiden vuoden ajalta. Näyttely nostaa esille maalausprosessin tärkeyden taideteoksen luomisessa. “Taiteen tekeminen lähtee liikkeelle ajatuksesta, joka alkaa itää, kasvaa ja kehittyy taideteokseksi. Kun kuvataan näkymätöntä, vaikeasti kuvailtavaa maailmaa, visuaalisella ajattelulla päästään alueelle, jota sanat eivät välttämättä tavoita.” Discover -näyttelyssä esillä on pääosin uutta tuotantoa, jolle on tyypillistä orgaaniset ja geometriset, kerrokselliset rakenteet sekä kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutus.
Pieksämäeltä lähtöisin oleva Kari Juutilainen on tuottelias ja monipuolinen kuvataiteilija, joka 40-vuotisen uran aikana on toteuttanut yli 30 yksityis- ja yli 100 yhteisnäyttelyä. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin maalauksia, piirustuksia, veistoksia kuin valokuvaa, musiikkia, videoteoksia, performansseja ja tilaääniteoksia. Juutilainen on Taidemaalariliiton TML, Kuopion Kuvataiteilijat ry:n, Dimensio ry:n ja Suomen arvostelijain liiton SARV:n jäsen.
Kari Juutilainen, Näkymä, 2020, akryyli kankaalle, ©Kuvasto ry. Kuva Kari Juutilainen
Näyttelyt 2023
Überhund – Taiteen kiehtovat koirat 13.10.2023–28.1.2024
Näyttely esittelee monipuolisesti koiraa ja sen eri rooleja kuvataiteessa viimeisen 150 vuoden aikana. Kuvataiteessa koiria esiintyy huomattavan paljon, mutta arkisina ja tavallisinakin hahmoina ne saattavat jäädä helposti huomaamatta. Überhund-näyttely tuokin katseen kohteeksi koiran. Perinteisesti koiran rooli taiteessa on liittynyt turvaan, uskollisuuteen ja kumppanuuteen. Siihen on liitetty sentimentaalisuuden ja suloisuuden määreet. Näyttely avaa perinteisten koiraan liitettyjen teemojen lisäksi koiran poliittista roolia ja jalostuseettisiä kipukohtia sekä tutkii koiran materiaalisuuta.
Taidehistorioitsija, FM Sonja Hämäläisen ideoima ja Salon taidemuseon johtajan Susanna Luojuksen kuratoima kiertonäyttely on toteutettu yhteistyössä Salon, Kouvolan, Jyväskylän, Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden kanssa. Teoksia on lainassa suomalaisista julkisista kokoelmista, museoista, gallerioista, säätiöistä ja yksityisiltä omistajilta. Näyttely on laajin koiria esittävän taiteen kokonaisuus mitä Suomessa on koskaan nähty. Näyttelyyn liittyy myös runsaasti kuvitettu julkaisu, joka tuo esille taustoja ja näkökulmia koirista kuvataiteessa.
Mikkelin 13. kuvitustriennale 10.6.–24.9.2023
Mikkelin 13. kuvitustriennale esittelee nykykuvituksen laaja-alaisuutta ja monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Visualisoituneessa kulttuurissa kuvitus on levinnyt myös perinteisten julkaisukanavien ulkopuolelle. Triennale toteutetaan kilpailuna, jossa kuvitusten aihe, toteutustapa ja -tekniikka on vapaa. Kaikki teokset on julkaistu viimeisen kolmen vuoden aikana. Työt näyttelyyn valitsee viisihenkinen jury. Mikkelin taidemuseo ja Grafia ry ovat perustaneet tapahtuman vuonna 1987 ja Kuvittajat ry on ollut mukana yhteistyössä vuodesta 2008. Näyttelyn kansainvälinen vieras on norjalaiskuvittaja Mari Kanstad Johnsen.
DARK ATLAS − Perttu Saksa 10.2.–21.5.2023
Mikkelin taidemuseon näyttelyvuoden 2023 aloittaa valokuvataiteilija Perttu Saksa. Hän on tunnettu valokuvateoksistaan, joissa yhdistyvät vahva visuaalinen tarkkanäköisyys ja monikerroksellisuus. Teoksissaan hän käsittelee ihmisen ja luonnon välisiä suhteita.
Mikkelin taidemuseoon Saksa tuo Dark Atlas -valokuvasarjan, jossa hän yhdistelee dokumentaarisia valokuvia, asetelmia ja abstrakteja teoksia. Saksa pohtii energiaa ja sen olemusta yhteiskunnan rakenteellisena osana ja paikantaa sen fyysiseksi elementiksi ihmisen tasolla. Öljy ja bensiini ovat Saksan kuvissa konkreettinen aihe, samoin kuin riippuvuutemme fossiilisiin polttoaineisiin ja niistä aiheutuviin ongelmiin. Näyttelyn yhteydessä on esillä ja myynnissä Saksan kirjaa Dark Atlas (Kehrer Verlag 2022).
Näyttelyt 2022
Another Real Sphere ─ Hinni Huttunen 1.10.2022–22.1.2023
Kuvataiteilija Hinni Huttunen työskentelee valokuvan ja videon keinoin. Pieksämäeltä lähtöisin oleva Huttunen valmistui vuonna 2018 Tukholman Kuninkaallisesta taidekorkeakoulusta. Tukholmassa asuva Huttunen oli mukana ensimmäisessä M_itä? Nykytaiteen biennaalissa Kuopion taidemuseossa vuonna 2019.
Teoksissaan taiteilija käsittelee naiseutta, sukupuolirooleja ja stereotyyppisiä käsityksiä kauneudesta. Muotokuvat, romantiikka ja loputtoman nolouden ihanuus ovat hänen intohimon kohteinaan.
Taiteellista työskentelyä ja näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto, Taiteen edistämiskeskus ja Taiteen edistämiskeskuksen Etelä-Savon taidetoimikunta.
Lisätietoa taiteilijasta:
hinni.huttunen@gmail.com
https://www.hinnihuttunen.com/
www.instagram.com/innih
Hinni Huttunen, Self-portrait (crying), 2020, digitaalinen vedos kankaalle, 200 x 300 cm
Kuva: Hinni Huttunen ©Hinni Huttunen
Hinni Huttunen, Small Body Magic, 2017, stillkuva HD-videosta, kesto 16 s.
Kuva: Hinni Huttunen ©Hinni Huttunen
Jälkiä historiassa – Oman aikansa nykytaidetta 4.6.–18.9.2022
Vuonna 2022 suomalainen osuuspankkitoiminta täyttää 120 vuotta. OP Ryhmän Taidesäätiö on valinnut juhlavuoden teemakseen Jälkiä historiassa – 120 vuotta yhteisöllisyyttä ja kaikki juhlavuoden taidenäyttelyt on suunniteltu heijastelemaan tätä teemaa. Taidesäätiön laajasta taidekokoelmasta esitellään teoksia, jotka kuvastavat OP Ryhmän historiaa ja myös linkittyvät toinen toisiinsa. Juhlavuoden aikana Taidesäätiö tuottaa näyttelyitä ja taide-elämyksiä Vallilan toimipisteessään, mutta tekee myös yhteistyötä taidemuseoiden ja Jyväskylän yliopiston kanssa.
OP Ryhmän Taidesäätiön noin 3000 teoksen kokoelma on Suomen suurin yksityinen taidekokoelma, jonka vanhimmat teokset ajoittuvat 1800-luvun puoliväliin, mutta painopiste on suomalaisessa 1990–2000 -lukujen nykytaiteessa. Mikkelin taidemuseoon tulevan näyttelyn teoksissa etenkin suomalainen luonto tarjoaa linkin menneestä nykypäivään. Suomalaisen kultakauden taiteilijat kohtaavat nykytaiteen luoden vuoropuhelua eri aikakausien teosten välille.
Näyttelyn kuraattori, FT, konservaattori ja taidehistorioitsija Nina Robbins avaa näyttelyn kokonaisuuden rakentumista seuraavasti: ”Joskus on mielenkiintoista saattaa yhteen asioita, jotka ensi näkemältä eivät mahdu samaan joukkoon. Voimme esimerkiksi kysyä, kuinka suomalaisen kultakauden tekijä kohtaa nykytaiteen? Voivatko nämä teemat sijoittua samaan tilaan ja vielä jopa keskustella keskenään? Asettamalla selkeästi eri aikakauteen ja ismiin kuuluvat teokset samaan tilaan luodaan vuoropuhelua, jossa vastakkaisuuden on mahdollista linjautua yhteneväisyydeksi. Tämä rajanylitys jättää vastakkainasettelun sivurooliin – ja jäljelle jää taide.”
Albert Edelfelt, Maisema Beaulieusta, 1886, öljy kankaalle, 32 x 49 cm. Kuva: Rauno Träskelin
Pekka Ryynänen, Sommitelma II, 1985, öljy kankaalle, 46 x 90 cm. Kuva: Rauno Träskelin
Kenen luonto? 4.3.–22.5.2022
Maamme kautta aikain laajin luontoa käsittelevä valokuvahanke etsii valokuvasta uudenlaisia työkaluja kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Näyttelyssä nähdään erilaisia luontotulkintoja alan huippunimiltä sekä nousussa olevilta lupauksilta. Näyttelyn on kuratoinut taide-, luonto- ja ympäristökuvauksen dosentti, TaT Juha Suonpää. Näyttelyn taiteilijoina mm. Sanna Kannisto, Sami Karjalainen, Ritva Kovalainen, Harri Larjosto, Esko Männikkö ja Markus Varesvuo.
Markus Varesvuo, Rodeo, 2018. Kuva: Markus Varesvuo ©Markus Varesvuo
Sanna Kannisto, Winds Blow South, 2019, pigmenttivedos. Kuva: Sanna Kannisto ©Sanna Kannisto
Näyttelyt 2021
ETHOLOGY OF A MAN – JUHANA MOISANDER 12.3.–16.5.2021
Kuvataiteilija Juhana Moisanderin (s.1977) videoinstallaatiosarjan Ethology of a Man, 2019–2021, kolme osaa on esillä Mikkelin taidemuseossa. Moisander tunnetaan ihmisen käyttäytymistä pohtivista teoksistaan. Tarkastelun kohteena ovat eettiset valinnat ja niiden seuraukset yksilön ja ryhmän toiminnassa. Taidehistoriasta ja kirjallisuudesta tutut teemat kiinnittyvät vahvasti nykyhetken yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja heijastelevat samalla ihmisen valintoja kaikkina aikakausina.
Jännitteisiä tilanteita kuvaavat teokset muodostavat emotionaalisesti vangitsevia kokonaisuuksia, jotka pitävät katsojan tiiviisti otteessaan. Esille nousee ihmisen henkinen kamppailu oikean ja väärän välillä. Ethology of a Man, 2019, käsittelee ryhmädynamiikkaa ja yksilön henkilökohtaisen valinnan kestävyyttä suuressa joukossa. Pied Piper, 2020, kohdentaa huomion valintojensa haavoittaman ihmisen sisäiseen yksinäisyyteen. Ensimmäistä kertaa esillä oleva Pietà, 2021, puolestaan keskittyy ihmiseen, joka muista piittaamatta noudattaa omaan sisäistä tahtoaan ja jättää tekojensa seuraukset muiden kannettavaksi.
Harkittu äänimaisema laajentaa teosten fyysisiä ulottuvuuksia ja vahvistaa teosten juhlallista tunnelmaa. Visuaalisten mielleyhtymien kaari ulottuu kauas menneeseen ja sisällölliset viittaukset liukuvat maallisesta kirkolliseen taiteeseen. Ihmisenä olemisen kipupisteitä tarkastellaan esteettisesti, lähes hartaasti. Kokemus teosten äärellä voimistuu selittämättömän syväksi. Sukupolvien ketju on läsnä kaikissa ihmisen toimissa, sillä myös mennyt aika on olemassa olevaa aikaa.
Juhana Moisanderin tuotantoon kuuluu myös useita paikkaan ja teemaan sidottuja tilaustöitä eri puolilla Suomea. Ensimmäinen julkinen teos Justitia valmistui 2020 Lappeenrannan uuteen oikeustaloon. Uusin tilaustyö sijoittuu Mikkeliin keväällä avattavaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin. Juhana Moisanderin teoksia on muun muassa Helsingin taidemuseon HAMin, Espoon modernin taiteen museon EMMAn ja Jenni ja Antti Wihurin Säätiön kokoelmissa. Savonlinnasta lähtöisin oleva taiteilija asuu ja työskentelee Karkkilassa.
12.6.–10.10.2021 M_ITÄ? NYKYTAITEEN BIENNAALI
M_itä? Nykytaiteen biennaali on kahden vuoden välein toistuva nykytaiteen katselmus Itä-Suomessa. Näyttelykonsepti on suunniteltu yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen sekä Kuopion, Mikkelin ja Joensuun taidemuseoiden kesken. Ensimmäinen biennaali järjestettiin Kuopion taidemuseossa syksyllä 2019. Vuoden 2021 biennaalin pääkuraattori on kuvataiteilija Jani Leinonen.
Biennaaliin taideteosten teemana on paras mahdollinen maailma. Teema on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Parhaassa mahdollisessa maailmassa ongelmille on keksitty ratkaisut.
Biennaalien toteutuksessa etsitään aina jotain uutta. Mikkelissä M_itä? 2021 Nykytaiteen biennaali laajentuu taidemuseon lisäksi osaksi katukuvaa ja julkisia tiloja. Näyttelyn taiteilijat ovat Jaakko Autio, Emma Fält, Reetta Gröhn-Soininen, Marjo Hallila, Antti Immonen, työryhmä Unski Immonen ja Väinö Makkonen, Ville Löppönen, Jaana Partanen, Antti Rönkä, Hanna Vahvaselkä, Iida Valkonen ja Tarja Wallius.
VANTAGE POINT
Valokuvataidetta Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta
Mikkelin taidemuseo 29.10.2021–13.2.2022
Kuva: Auerniitty, Mikko. Yyteri, Suomi, 2008. Mikkelin kaupungin taidekokoelma.
Mikkelin taidemuseon syksyn näyttely esittelee valokuvataidetta Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta. Harvoin esillä olevia teoksia on valittu 11:ltä taiteilijalta. Näyttelyn taiteilijat ovat Mikko Auerniitty, Harri Heinonen, Olli Jaatinen, Päivi-Maria Jaatinen, Ari Jaskari, Annikki Luukela, Anni Löppönen, Juhana Moisander, Susanna Pälviä, Perttu Saksa ja Vertti Teräsvuori.
Kaupungin kokoelmaan valokuvataidetta on hankittu 1990-luvulta lähtien, jolloin valokuva oli suomalaisessa taidekentässä jo vakiinnuttanut paikkansa perinteisten taidemuotojen, kuten maalaustaiteen, grafiikan ja kuvanveiston, rinnalla. Valokuvataiteesta oli muodostunut moneen taipuva taidemuoto, jonka määrittely ei ollutkaan enää niin yksiselitteistä (Valokuvataiteen ydin 2014). Valokuvaa on sittemmin käytetty monimuotoisesti taiteen tekemisen välineenä. Se taipuu dokumentarismista lavastettuihin kuvatarinoihin ja installaatioista videoteoksiin. Valokuvataidetta on tehty rakentamalla, lavastamalla, manipuloimalla, kollaaseina, kierrättämällä sekä lainaamalla ja kommentoimalla muuta kuvakulttuuria.
Näyttelyn taiteilijat hyödyntävät valokuvan erilaisia mahdollisuuksia ja kykyä luoda fiktiota tai dokumentaristisia kuvia. Valokuva toimii oman identiteetin hahmottamisen välineenä. Savolainen maaseutu kohtaa oman arjen ja henkilökohtaiset kokemukset Ari Jaskarin mustavalkovedoksissa. Mikko Auerniitty ja Harri Heinonen kuvaavat jalkapallomaisemia 1800-luvun maisemamaalauksen hengessä. Vertti Teräsvuoren valokuvasarjan kuvitteellinen alkuperäiskansa referoi yhdysvaltalaisen valokuvaajan Edward S. Curtisin valokuviin Pohjois-Amerikan intiaaneista. Juhana Moisander puolestaan lainaa maalaustaiteen vanitas-aiheista tummanpuhuvissa asetelmissaan. Anni Löppösen valokuvissa arkinen maisema kaikessa koruttomuudessaan limittyy ihmisen omaan sisäiseen tilaan, luoden kerrostumia elettyyn hetkeen ja paikkaan.
Kehittyneet valokuvaustekniikat ja -välineet sekä kuvanmuokkausaplikaatiot mahdollistavat nykyään jokaisesta oman elämänsä huippuvalokuvaajan, mutta viimeistelty, huolellisesti ja oivaltavasti toteutettu valokuvataide herättää edelleenkin mielenkiintoa ja uteliaisuutta. Kuten filosofi ja kirjailija Vilém Flusser totesi, ”Kamera toteuttaa kuvaajan toiveen, mutta kuvaajan on osattava toivoa sitä, minkä kamera osaa tehdä”.
Näyttelyt 2020
6.11.2020 – 21.2.2021 KENTÄN LAIDALLA – ALINA SINIVAARA
Yleiskuva näyttelystä, Kimmo Iso-Tuisku
Taidemaalari Alina Sinivaaran (s. 1978) dynaamiset urheiluaiheiset maalaukset ovat hämmästyttävä yhdistelmä pelikenttien salamannopeita tilanteita, skriineiltä heijastuvaa kuvaa, katsomon kohinaa – tai tyhjentyneen kentän autiota hiljaisuutta. Suurikokoiset, energiset ja loisteliain värein toteutetut maalaukset levittäytyvät katsojan eteen urheilukuvaston tavoin, mutta perinteisen maalaustaiteen keinoin. Mikkelin taidemuseon näyttelyssä on esillä kolmisenkymmentä teosta vuosilta 2017–2020.
Alina Sinivaaran tuotannossa polveilevat teemat, viimeisimpänä joukkueurheilun maailma, löytyvät omasta lähipiiristä ja suodattuvat kankaalle värikylläisinä ekspressiivisinä tulkintoina. Sinivaaralle maalaus on ennen kaikkea itseilmaisua, joka ilmenee värinä ja siveltimen liikkeenä kankaalle. Mielenkiintoinen kontrasti tekemiselle löytyy omasta kokemusmaailmasta kaukana olevista aiheista.
”Maalatessani etsin erilaisia näkökulmia urheilun maailmaan. Tavoittelen maalauksillani aina luontevalta tuntuvaa ilmaisua, visuaalista variaatiota ja värien vuoropuhelua. Uusi sisältö tarkoittaa minulle myös muutosta värimaailmassa, tekniikassa ja kuvan rakenteessa. Maalarina minua kiinnostaa tämä päättymätön maalauksen matka.”
Uusimmissa teoksissaan Alina Sinivaara kuvaa itse pelitilanteiden lisäksi urheiluhalleja, kenttiä ja pukuhuoneita. Hiljentyneet kentät, rapistuneet hallit sekä ilman yleisöä pelatut ottelut ovat myös kuvia nykyisestä, muuttuneesta maailmasta. Alina Sinivaaran vuoropuhelu kankaan kanssa todistaa maalaustaiteen elinvoimasta, sen kyvystä ottaa uusia askeleita ennakoimattomiin suuntiin.
Yleiskuva näyttelystä, Kimmo Iso-Tuisku
Alina Sinivaara valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2005 ja taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta 2007. Hän on opiskellut maalaustaidetta myös Espanjassa ja Virossa. Sinivaara on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Mikkelin taidemuseon näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä taidemuseossa. Hänen teoksiaan on mm. Valtion taideteostoimikunnan, Kuopion taidemuseon, Paulon säätiön ja Suomen Taideyhdistyksen kokoelmissa. Sinivaara asuu ja työskentelee Helsingissä.
Yleiskuva näyttelystä, Kimmo Iso-Tuisku
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös näyttelykatalogi, johon artikkelin on kirjoittanut taidehistorioitsija Maaria Salo. Julkaisu on Mikkelin taidemuseon kustantama ja sen ulkoasusta vastaa graafinen suunnittelija Päivi Veijalainen.
Katalogi, kuva: Kimmo Iso-Tuisku
Koe näyttely virtuaalisesti täältä!
Videolla Alina Sinivaara kertoo työskentelystään.
Taiteilijan työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
Lue lisää Kentän laidalla – näyttelystä!
Taidemaalari Alina Sinivaaran -nettisivuille!
8.8. – 25.10. MIKKELIN 12. KUVITUSTRIENNALE
Kuvitustriennalen visuaalinen ilme: Sofia Pusa.
Mikkelin 12. kuvitustriennale esittelee suomalaisen kuvittajien parhaita teoksia ja nykykuvituksen jatkuvasti muuttuvaa ja laajenevaa kenttää. Triennale toteutetaan perinteiseen tapaan kilpailuna, jossa kuvitusten aihe, toteutustapa ja –tekniikka on vapaa. Työt Grafia ry:n ja Kuvittajat ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävään näyttelyyn valitsee viisihenkinen jury, jonka kuvittajajäsenet ovat Nina Grönlund, Antti Kyrö, Mervi Lindman ja Marion Robinson.
Näyttelyn ulkomainen vieras on ruotsalainen kuvittaja ja graafikko Erica Jacobson, joka asuu ja työskentelee Tukholmassa. Jacobsonin laajaan tuotantoon kuuluu muun muassa kirjan- ja lehtikuvituksia, kirjankansia, liikkuvaa kuvitusta, teatterijulisteita, mainoskuvituksia ja tv-grafiikkaa.
Lue lisää kuvitustriennalesta!
21.2. – 15.3. VUOSTÁ! VASTAAN! ja HÄIRIKÖT-PÄÄMAJAMUSEO
RedLine-performanssi, 2018. Kuva Jonne Sippola.
2010-luvulla on nähty täysin uudenlasia puheenvuoroja keskustelussa saamelaisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Taide ja aktivismi ovat löytäneet uudenlaisia tapoja lomittua keskenään ja tämä näkyy esimerkiksi taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterrorin tuotannossa. Popkulttuuria, propagandakuvastoa ja mainosten muotokieltä yhdistelevistä teoksistaan tunnettu ryhmä on osaltaan raivannut tilaa saamelaisten äänelle. Mikkelin taidemuseossa helmikuussa 2020 aukeavassa näyttelyssä esitellään Suohpanterrorin tuotantoa ja samalla yleisön nähtäville tuodaan myös muuta taidetta ja aktivismia Saamen-maalta.
Näyttelyssä toisensa kohtaavat propagandajulisteet, installaatiot, valokuvavedokset sekä videot. Näyttelyn kuraattorina on Häiriköt-päämajan pääjohtaja Jari Tamminen. Kuraattori tai taiteilijat kieltäytyvät määrittelemästä sitä, missä taide loppuu ja aktivismi alkaa, eikä yleisöäkään kannusteta tarrautumaan perinteisiin raja-aitoihin. Ainoat (konkreettiset) raja-aidat näyttelyssä löytyvät installaatiossa, joka rekonstruoi syksyllä 2018 ympäri Saamenmaata nähdyt performatiiviset aktiot.
Näyttelyt 2019
22.11.2019 – 9.2.2020 Tiitus Petäjäniemi – TIPU, KUOLEMA JA MUITA MAALAUKSIA
Tipu, 2019. Akryyli kankaalle. Kuva: Tiitus Petäjäniemi.
Mikkelin taidemuseon näyttelyvuoden 2019 päättää kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemi (s. 1983). Näyttelyssä on laaja katsaus hänen maalauksiaan ja grafiikkaa. Uusimpien teosten rinnalla nähdään myös aiempaa tuotantoa, vaikka kyseessä ei olekaan perinteinen retrospektiivi, vaan ”lähes retrospektiivi” kuten taiteilija itse toteaa.
Petäjäniemen värikylläisten teosten aihemaailma kulkee arkisista asioista abstraktiin muotokieleen. Teosten nimet ovat tärkeä osa teosta: ”7 päivänä viikossa nukumme liian vähän, emmekä silti ehdi mihinkään”, ”Myöhempien aikojen Mona Lisa”, ”Kuukauden työntekijä”, Viimeinen kroissantti”, ”Moderni mies”, Iloinen maalaus kolmioista”. Teosten aiheiden moninaisuus ja arkipäiväisyyskin luo yhdessä teosten nimien kanssa uusia kerroksia ja polkuja lähteä tutkimaan niiden maailmaa. Humoristisia vivahteita omaavissa teoksissa piilee toisinaan melankolisiakin piirteitä.
Taiteilijalle vuorovaikutus ja uudet keskustelut ovat tärkeitä ja siksi hän päätti siirtää ateljeensa toisaalle, paikkoihin, joissa ei kuvataiteilijaa ollut totuttu näkemään osana omaa työyhteisöä. Petäjäniemi työskenteli sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 2018 aikana. Aiemmin hän oli jo viritellyt siveltimensä ja maalituubinsa laki-toimiston ja sijoitusfirman työpöydille. Taiteilijaa kiehtoi olla osa näiden työyhteisöjen elämää, arkea. Petäjäniemen mukaan näin työskentelemällä hän pyrkii tuomaan positiivista häiriötä työyhteisön jäsenille. Petäjäniemen teoksia katsellessa voi helpostikin aistia tällaisen positiivisen häirinnän, joka innostaa tarkastelemaan toimistotyöntekijän elämää tai pohtimaan kuka saa sen viimeisen kroissantin.
Jyväskylästä lähtöisin oleva Tiitus Petäjäniemi asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui Kuvataideakatemian taidemaalauslinjalta vuonna 2013 ja jatkoi samassa oppilaitoksessa taidegrafiikan opintoja, jotka sai päätökseen vuonna 2016. Petäjäniemi on osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin ja pitänyt useita yksityisnäyttelyitä.
http://tiituspetajaniemi.blogspot.com/
20.9. – 10.11. Niina Mantsinen – Soft Graffiti
TaikaJim, 2017, graffitiryijy, villa. Kuva: Jyri Keronen.
Hämyisten kujien graffitit kohtaavat perinteisen käsityötaidon. Mantsinen on siirtänyt katutaiteen tagit ja piissit aikaa vievästi toteuttaviksi ryijyiksi ja seinävaatteiksi, joista ei kuitenkaan katu-uskottavuutta puutu.
Mikkelin taidemuseossa nähdään laaja kokonaisuus tekstiilitaiteilija Niina Mantsisen (s. 1986) tuotantoa vuodesta 2012 uusimpiin teoksiin.
Innostus graffitien muotoisiin ryijyihin lähti Mantsisen mukaan halusta nostaa perinteinen tekstiilitekniikka ihmisten tietoisuuteen. Häntä viehätti vanhojen tekniikoiden hienous ja pitkä traditio. (Lähde: Tamminen, Jari. Kova graffiti, pehmeä ryijy. Voima-lehti 13.6.2018). Perinnetekstiilit ovat viime vuosina uudistuneet taiteilijoiden ja muotoilijoiden käsissä, kun käyttötekstiileistä on siirrytty kuvataiteen kentälle.
Ryijyperinteen uudistajiin voi lukea myös Niina Mantsisen, jonka graffitiryijyt nokkelasti yhdistävät perinteisen käsityön ja urbaanin katutaiteen. Mantsinen tuntee hyvin graffitikulttuurin, sillä hän on vuosia seurannut ja valokuvannut sitä. Mielenkiintoiset tagit ja graffitit siirtyvät Mantsisen ryijyihin yhteistyössä originaalimaalausten tekijöiden kanssa. Mantsinen kysyy aina luvan graffitien muuttamisesta villaisiksi versioiksi.
Mantsisen graffiteissa spraymaalipurkit ovat vaihtuneet tuftauskehikkoon, jolla tagit ja piissit muotoutuvat kolmiulotteisiksi seinätekstiileiksi. Mallit löytyvät sekä kotimaasta että ulkomailla matkatessa. Sopivat aiheet valikoituvat puhtaasti esteettisin perustein, mutta myös kunnianosoituksina graffititekijöille, kuten EGSille ja POElle.
Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Niina Mantsinen on Savonlinnan taidelukion kasvatteja. Taideopintoja hän jatkoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistui muotoilijaksi tekstiilisuunnittelusta vuonna 2010. Mantsisen teoksia on ollut monissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Tekstiiliteosten ohella Mantsinen on toteuttanut seinämaalauksia, mm. Mikkeliin vuonna 2015.
TAITEILIJA JANI LEINOSEN NÄYTTELY AVASI MIKKELIN TAIDEMUSEON UUDET TILAT!
Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu
Jani Leinonen 8.6. – 8.9.2019
Yksityiskohta teoksesta ”Sankari” Mannerheim-muistomerkin uudessa suunnittelukilpailussa Mikkelin taidemuseossa. Kuva: Tuomas Nalli / MKM.
Mikkelin taidemuseon näyttelytoiminta on saatu käyntiin väliaikaisissa tiloissa ydinkeskustassa sijaitsevassa kauppakeskus Akselin 2. kerroksessa. Uudet tilat avautuivat lauantaina 8.6. yleisölle. Ensimmäisenä näyttelynä oli taiteilija Jani Leinosen Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu. Näyttely herätti kaupungissa kohua etukäteen jo ennen avajaisia.
Leinonen rakensi näyttelytilaan fiktiivisen veistoskilpailun pienoismalleja, jotka ovat ehdotuksia Mikkelin Hallitustorilla sijaitsevan Päämaja-veistoksen (Kalervo Kallio 1967) korvaajiksi. Leinonen on itse toiminut kuvitteellisen muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana ja valinnut kolme finalistia, joista näyttelyn yleisö sai äänestää suosikkiteoksensa.
Taiteilija on rakentanut teoksillaan ja niihin liittyvillä teksteillä tilan, jossa kävijät voivat pohtia omia, ehkä tukahdutettujakin, tunteitaan Mannerheimia kohtaan. Taiteilijan mukaan viha on hyväksyttyä, mutta on tärkeää miettiä, miksi joku asia herättää vihan tunteita. Leinonen kertoo luoneensa taidemuseoon tilan, jossa näitä tunteita voi turvallisesti tarkastella. Näyttelyn teosten kautta tarkastellaan pikemminkin Mannerheim-myyttiä kuin itse henkilöä. Taiteilija tutki Mannerheimin historiaa, mikä herätti pohtimaan miksi hänestä on rakennettu vuosien saatossa tietynlainen myyttinen kuva, joita julkiset taideteokset hänestä toisintavat. Entäpä jos hänet esitettäisiinkin toisin.
Mannerheim-veistosehdotusten lisäksi näyttelyssä oli esillä teos, jossa yhdistyy amerikkalaisen pikaruokaketjun tunnus ja kristillinen symboli. Teos, joka on saanut aikaan kohua maailmalla.
Näyttelyn päätyttyä, 8.9. julkistettiin muistomerkkikilpailun ehdokkaista voittaja. Yleisöäänestyksen jälkeen voittajaksi selviytyi ehdotus numero 1. ”Sankari” (kuvassa). Taiteilija Jani Leinonen julkisti voittajan Mikkelin taidemuseossa 10.9.2019.
Lue lisää suunnittelukilpailun voittajasta
Näyttelyt 2017
|
17.11.2017 – 4.2.2018 Metsän kaikuja Metsä on osa suomalaista omakuvaa ja kokemusmaailmaa. Metsään on menty milloin aineellinen hyöty, milloin henkiset arvot mielessä. Mielikuvissa metsä leviää silmänkantamattomiin ja sen juuret kaivautuvat syvälle. Kuvataiteessa metsä näyttäytyy mielenmaisemana – identiteetin, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ilmaston peilinä. Metsän kaikuja –näyttelyssä lapset ja nuoret pohtivat nykytaiteilijoiden kanssa metsän moniulotteisia merkityksiä. Onko ihmisen metsäsuhde muuttunut ja minkälaisia mielikuvia metsä tänä päivänä herättää. Miten on käynyt perinteisille metsään liittyneille tarinoille ja myyteille? Näyttelyn visuaalisesta sisällöstä vastaavat muun muassa kuvataiteilijat Susanna Autio, Essi Korva, Hanna Räty, Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Kimmo Ylönen ja taidemuseon lasten ja nuorten työpajoihin osallistuneet oppilaat. Esillä on teoksia myös Mikkelin taidemuseon kokoelmista. Näyttelyssä on esillä Essi Korvan yhteisöllinen väritysveistos. Museovierailun yhteydessä ryhmillä on mahdollisuus osallistua veistoksen muokkaamiseen. Varatessasi ryhmävierailun ennakkoon voit varata myös ajan veistoksen maalaamiseen. Väritysveistoksen ohjeet
| |
|
22.9.2017–4.2.2018 Tommi Toija Kuvanveistäjä Tommi Toija (s. 1974) on tunnettu keraamisista pikkumiehistään, jotka suurilla silmillään hämmästelevät ympärillään olevaa maailmaa. Taiteilija kutsuu näitä myötätuntoa herättäviä hahmojaan pikku ukkeleiksi, joista ensimmäiset syntyivät jo vuonna 2003. Siitä lähtien ne ovat kulkeneet taiteilijan mukana. Pikku ukkeleista on myös kasvanut jättimäisiä versioita, joista tunnetuin on Helsingin kauppatorilla vuonna 2014 ollut Bad Bad Boy. Toijan veistoshahmot ovat saaneet yleisön puolelleen inhimillisine piirteineen. Ne puhaltavat purkkapalloja, pissaavat lattioille, hämmästelevät ilmapalloja, haastavat riitaakin. Mikkelin taidemuseon näyttelyyn Toija tuo näitä hahmojaan suurine ja pienine tunteineen. Mukana on myös Toijan uusimpaa tuotantoa.
| |
|
29.9.–5.11.2017 Joel Lehtonen ja taiteilijaystävät Näyttely valottaa kirjailija Joel Lehtosen (1881-1934) suhdetta aikansa kuvataiteeseen ja kuvataiteilijoihin. Runollisena luonnonkuvaajana tunnettu Lehtonen maalasi suomalaista ja mannermaista maisemaa sanoin, hänen ystävänsä värein. Lehtosen mielen- ja kirjailijanlaatua lähellä olivat Septem-ryhmään ja Marraskuun ryhmään kuuluneiden taiteilijoiden teokset. Näyttelyssä on mukana maalauksia muun muassa Ilmari Aallolta, Anton Lindforssilta, Eero Nelimarkalta, Jalmari Ruokokoskelta, Mikko Oinoselta ja Juho Rissaselta. Näyttelyn kuraattoreina ovat olleet kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja ja taidekoordinaattori, TaM Riitta Moisander. Näyttely aloitti kiertonsa Savonlinnan maakuntamuseosta ja on loppuvuonna esillä Varkauden taidemuseossa. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
| |
|
10.6. – 10.9.2017 Mikkelin 11. kuvitustriennale Kuvitustriennale esittelee 11. kerran suomalaisen kuvittajien parhaita teoksia ja kuvitustaiteen laaja-alaisuutta. Kuvitusten aihe, toteutustapa ja –tekniikka on vapaa. Työt näyttelyyn valitsee viisihenkinen jury. Ulkomainen vieras on sveitsiläinen graafikko, kuvittaja Paula Troxler (s. 1981), joka asuu ja työskentelee Zürichissä. Mikkelin taidemuseo järjestää kuvitustriennalen yhdessä Grafia ry:n ja Kuvittajat ry:n kanssa. Mikkelin 11. kuvitustriennale ja Lahden 20. kansainvälinen julistetriennale ovat yhdessä osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
| |
|
24.2.-21.5.2017 Menneen ja tulevan välissä – Valtion taideteostoimikunta 60 vuotta Valtion taideteostoimikunta juhlistaa merkkivuottaan esittelemällä laajaa kokoelmaansa eri puolille Suomea ulottuvalla näyttelysarjalla. Näyttelykierros alkaa Visavuoresta ja jatkuu vuoden 2017 puolella Mikkelissä, Heinolassa, Riihimäellä, Kemissä ja Torniossa. Jokaiseen näyttelypaikkaan rakennetaan omat kokonaisuudet, joissa teokset synnyttävät erilaisia merkityksiä ja tulkintoja historiallisesti ja sosiaalisesti latautuneissa yhteyksissä. Näyttelykokonaisuudet valitsee Marketta Haila. Valtion taideteostoimikunnan kokoelma on Suomen suurimpia ja siihen kuuluu noin 13.600 teosta. Kokoelmaan hankitaan teoksia näyttelyistä ja suoraan taiteilijoilta. Julkiset tilaustyöt ovat keskeinen osa kokoelmaa.
| |
|
24.2. – 21.5.2017 Emma Ainala Emma Ainalan (s. 1989) laaja yksityisnäyttely avaa Mikkelin taidemuseon vuoden 2017 näyttelyohjelmiston. Ainala valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2013 ja samana vuonna hän nousi yleisön tietoisuuteen Nuoret 2013 –näyttelyssä Helsingin Taidehallissa. Viimeksi hänen teoksiaan on nähty Helsinki Contemporaryssa vuonna 2016. Emma Ainalan unenomaisissa maalauksissa katsoja löytää mysteerisen maailman, jossa on viitteitä sekä populaarikulttuurista että taiteen historiasta ja mytologioista. Maalausten moninainen kerroksellisuus ja melankolisuus luovat ristiriitaisenkin tunnelman; ne ovat kuin ilmestyksenomaisia välähdyksiä jostakin toisesta maailmasta, jonne katsoja on satunnaisesti päässyt kurkistamaan. Mikkelin taidemuseon näyttelyssä nähdään taiteilijan uusinta tuotantoa. |
Esillä muualla
Mikkelin taidemuseon taidekokoelmat muodostuvat seitsemästä eri kokoelmasta, ja kokoelmien teokset ovat osa taidemuseon omaa näyttelytoimintaa. Teoksia lainataan muiden museoiden näyttelyihin sekä kotimaassa että myös ulkomailla.
Tällä hetkellä Mikkelin taidemuseon kokoelmateoksia on lainassa seuraavissa näyttelyissä:
7.2.2025 alkaen, Koloristi kylässä – Martti Airion taidekokoelma, Kuopion taidemuseo. 63 taideteosta ja 11 esinettä Martti Airion taidekokoelmasta ja esinekokoelmasta.